Virpi Hämeen-Anttila: Sarastus

 

Virpi Hämeen-Anttila: Sarastus. Synnyinmaa, osa 1. Otava. 2023. Kannen suunnittelu Piia Aho ja Päivi Puustinen. 332 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Aloin ajatella, että on toivotonta yrittää kiivetä yhteiskunnassa ylöspäin, tulen aina olemaan ihmisten silmissä torppari ja torpparina minun pitää pysyä. Se ajatus alkoi hakata päässäni kuin moukari, ja se masensi minua niin suuresti, että olin vähällä lopettaa opintoni. Allan huomasi sen ja auttoi minut ylös siitä itseni epäilemisen suosta. Hän on yleensä kiltti ja hiljainen, mutta vastoin omaa luontoaan hän oli minulle kova ja ankara. Ilman häntä...  en tiedä, miten olisi käynyt."

Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut kymmenen osaa suosittua Karl Axel Björkin tutkimuksia -rikossarjaa. Björkin kanssa oli ihastuttavaa selvittää rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Lieneekö sarja tullut jo päätökseen vai haluaako Hämeen-Anttila kirjoittaa välillä jotakin muuta, jää nähtäväksi. Nyt Hämeen-Anttila on vaihtanut dekkarigenren historialliseen kaunoon. Uusi teos Sarastus aloittaa Synnyinmaa-sarjan. 

Eletään 1850-lukua Päijät-Hämeessä. 16-vuotias Erik elää torpparina äitinsä kanssa köyhässä ja vaatimattomassa Kuljukankaan talossa. Erik tekee töitä puusepän oppipoikana ja äiti käy pyykkäämässä kartanossa. Leipä ei ole leveää, mutta köyhyydestä huolimatta Erikin haaveet ovat suuret. Erik on terävä-älyinen ja kunnianhimoinen. Hän haluaa opiskella, oppia ja lukea. "Minä olen Erik Henrikinpoika Roslund ja te kuulette minusta vielä."

Rikkaan Iso-Osolan tilan kaunis tytär Briitta ja Erik viihtyvät yhdessä. Erik tuntee, että Briitta ymmärtää häntä ja hänen kunnianhimoisia tulevaisuuden suunnitelmiaan. Mutta säätyrajat ovat tiukat eikä ole sopivaa, että ison talon tytär ja torppari seurustelevat - avioliitosta puhumattakaan. Sen saavat Erik ja Briitta karvaasti kokea. Lopputuloksena on, että Briitta naitetaan varakkaan tilan pojalle ja Erik lähetetään opiskelemaan Helsingforssiin. 

Erikin suru on suuri, mutta onneksi Helsingforssissa Erik voi aloittaa lukio-opinnot. Erik suorastaan nauttii opinnoista ja oppimisesta. Hän tutustuu Allaniin ja Torsteniin, joiden ystävyys toimii Erikille ilon ja voiman lähteenä. Pian he kaikki kolme ovat ylioppilaita ja valmiita aloittamaan yliopisto-opinnot.

Valitettavasti Erik saa pian todeta, että hänen torpparitaustansa sulkee monia ovia myös Helsingforssissa. Väliin se tuntuu katkeralta, mutta Erik ei anna periksi, vaan haluaa näyttää, että köyhistä oloista lähtevä voi menestyä. Paljon töitä se vaatii. 

Hämeen-Anttila on sijoittanut kirjan alkutapahtumat Päijät-Hämeeseen. Helsingin kirjamessuilla hän kertoi, että seudun valinta perustui siihen, että Päijät-Häme on hänelle ihanneseutua, jonka hän tuntee hyvin.  

Kirjassa piirtyy vahva ajankuva 1850-luvun Suomesta ja Helsingistä. Helsinki 1850-luvulla oli vielä hyvin maalaismainen kaupunki, jota varjosti Krimin sota. Todelliset historialliset henkilöt, henkilöiden käyttämä kieli, pukeutuminen ja arkipäivän elämä pienine yksityiskohtineen unohtamatta tuon ajan yhteiskunnallista taustaa antavat uskottavuutta ja kiinnostavuutta ajankuvaukselle. Kun tähän vielä lisätään, että Hämeen-Anttilan kieli on sujuvaa, selkeää ja helppolukuista, niin siinä se on: viihdyttävä ja mukanaan vievä lukukokemus. 

Synnyinmaa-sarjassa tullaan kuvaamaan kolmea sukua ja sarja kattaa noin sadan vuoden tapahtumat. Mielenkiinnolla odotan sarjan jatko-osaa. 

Virpi Hämeen-Anttila ja haastattelija Jaakko Launimaa Helsingin kirjamessuilla