Samuli Laiho: Joka kalliolle rakentaa

 

Samuli Laiho: Joka kalliolle rakentaa. Like. 2023. 304 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Olin jo nuorena kiinnostunut kauhuleffoista, goottimusiikista. Poe ja Baudelaire, Lynchit ja manaajat. Kun aloin tehdä omia juttuja niin ne alkoivat muuttua yhä tummasävyisimmiksi. Halusin kai provosoida, papin tyttönä. Mutta nyt kun olen saanut tarpeekseni, niin pimeys ei päästäkään enää irti. Se seuraa minua, vaanii nurkan takana. Se..."

Lopetettuani Joka kalliolle rakentaa -kirjan en voinut muuta kuin todeta, että olipa tässä trillereiden trilleri. Suomessa dekkaristien taso nousee nousemistaan ja uusia, todella osaavia dekkaristeja ilmaantuu vuosittain. Heidän joukkoonsa lukeutuu myös Samuli Laiho, jonka dekkaristiuran aloitti Kuolemansynnit-sarjan Sielun palomies (Like 2021). Joka kalliolle rakentaa on sarjan toinen teos.

"Oli pakko päästä hetkeksi pois tutuista kuvioista."

Kirjan päähenkilö Muska Meriläinen ottaa fyysistä etäisyyttä Suomesta ja tapahtumista, joissa hänen henkensä oli ollut uhattuna. Muska suuntaa Espanjaan ja jättää poikansa isovanhempien huostaan Suomeen. Poikaa on ikävä, mutta kohta on kotiin paluun aika. 

Sitten isä soittaa ja pyytää Muskaa etsimään Joannan, joka on kadonnut samoilla seuduilla. Muska muistaa Joannan hyvin, hän oli Joannan tukihenkilönä heidän käydessään Kallion Mahku -ryhmässä. Vähitellen Joannan käynnit ryhmässä loppuivat ja hän repsahti pahan kerran. Muska muistaa hyvin Joannan sanat heidän tavatessaan viimeisen kerran. "- Pidätkö musta huolta, jos putoan? Kaikkihan ei selviä." Itsestään Muska toteaa, että hän on "yhä addikti, mutta toipuva sellainen".  

Nyt Muska ei ole nähnyt Joannaa viiteen vuoteen. Muska tapaa Joannan vanhemmat, jotka ovat varmoja, että jotakin pahaa on tapahtunut Joannalle. Muska lupaa etsiä Joannaa, mutta ei mitenkään voi tietää, mitä kaikkea hän joutuu kokemaan. Eikä hän myöskään voi tietää sitä, miten paljon voimavaroja hän itsestään löytää.  

Muskaa onnistaa, hän löytää kumppanikseen Pilar Estradan, toipuva addikti hänkin. Pilar tuntee paikkoja ja myös henkilöitä, joiden tiedoilla saattaisi päästä Joannan jäljille. Niin tapahtuukin, mutta se, mitä naiset kohtaavat, on rankkaakin rankempaa. Löytyy verkkosivusto, jolla esitetään kerran kuukaudessa murha live-tapahtumana. Merkit viittaavat siihen, että Joanna saattaisi olla seuraava uhri. Sitten kohdataan myös ihmiskauppaa harjoittava nigerialainen Black Axe -rikollisryhmä. 

"Mutta kun heroiini saa otteen, se ei päästä irti."

Muska saa selville, että Joannaa oli kehotettu palaamaan Suomeen, mutta huumeet ovat pitäneet hänet paikallaan Espanjassa. Muska ja Pilar tietävät, että jos he haluavat pelastaa Joannan, heillä on kiire.  Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Ei ole montaa päivää eikä edes montaa tuntia Joannan löytämiseksi. Tapahtumat vyöryvät lukijan päälle, meno on hurjaa, pelastumiset ovat täpäriä. Kaikki ei ole aina ihan uskottavaa, mutta mitä siitä. Eikö tämä jo pääty, miettii lukija, mutta jännitys pitää otteessaan aivan viimeisille sivuille asti. Muskan voimavarat tuntuvat olevan jo täysin lopussa, mutta jostakin hän löytää vielä voimaa äärimmäisiin ponnistuksiin.  

Tätä teosta voin suositella kaikille jännityksen ja trillereiden ystäville. Kirjan luettuani kirjailijaa tietämättä olisin veikannut, että kirja on naisen kirjoittama, sen verran feministiseltä juonen kulku ja päähenkilöt vaikuttavat. Mutta ei. Päinvastoin, kirja osoittaa, että kyllä mieskin osaa asemoida itsensä feministiseen maailmaan, jossa heijastuu miesten harjoittama väkivalta naisia kohtaan.

Laiho kirjoittaa sujuvasti ja elävästi. Jännittävän juonen rakentamisen ohella kirjassa on aimo annos inhimillisyyttä.

En ole lukenut sarjan ensimmäistä osaa. Olisi ehkä pitänyt. Juoni piti otteessaan näinkin, eli kirjan voi lukea itsenäisenäkin teoksena, mutta on selvää, että ensimmäinen osa olisi hyvin taustoittanut tämän kakkososan tapahtumia. Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa.