Ann-Christin Antell: Valkea lilja

 

Ann-Christin Antell: Valkea lilja. Gummerus. 2025. Kansi Timo Numminen. 368 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Taiteellisuus ja rakkaus kaikkeen kauniiseen oli Lilyllä veressä. Se oli luonnonlahja, jota hän halusi kehittää entisestään."

Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja saavutti suuren suosion. Sarjaa on myyty peräti yli 200000 kappaletta. Eikä se mikään ihme ole, Antell on yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista historiallisen viihteen genressä. 

Valkea lilja aloittaa Adelin tyttäristä kertovan trilogian. Eletään vuotta 1911. Adelin perhe asuu Naantalissa. Maalausta harrastava isä työskentelee Turun taidemuseossa ja äiti hoitaa kaunista Casa Adelin kotia. Kolmella tyttärellä on kaikilla omat mielenkiintonsa. Vanhin tyttäristä, matematiikkaa rakastava Thyra oli ollut tyttökoulun priimus, keskimmäinen tytär Lily opiskelee Turun piirustuskoulussa ja pikkusisko Kittyn mielenkiinto kohdistuu luontoon. 

Lilylle tarjoutuu upea mahdollisuus lähteä fammun - isän äidin - kanssa Firenzeen. Fammu lähtee hoidattamaan kipeitä niveliään ja haluaa jonkun tyttäristä mukaansa. Ja totta kai Lily lähtee. Matkapuvusto on saatava kuntoon. "Lily tarvitsee pumpulista valmistettuja aamupäiväpukuja, ne ovat kevyitä ja ilmavia helteessä. Sitten tarvitaan vierailuilla käytettävä kävelypuku ja vahvemmasta kankaasta valmistettu matkapuku, ohjeisti mamma." Thyra ohjeistaa Lilya: "Ja muista käydä Galileo Galilein haudalla Firenzessä ja kuvaile minulle tarkasti, miltä siellä näyttää." Lilyä ikävöimään Naantaliin jää Niclas.

Matka Firenzeen taittuu laivalla ja junalla. Lily ihastuu heti kauniiseen kaupunkiin. Siskolleen hän kirjoittaa: "Tunsin oitis rakastavani Italiaa. Vasta nyt ymmärrän, kuinka syvästi olen janonnut päästä maailmalle. Firenzessä on niin valtavasti katsomista, että välillä aivan väsyy juostessa nähtävyydestä toiseen." Ja paljon Lily ennättääkin nähdä. Asiantuntevana oppaana hänelle toimii Firenzen taideakatemian kasvatti Signor Ruggero da Porto. Miehen sanat ja elkeet saavat Lilyssä aikaan levottomia väreitä. "Jokin ääni sydämessäni sanoo, että me emme kohdanneet sattumalta", sanoo da Porto. Tutuiksi tulevat ihastuttavat Uffizin taidegalleria, il Duomo ja Michelangelon Daavid-patsas ja Medicien palatsi.

Ihaillessaan Botticellin maalausta Venuksen syntymä Uffizin galleriassa Lily kohtaa uuden tuttavuuden Alexander Ridderheimin, jolla on merkittävä rooli kirjan lopputapahtumissa. Taideaarteiden ihastelun ohella Lily saa olla mukana taidekeskusteluissa, joissa naisilla ei juuri ole sanan sijaa. Lily pääsee myös maalaamaan maineikkaan herra Mazzonen ohjauksessa.  

Antell kirjoittaa historiallista viihdettä yhdistäen taitavasti faktaa ja fiktiota. Oikeanlainen konsepti historiallisille romaaneille muodostuu tarkasta ajankuvasta, luotettavasta taustatyöstä ja kiinnostavasti rakennetuista henkilöistä romantiikkaa unohtamatta. Tämän Antell taitaa. Uskottavuutta ajankuvalle antavat arkipäivän kuvaukset mm. ruokailuista ja vaatetuksesta. Viihdyin mainiosti tämän ihastuttavan, kepeän ja sujuvasti kirjoitetun kirjan parissa. Suosittelen kirjaa lämpimästi historiallisen viihteen ystäville. Mielenkiinnolla odotan sarjan jatko-osaa.   

