Outi Pakkanen: Peili. Otava. 2019. Kirja julkaistu v. 2016. Lukijana Satu Paavola. Kesto 06:09:41.
Vaarojen kirjasto
Uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen lukemani Outi Pakkanen. En todellakaan ole lukenut yhtään tämän Suomen dekkarikuningattaren kirjaa, vaikka hän on kirjoittanut dekkareita jo vuodesta 1973.
Valitessani äänikirjaa seurakseni karviaisten keräämiseen halusin kuuntelukirjaksi tällä kertaa nimenomaisesti dekkarin. Siksi Outi Pakkanen tuli valituksi. Kirja vaikutti kiinnostavalta alusta pitäen. Kivasti Pakkanen kuljetti ihmissuhteita, vaikka useaan kertaan ennätin kyllä miettiä, milloin se dekkariosuus tulee.
Ymmärsin, että freelance-graafikko Anna Laine on ollut yksi Pakkasen dekkareiden päähenkilöistä, mutta tässä kirjassa hänen rooliaan tuskin huomaa. No, tosin sillä tavalla, että Annan kotikadulla sijaitsee Elisabeth Lund-Parosen tyylikäs kahvila Lillan's. Elisabeth edustaa varakasta suomenruotsalaista sukua. Avioliitto ihan tavallisen Jussi Parosen kanssa nostaa Jussin ihan uuteen sosiaaliseen asemaan. Mutta saa myös Elisabeth jotakin: hän saa toimia sijaisäitinä Jussin Helmi-tyttärelle.
Jussin ex-vaimo Jutta, siis Helmin äiti, on avioeron jälkeen viettänyt holtitonta elämää eikä ole juuri tapaillut tytärtään. Violettaa, Jutan äitiä ja Helmin isoäitiä, tilanne huolestuttaa. Mutta aika tekee tehtävänsä ja Jutan kaipuu Helmiin voimistuu päivä päivältä. Halu tavata tytärtä on voimakas. Jutan elämään tuo uutta ryhtiä myös uusi sympaattinen poikaystävä Pete.
Kirjan juoni on mielenkiintoinen ihmissuhdesotkuineen. Näin syntyy kirjaan jännite, mikä mielestäni on ihan tarpeeksi hyvälle kirjalle. Jännite huipentuu kirjan lopussa, kun Helmi katoaa keskellä päivää. Mitä on tapahtunut, sitä ei kukaan tiedä. Viihdyin tämän kirjan parissa, ainakin kuunneltuna kirja toimi hyvin, vaikkei niitä dekkarimaisia piirteitä juuri löytynytkään. Pakkanen kirjoittaa sujuvasti ja on taitava ihmissuhteiden kuvaajana. Yhden karviaismarjapensaan sain kirjan kera tyhjennetyksi.
Olin mielenkiinnolla odottanut, millainen se kuuluisa Anna Laine oikein on, kun kirjan kannessakin on Anna Laine -tarra. Siinä taitaa olla mäyräkoira Justuskin mukana. Ehkäpä laitan lukujonoon vanhempia Pakkasen kirjoja, jotta pääsisin paremmin tutustumaan tähän kuuluisaan parivaljakkoon.
Minä olen lukenut Outi Pakkaselta ainakin muistaakseni vain yhden dekkarin. Muistelen vähän, että siinäkin olisi ollut tuo tunne, että koska se dekkariosuus alkaa. Nyt vähän aikaa sitten otin jostain ilmaiskorista Pakkasen dekkarin, joka vaikutti kiinnostavalta. Sen nimeä en nyt muista.
VastaaPoistaPakkanen on todella tuottelias kirjaillija. Olen ymmärtänyt, että hän on kovin pidetty kirjailija, onhan hänet nimetty Suomen dekkarikuningattareksi.
PoistaHei Anneli,
VastaaPoistaPeili on minusta ehdottomasti huonoimpia Pakkasen romaaneista, ennalta-arvattava, asenteellinen ja ärsyttävä. :) Yleensä en luovu ostamistani kirjoista, mutta tämän laitoin kiertoon.
Odotin kirjalta aika paljon, koska olen pitänyt Pakkasen kevyen urbaanista tyylistä.
Yksi parhaista mieleen nyt tulevista on Ruohonleikkaaja. Vaikka olen lukenut sen useampaan kertaan, se jaksaa kiehtoa.
Mukavaa syyspäivää!
Kiitos Sara kommentistasi. Kommenttisi antaa uskoa, että kannattaa lukea muitakin Pakkasen kirjoja. Laitan muistiin tuon Ruohonleikkaajan. Kiitos vinkistä.
PoistaAika monta Anna Laine dekkaria olen lukenut Pakkaselta. Anna Laine on tosi symppis kirjahahmo ja mitä ihania ruokia hän loihtiikaan. Ja tietysti Justus on kiva kaveri. Jos oikein muistan ensimmäisissä kirjoissa oli kissa, Justus tuli myöhemmin mukaan kuvioihin.
VastaaPoistaKiva kuulla Mai, että olet pitänyt Anna Laine -kirjoista. Taidan ottaa jonkun muun lukulistalle että pääsen tutustumaan paremmin Anna Laineeseen.
PoistaOlen lukenut muutamia vanhempia Pakkasen kirjoja ja tykännyt niiden tietystä "leppoisuudesta" ja huumorista. Olen lukenut juuri niitä, joissa on Anna Laine ja minua tietysti kiehtoo myös kirjojen miljöö: tapahtumat kun usein sijoittuvat Helsinkiin. Tästä tulikin mieleeni, että pitäisi taas ottaa Pakkasta lukuun, kun sattuu omassa hyllyssäkin olemaan muutama hänen vanhempi dekkarinsa. Ihmissuhdekiemurat ovat tavalla tai toisella hyvin keskeisiä ainakin niissä Pakkasen kirjoissa, jotka olen lukenut.
VastaaPoistaKiva kuulla Elegia, että olet pitänyt Pakkasen dekkareista. Minäkin taidan tarttua johonkin toiseen Anna Laine -kirjaan.
VastaaPoistaNyt olemme "samalla viivalla". Itsekin olen lukenut vain yhden Pakkasen kirjan. Senkin luin vain, koska sain kutsun Kirjamessujen lukupiiriin, jossa käsiteltiin kirjailijan Rakastaja-teosta (olisiko ollut vuonna 2013). Silloin ajattelin palaavani piankin Pakkasen pariin. Ehkä nyt olisi aika. Kiitos esittelystä.
VastaaPoistaMukavaa illan jatkoa!
Kiitos Kirsti kommentistasi. Varmasti Pakkasen kirjat ovat mitä parasta lukemista vaikkapa lomamatkoille tai uimarannalle.
PoistaOlen lukenut pari Outi Pakkasen kirjaa ja pidin toisesta enemmän kuin ensimmäisestä, olin nimittäin siinä vaiheessa ymmärtänyt että hän ei kirjoita niinkään dekkareita vaan viihdekirjallisuutta, Ja siinä genressä hän on mielestäni oikein hyvä. Mutta jos odottaa perinteistä dekkaria niin saattaa pettyä. Ruohonleikkaajaa suosittelen minäkin! /Mari
VastaaPoistaKiitos Mari tuosta Ruohonleikkaaja suosituksesta, jota myös Sara suositteli. Täytyypä ottaa se lukulistalle. Mukavaa syyskuun jatkoa sinulle.
Poista