Linda Huhtinen: Sissi. Serlachiuksen unohdetut sisarukset. Otava. 2025. Etukannen maalaus: Akseli Gallen-Kallela: Sissi Serlachiuksen muotokuva. 412 sivua.
Vierailimme viime kesänä Mänttä-Vilppulassa ja tutustuimme Serlachius Kartanon ja Serlachius Pääkonttorin taidenäyttelyihin. Oli hienoa nähdä, miten tasokas kulttuurikohde löytyy pienestä kaupungista. Käynti Mäntässä herätti kiinnostuksen Serlachiuksen sukuhistoriaan. Luin Oula Silvennoisen teoksen Paperisydän (Siltala 2012) (linkki), joka avasi erinomaisesti Serlachius-yhtiöiden historiaa. Lukupiirissämme luimme Raija Orasen teoksen Iso (Otava 2022), (linkki), joka on fiktiivinen kuvaus Gösta Serlachiuksen elämästä. Kummassakin teoksessa pääpaino on Göstassa muiden perheenjäsenten ja läheisten jäädessä hyvin pinnallisiksi. Oli ilo huomata, että Linda Huhtinen on valinnut uuden näkökulman Serlachiuksen historiaan.
Patruuna Gustaf Adolf Serlachiuksen tytär Sigrid eli Sissi oli kouluttautunut ja opinhaluinen aktiivinen nuori nainen. Hän oli suorittanut Pariisissa tutkinnon ranskan kielessä. Löytyipä Ranskasta kihlattukin, amerikkalainen Louis Spiering, mutta liitto jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Palattuaan Ranskasta Suomeen Sissi tutustui serkkuunsa Gösta Serlachiukseen. Göstan ja Sissin seurustelu johti pian kihlaukseen ja avioliittoon.
Pariskunta asettui asumaan Mänttään. Ei Sissi voinut tietää, mitä rakkaus voimakkaaseen ja itseriittoiseen Göstaan toisi mukanaan. Varmasti paljon rakkautta, mutta myös paljon yksinäisyyttä. Sissi oli kotona neljän lapsen kanssa Göstan tehdessä pitkää päivää ja matkustellessa paljon. Yksinäisyydestä Sissi kärsi koko loppuikänsä, näin Sissin Mäntän aikalaiset ovat kertoneet.
Kun pariskunnan nuorin lapsi kuoli 2-vuotiaana, suru ja yksinäisyys olivat liikaa Sissille. Gösta katsoi, ettei hänelle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ohjata Sissi mielenterveydelliseen hoitoon ja sitä myötä hakemaan avioeroa. Göstan itsekeskeisyys, ehkä narsistisuuskin, näkyivät hänen käyttäytymisessään Sissiä kohtaan avioeroprosessissa. Riitaa käytiin rahoista, osingoista, asunnoista, lapsista ja taiteesta. "Lopulta Gösta Serlachius olikin omaisuudenjaon ainoa voittaja. Sissille annetut myönnytykset, kuten luvatut osingot, olivat kevyttä harsoa: niitä asioita, jotka Sissille kuuluivat jo entuudestaankin." Gösta ei suostunut antamaan Sissille edes Gallen-Kallelan maalaamaa Sissin muotokuvaa. Pian Gösta löysi uuden rakkauden, Ruth Björkenheimin. Avioliitto kesti Göstan elämän loppuun asti. Avioliitto jäi lapsettomaksi.
Gösta Serlachius oli hyvin merkittävä teollisuusmies. "Lopulta Göstan merkittävä kyky toimia vaikeissakin paikoissa järkevänä ja analyyttisena johtajana kohotti hänet ansaitusti suurten suomalaisten teollisuusjohtajien rivistöön. Vielä yli kuusikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin analyytikot nostivat Gösta Serlachiuksen maamme historian parhaiden johtajien joukkoon luodessaan Jorma Ollilan ja Nokian menestystarinan innoittamana kuvitteellisen ihannejohtoryhmän, jossa toimitusjohtajaksi valitun Gösta Serlachiuksen rinnalla istuivat muun muassa Urho Kekkonen ja Armi Ratia." Onneksi Huhtinen tuo myös tämän näkökulman esille kirjassa, vaikkakin käsiteltäessä suhdetta Sissiin tulee esille melko kylmä persoona. Kirjailija toteaakin: "Toisinaan elämän vaikeimmat valinnat tehdään rakkaimpia rankaisten." Göstan mielenkiinto ja jopa intohimo taiteeseen tulevat kirjassa hyvin esille.
Kirja antaa Sissistä sympaattisen kuvan. Sissi on ystävällinen ja rauhallinen sekä lapsia että eläimiä rakastava. Kuitenkaan en koe tutustuneeni Sissiin enkä saanut otetta hänen persoonallisuudestaan. Kirja on ennen kaikkea Gösta Serlachiuksen elämäkerta, jossa Sissillä on vain sivurooli. Se, miksi Sissi ei tullut tutuksi, johtuu yksinkertaisesti siitä, että tapahtumat dokumentoidaan Göstan kirjeenvaihdon kautta. Koska Sissin ääntä ei kuulla, on vaikea tietää, mitä Sissi näistä tapahtumista, esimerkiksi avioerosta, ajatteli. Kirjailija toteaa, että Sissin tarinat on säilötty "syystä tai toisesta arkistoon, jota ei ole mahdollista tarkastella." Miksi näin on, sitä ei kirjailijakaan tiedä.
Kirjailija on tehnyt laajaa taustatyötä kirjaa varten ja sisällyttänyt kirjaan kiinnostavaa tietoa myös Sissin Thyra-siskosta ja Alex-veljestä. Ehkä Sissin arkistot joskus avautuvat, jolloin olisi mahdollista kuulla Göstan äänen lisäksi myös Sissin ääni. Kirja on kauniisti taitettu ja valokuvaliite tukee hyvin kirjan tekstiä.