Kirjan nimikin saa selityksensä. Lilja on Firenzen kaupungin symboli. Timo Numminen on jälleen suunnitellut kauniin kannen.

Anni Kytömäen Mirabilis lukupiirikirjana

Anni Kytömäki: Mirabilis. Gummerus. 2024. 688 sivua.

Rauman Naisten Pankin Päi avara mailma -lukupiiri kokoontui vaihtamaan ajatuksia Anni Kytömäen uusimmasta teoksesta Mirabilis. Meitä oli paikalla yksitoista lukijaa, joista viisi oli lukenut/kuunnellut kirjan. Yleensä lukupiiriläiset ovat lukeneet käsiteltävänä olevan kirjan, mutta Kytömäen kirjaan on kirjastossa niin pitkä varausjono, että kirja jäi monelta saamatta. Tämän toki tiesimme etukäteen, mutta halusimme ottaa kirjan käsittelyyn, koska saamme Anni Kytömäen kirjailijavieraaksi Raumalle maaliskuun lopussa. Tilaisuuden järjestää Naisten Pankki yhteistyössä kirjaston kanssa.

Mirabilis on niin laaja teos, että tuntuu vaikealta kirjoittaa kirjasta muutaman lauseen kuvaus. Tapahtumien aikajänne on pitkä, 1860-luvun nälkävuosista 1900-luvulle. Maantieteellisesti liikutaan useilla paikkakunnilla eri puolilla maailmaa. Lähdetään liikkeelle eteläsuomalaisesta Korraharjusta ja matkataan Amurinmaalle ja Alaskaan asti. 

Osa henkilöistä on todellisia ja osa fiktiivisiä. Todellisia henkilöitä ovat norjalainen eläintieteilijä Leonhard Stejneger, joka oli kiinnostunut linnuista ja luonnosta, sekä saksalainen luonnontieteilijä George Steller, joka tutki Venäjän ja Alaskan eläimistöä ja kasvillisuutta. Fiktiivisiä hahmoja on runsaasti, päällimmäisiksi nousevat Riikka ja Ella. Kirjan kertojana on aluksi Riikka, joka synnytti kaksoset Ellan ja Artturin merimatkalla kohti Amurinmaata. Tytär Ella jatkaa kertojan roolia Riikan jälkeen. Sekä Riikka että Ella ovat kaukana perinteisestä naiskuvasta. Riikka on vahva ja isokokoinen, vahvempi kuin moni mies, kun taas Ella sirona ja notkeana harrastaa taitovoimistelua ja sittemmin hankkii elantonsa akrobaattitempuillaan. Näin upeasti Kytömäki kuvaa Ellan akrobatiaa:

"Hyppään ja tartun tankoon. Rauta on kylmä, mutta puristan sitä lujasti, uutan lämpöäni metalliin. Otan vauhtia, maailmankaari pitenee, kämmenten iho kiristyy, ote vahvistuu, taivutan ruumiin loivaksi jouseksi, lennän eteen ja taakse, yhä ylemmäs. Ja sitten jättiläinen kierähtää ympäri, kerran, toisen, kolmannen. Lämpö taittaa matkaa sormenpäistä varpaankärkiin, planeetta pyörii. Liike on suuri, se repii ja vahvistaa sisikuntaani, tekee minusta kokoani laajemman."

Kirja lumoaa lukijan runsaudellaan ja uskomattoman kauniilla ja ilmaisuvoimaisella kielellään. Suurin rooli Mirabiliksessä on luonnolla, kuten aiemmissakin Kytömäen kirjoissa. Kirja on laaja katsaus luonnonhistoriaan. Henkilöitten tarinat kietoutuvat luontoon. Luonto tuo kirjan henkilöille lohtua ja vahvistaa toivoa, mutta samalla kirja viestii ihmisten julmuudesta ja kuvaa ihmisten aiheuttamia ympäristötuhoja. Stejneger ja Steller tuovat tietoa sukupuuttoon kuolleista eläimistä, mm. Stellerin merilehmästä ja Pallasin kormorantista. Iso rooli kirjassa on myös amurintiikerillä, maailman suurimmalla kissapedolla, joka voidaan nykyisin tavata esimerkiksi Korkeasaaressa.

Uskomaton tarina, jossa on sulattelemista pitkäksi aikaa, totesivat lukupiiriläiset. Eräs lukijoistamme totesi, että kirja kuuluu eittämättä hänen top 5 -kirjalistalleen. Ihastelimme, miten upeasti kirja on rakennettu, kaikki kytkeytyy kaikkeen ja lopussa erilliset sivutarinat sidotaan taitavasti yhteen. "Kirjailija ei jätä yhtään kiveä kääntämättä," kuten eräs lukijamme totesi. Alku oli muutaman lukijan mielestä pitkä ja "hieman ähky". Eräs lukijoistamme kommentoi: "Vaikka kirjan kannet sulkeutuvat, tämä kirja ei jätä rauhaan." 

Tässä tiiliskiviromaanissa on liki 700 sivua. Mietimme, olisiko tästä saanut useammankin kirjan. Kirjaa lukiessa tuli tunne, että aineksia olisi ollut useampaankin kirjaan, mutta kun pääsee kirjan loppuun, tulee tunne, että kokonaisuus ei toimisi, jos sitä alettaisiin palastella. 

Kysymyksiämme kirjailijalle:

- Miten kirjan idea on syntynyt?
- Miten tarkkaan kirjailija suunnittelee kirjan juonen?  
- Miten kirjan henkilöhahmot ovat syntyneet?
- Kirjan nimi viittaa lehto-orvokkiin. Miksi nimenomaan lehto-orvokki?
- Miksi kirjan kansi on tehty tekoälyllä? 

Arviomme kirjasta oli yksimielinen: täydet viisi pistettä (asteikko 1-5). Odotamme kiinnostuneina Anni Kytömäen vierailua. Oli ilo kuulla, että eräs lukijoistamme tekee lehto-orvokki -aiheisia kortteja kirjailijatapahtumaan. Kiitos Kirsi!

Mira Kreivilä: Niin kuin se minussa on

 

Mira Kreivilä: Niin kuin se minussa on. WSOY. 2025. Päällys Martti Ruokonen. 326 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Mira Kreivilän esikoisteos Niin kuin se minussa on fiktiivinen tarina pohjautuen todellisiin henkilöihin ja todellisiin tapahtumiin. Kirjan päähenkilö ja minä-kertoja on Sabina Spielrein (1885-1942), jonka perhe asui Rostov-na-Donussa Venäjän keisarikunnassa. Perhe oli juutalainen. Sittemmin Sabinasta tuli lääkäri ja yksi ensimmäisistä naispsykoanalyytikoista. Toinen päähenkilöistä on sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung (1875-1961).

Sabinan perheessä on viisi sisarusta. Isä on ankara ja lapsia kovakouraisesti kurittava. Kun isä on pieksänyt lapsen, lapsen on sen jälkeen suudeltava isän kättä. Liittyikö isään muutakin ahdistavaa, jää arvailujen varaan. Sabina kertoo myöhemmin Jungille olleensa täysin alistunut ja tunsi, että isän lyömisten jälkeen ainoa, mitä hän pystyi tekemään, oli masturbointi. Sitten Sabinan kuusivuotias sisar kuolee. Herkkänä lapsena Sabina kärsii isän väkivaltaisuudesta, mutta siskon kuolema on hänelle liikaa. Jotenkin huonoa oloa täytyy purkaa. "Kiiruhdin salonkiin, missä olivat kauneimmat astiamme. Sieltä löysin teekupit, samaa sarjaa, kuusi kappaletta, ruusukuviot; ja ne minä heitin päin seinää niin kovaa kuin pystyin, voimieni takaa, ja  hengästyneenä katsoin hävitystä."

Perhe toimittaa Sabinan Burghölzlin psykiatriselle klinikalle Sveitsiin. On vuosi 1904 ja Sabina on 18-vuotias. Sairaalassa 29-vuotiaasta Carl Jungista tulee Sabinan lääkäri. Jung haluaa tervehdyttää Sabinan uusilla psykiatrisilla hoitomenetelmillä. Jung uskoo keskusteluun ja sana-assosiaatioihin, joista onkin kirjassa useita esimerkkejä. "Ja niin, hitaasti, hapuillen, minä aloin puhua, ja myöhemmin kertoa." Lähes päivittäin Sabinalla ja Jungilla on monen tunnin keskusteluja, jolloin pikku hiljaa valottuvat Sabinan lapsuus ja isän väkivaltaisuus. Jung tekee koko ajan muistiinpanoja. "Potilaalla pakonomaista itkun ja naurun vuorottelua. Paljon tic-oireita; pyörittää päätään, työntää kieltään ulos, raajat nykivät." Sulfonaalia tarvitaan vaikeina aikoina.

Psykiatria ottaa 1900-luvun alkupuolella suuria edistysaskeleita. Psykoanalyysia kehitettiin monin tavoin. Suuri edistysaskel oli Sigmund Freudin Unien tulkinta, joka oli ilmestynyt muutama vuosi aiemmin. Skitsofreniaa oli kutsuttu varhaisdementiaksi, kunnes Burghölzlin psykiatrisen klinikan ylilääkäri Eugen Bleuler esitti, että sairaudesta alettaisiin käyttää nimitystä skitsofrenia. Myös Jungin keskusteluun pohjaava psykoanalyysi oli uutta. "Keskustelua, enkelit hokivat minulle, pelkkää keskustelua. Puhetta. Pelkkiä sanoja. Voit kertoa hänelle ihan mitä vain, ihan mitä vain." Sabinan oikeudet ovat rajattuja, ei vieraita, ei kotiin kirjoittamista, ei yhteyksiä muihin potilaisiin. Huoneessaan hän lukee lääketieteellistä kirjallisuutta, jota ylilääkäri lainaa hänelle.

Ajan mittaan Sabina rentoutuu ja huomaa viihtyvänsä lääkärinsä seurassa. Eikä tunne ole yksipuolinen. Romanttinen jännite syntyy potilaan ja lääkärin välille. Tapaamisista tulee intiimejä, ja Jung on alati Sabinan ajatuksissa.  

Sabina pääsee pois sairaalasta ja hänestä tulee Zürichin yliopiston psykiatrian opiskelija.Yhdessäolo Jungin kanssa jatkuu kunnes Jung yllättäen päättää suhteen. Sabinan maailma särkyy. Sittemmin hän matkustaa kotiinsa ja menee naimisiin lapsuudenystävänsä Pavelin kanssa. 

Kirjassa on kiinnostava rakenne. Kirja koostuu neljästä osiosta, joista jokaisen aloittaa kuvaus vuodesta 1942, jolloin saksalaiset teloittivat Rostovissa 27 000 juutalaista. Heidän joukossaan oli Sabina ja kaksi hänen tytärtään.

Kirjailijan jälkisanoista käy ilmi, että kirjassa käytetyt materiaalit ovat alkuperäisiä. Monelle lukijalle Sabinan ja Jungin suhde on varmasti tuttu, koska suhdetta on käsitelty useissa kirjoissa ja elokuvissa. Kreivilän taidokkaan ja sujuvan kielen ansiosta kirjaa on mielenkiintoista lukea, vaikka juoni olisikin entuudestaan tuttu. Yksityiskohtaisia kuvauksia Sabinan unista on runsaasti, hieman liikaakin. Ehkä kirjailija halusi linkittää Sabinan unet psykoanalyysin kehityskaareen eli Freudin unitulkintoihin. 

Toivottavasti kuulemme lisää tästä lupaavasta esikoiskirjailijasta. 

John Grisham: Lunnaat

 

John Grisham: Lunnaat. WSOY. 2024. Englanninkielinen alkuteos The Exchange. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. 319 sivua.

John Grishamista tuli suosittu jännityskirjailija Firma-teoksen myötä. Kirjan pohjalta tehtiin myös huippusuosittu elokuva (1993), jonka pääosassa nähtiin Tom Cruise. Firmassa tutustuttiin Mitch ja Abby McDeereen. Lunnaiden takakannesta luen, että Mitch McDeere palaa takaisin tässä uudessa kirjassa. Mitä perheelle on tapahtunut sen jälkeen, kun he paljastivat Memphisin lakitoimiston Bendini, Lambert & Locken rikokset ja pakenivat maasta? Siitä on nyt viisitoista vuotta. On selvää, että lukijan odotukset Lunnaiden suhteen ovat korkealla.  

Mitch ja Abby asuvat kahden lapsensa kanssa New Yorkin Manhattanilla. Mitch on osakkaana Scully & Pershingillä, maailman suurimmassa asianajotoimistossa. "Scully & Pershingillä oli heitä eri puolilla maailmaa yli kaksituhatta, ja se piti turhamaisesti itseään ykkösenä planeetan kansainvälisten asianajotoimistojen keskuudessa." Abbyn työ on keittokirjojen toimittaminen. 

Kirja alkaa kiinnostavasti. Mitchiä pyydetään Memphisiin asianajajaksi kuolemantuomiojuttuun, jossa vangilla on elinaikaa yhdeksänkymmentä päivää. Mitch suostuu ja palaa Memphisiin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän aikoinaan pakeni perheensä kanssa keskellä yötä. Kuolemaantuomitun juttu kuitenkin kuivuu kokoon, koska vanki löydettiin roikkumassa sähköjohdosta suihkussa. 

Sitten vanha kollega Luca Sandron kutsuu Mitchin Roomaan. Käy ilmi, että Luca sairastaa syöpää eikä ennuste ole hyvä. Luca haluaa Mitchin hoitavan juttua, jossa on mukana turkkilainen rakennusyhtiö Lannak vastassaan Libyan hallinto, jota tuolloin johti Muammar Gaddafi. Riita koskee massiivista siltaa Libyan keskiosassa. Kysymys on riippusillasta, joka on rakennettu kuivan joenuoman yläpuolelle. Sillalla on kuusikaistainen moottoritie. Kun Lannak sai sillan lähes valmiiksi, Gaddafin porukka menetti mielenkiintonsa siltaa kohtaan ja kieltäytyi maksamasta laskua.

Mitch lähtee Libyaan tavoitteenaan tutustua siltarakennelmaan. Luca vakuuttaa, että Mitch voi turvallisin mielin lähteä matkaan. Mukaan lähtee Lucan tytär Giovanna, joka työskentelee Lontoon konttorissa ja haluaa vaihtelua työn kuvaansa.

Perille Libyaan päästään, mutta sitten Giovanna kidnapataan. Mitchin vaimo Abby joutuu mukaan tapahtumiin ja hänelle kerrotaan, että Giovannasta vaaditaan sadan miljoonan dollarin lunnaita. Aikaa on kahdeksan päivää. Jos kidnappaajat eivät saa rahoja, Giovanna teloitetaan. Alkaa kilpajuoksu ajan kanssa. "Luca ei voi menettää tytärtään", Roberto sanoi. "Millään muulla ei ole väliä." Mitch on ollut taitava pysymään askeleen edellä vastustajiaan, mutta nyt ovat keinot vähissä. 

Jo vuosien ajan olen ostanut miehelleni uusimman Grishamin isänpäivälahjaksi. Mielelläni olen lukenut kirjat itsekin. Grisham on suosittu kirjailija. Hänen kirjojaan on myyty yli 350 miljoonaa kappaletta 45 kielellä ja yhdeksästä kirjasta on tehty elokuva. Olen pitänyt Grishamin kirjoissa erityisesti oikeussalikuvauksista. Olisin toivonut, että Lunnaissa kuolemaantuomitun oikeusjuttu olisi ollut kirjan teema, mutta valitettavasti näin ei ollut. Kirja ei mielestäni kuulu Grishamin parhaimmistoon.

Ossi Nyman: Alkuhuuto

 

Ossi Nyman: Alkuhuuto. Teos. 2025. 271 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

En ole ennen lukenut Ossi Nymanin teoksia. Kiinnostuin Nymanin tuoreesta kirjasta sekä omaperäisen kannen että kiinnostavan takakansikuvauksen perusteella. Kirja kuvaa kolmea henkilöä, joiden elämät kirjan tapahtumien edetessä kietoutuvat yhteen. Päähenkilö on Toivo Pajumäki, 46-vuotias bussikuski. Toivo elää yksin, lapseton avioliitto on päättynyt vuosia sitten eroon. Toivo ei tunne itseään onnelliseksi. Mielikuvissaan hän kaipaa lapsuuden kotiaan, josta hänellä on tarkat muistot. Hänen haaveenaan on päästä eläkkeelle. Bussikuskin palkka ei tuo rikkauksia eikä Toivo muutenkaan viihdy työssään. Monesti sekä työkaverit että matkustajat yksinkertaisesti vain ärsyttävät. "Hänet on puristettu tyhjiin. Hän vihaa työtään ja rakastaa sairauspäiviä. Illalla yllättäen nouseva kuume on hänen paras ystävänsä, jota hän tervehtii leveästi hymyillen."

Yksinäinen Toivo kaipaa rinnalleen naista. Hän katselee netistä alapääsivustoa ja löytää sitä kautta estottoman kassarouva Marjut Pelkosen, joka hyväksyy Toivon kaikkine puutteineen. Tästä Toivo iloitsee. Se saa hänet suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta Marjutin kanssa. Toivo jopa ostaa Marjutille kihlasormuksen. 

Toivo ei tiedä, että Marjut on naimisissa. Nabialainen suntio Faith Gabriel on Marjutin aviomies. Molemmat tunnistavat avioliiton jämähtyneisyyden. Marjut etsii lohtua Toivosta ja muista miehistä. Faith taas puolestaan haluaa korjata parisuhdetta ja saa houkutelluksi Marjutin parisuhdeterapiaan. "Faith on hyvä hänelle ja oikeassa sanoessaan, että heidän elämänsä saa pian uuden alun. Täytyy lopettaa pettäminen. Täytyy mennä pariterapiaan. Ei hän silti aio tunnustaa. Hän on pelkuri ja tietää sen. Häntä ei saa hylätä. Kaikki Faithia lukuunottamatta ovat aina hylänneet hänet."

Nymanin Alkuhuuto on intensiivinen lukukokemus. Kirjailijan taito kuvata Toivon, Marjutin ja Faithin tavallista, latteanoloista arkea on vaikuttava. Toivo ja Faith tuntevat vastenmielisyyttä ellei jopa vihamielisyyttä ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan. Ajan ilmiöt - maahanmuuttajat, homot, sateenkaaripelleily - koetaan pelottavina. Vain Voittopuolue tuo toivoa. Mutta sisällä sykkii inhimillisyys ja rakkauden kaipuu. 

Nyman on taitava kirjoittaja. Hänen naseva ja havainnoiva kirjoitustyylinsä sopii mitä parhaiten inhimillisten ihmisten arkisen elämän kuvaamiseen. Kirjassa on riemastuttavia kohtia, jolloin on ihan pakko nauraa ääneen, esimerkkinä vaikkapa Faithin ja Marjutin terapiaan liittyvät hilpeät parisuhdeharjoitukset. Henkilöhahmot ovat hyvin rakennettuja nimiä myöten. Juonen edetessä henkilöistä tulee minulle läheisiä ja todellisia. 

Ulla Onerva: Hattaradilemma

Ulla Onerva: Hattaradilemma. Tammi. 2025. Kansi Laura Lyytinen. 332 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Kiinnostuin kirjasta, kun luin Uusi Juttu -lehdestä Ulla Lehtisen haastattelun. Lehtisen kirjailijanimi on Ulla Onerva. Hänen esikoisteoksensa Hattaradilemma ilmestyi 13.2.2025. 

Abiluokka Emma Nuutinen mukaanlukien valmistautuu syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Emma on kirjoitusten suhteen rauhallinen ja tyyni päinvastoin kuin vaikkapa Emman hyvä ystävä Ulpu, joka ei pysty hetkeksikään irrottautumaan biologian opiskelusta. Emma suree yhä keväällä päättynyttä suhdetta ihanan Aaronin, Emman ensirakkauden, kanssa. Aaron oli se, joka lopetti suhteen. Onneksi Emmalla on kirjat. Rakkaus kirjoihin on tullut kodin kautta. Emman mielenkiinto suuntautuu romanttiseen viihdekirjallisuuteen. Se, mikä Emmaa harmittaa, on yleinen tyly suhtautuminen tähän genreen. Emma pohtii: "Olin kyllästynyt siihen, että romanttista kirjallisuutta pidettiin pelkkänä roskana. Olin kuullut kaikki mahdolliset stereotypiat. Osasin ne ulkoa: Romanttinen kirjallisuus oli huonosti kirjoitettua, seksissä piehtaroivaa juonetonta kaavojen toistelua." Edes äikän kurssin lukulistalla ei ole yhtään romanttista kirjaa.

Emma päättää perustaa romanttisen viihdekirjallisuuden ryhmän, jolle hän antaa nimen Feministinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, mutta jo ensimmäisessä kokoontumisessa ryhmän nimi muutetaan Oikukkaiden romantikkojen piiriksi. Kyseessä ei ole lukupiiri vaan keskustelupiiri, jossa pohditaan keinoja levittää romanttisen viihdekirjallisuuden ilosanomaa.

Äikän tunnilla Emma saa työskentelykaveriksi Eelin, ex-poikaystävä Aaronin hyvän ystävän. Emma saa pian kuulla, että Eeli halveksii romanttista kirjallisuutta, mutta ei auta, parityönä pitää analysoida the Notebook -elokuvaa. Eikä mene kauaakaan, kun Emman ja Eelin välillä on aistittavissa ihastumista, ja suhde kehittyykin nopeasti varsinaiseksi romanssiksi. Jää nähtäväksi, vaikuttaako Emman ja Eelin suhde poikien väliseen ystävyyteen.   

Uusi Juttu -lehden haastattelussa kirjailija sanoo, että Hattaradilemman kohdeyleisö on melkein aikuiset nuoret. Genreä kutsutaan New Adultiksi eli NA:ksi. Kirja kyllä kelpasi minullekin, vaikka eläkeläisenä olenkin aika kaukana NA:sta. Luin kirjaa todella mielelläni, sujuvasti kirjoitettu kirja on helppoa ja viihdyttävää luettavaa. Huumori puskee esiin läpi koko teoksen ja tuo tekstiin lisätehoa. Henkilöhahmot ovat ihania nuoria, erityisesti Emma omapäisenä ja itsenäisenä nuorena naisena miellytti minua. Uusi Juttu -lehden sanoin kirja on "kevyt feministinen puheenvuoro viihdekirjallisuuden puolesta." Hattaradilemma on ensimmäinen osa Oikukkaiden romantikkojen piiri -trilogiassa. Innolla odotan jatko-osaa. 

Kirjailija tietää, millainen kirjallisuus vetoaa nuoriin. Hänellä on TikTok-tilillään Tarinannuppuja yli 20000 seuraajaa, joista valtaosa on 18-24 -vuotiaita. On ihailtavaa, että kirjailija on tavoittanut nuoret puhumalla heille kirjallisuudesta. 

Kirjan lopussa on Emma Nuutisen kokoama lista "20 parasta romanttista kirjaa ikinä". Mielenkiintoinen lista, joka alkaa Elena Armasin teoksella Rakkausjuttu espanjalaisittain. Viihdyttävän lukukokemuksen kruunaavat kirjan ihastuttava nimi ja Laura Lyytisen suunnittelema raikas kansi.