keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Vaula Norrena: Littana

 


Vaula Norrena: Littana. Kielletyn lapsen tarina. Teos. 2023. Ulkoasu Laura Noponen. 298 sivua.

Vaula Norrena kertoo Littanassa Kiinan maaseudulla syntyneen Pingpingin rankan ja tunteita nostattavan elämäntarinan. Pingpingin kiinalainen perhe muutti Suomeen vuonna 1994 Pingpingin ollessa 5-vuotias. Perhe oli kokenut kovia Kiinassa. Päätös muuttaa pois kotimaasta, jonne jäivät kaikki sukulaiset ja ystävät, oli raskas, mutta vanhempien mielestä mitään muuta mahdollisuutta ei ollut. 

"Olin epäonnistunut, muotopuoli, väärä, paha."

Vuonna 1989 Pingpingin syntyessä Kiinassa oli vallalla yhden lapsen politiikka. Yht'äkkiä kansalle ilmoitettiin, että perheet saivat tehdä vain yhden lapsen. Koska poikalapsia arvostettiin yli kaiken, oli parasta, että se yksi lapsi oli poika. Pingpingin perheessä oli jo tytär, mutta halu saada poika oli niin voimakas, että vanhemmat päätyivät ottamaan riskin. Mutta ei tullut poikaa, tuli Pingping, kielletty lapsi. Perhe ilmiannettiin ja rangaistukseksi määrättiin sakko, joka vastasi kolmen vuoden palkkaa. 

Isä meni edeltä Ruotsiin, ja kun hän sai työpaikan kiinalaisesta ravintolasta Suomessa, perhe muutti Helsingin Kontulaan. Jos ei Pingpingin viisi ensimmäistä vuotta Kiinassa olleet helppoja, ei elämä muuttunut yhtään lempeämmäksi Suomessakaan. Pingping sai kokea syrjintää koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan. Raja-aidat tulivat vastaan kaikkialla, koulussa, kotona ja yleensä yhteiskunnassa. 

"Ping Pong Ding Dong"

Pingping oli lähes koko kouluajan ainoa maahanmuuttajataustainen oppilas luokallaan. Koska hän oli erilainen, häntä oli helppo kiusata, ivata, pilkata ja jättää kaiken ulkopuolelle. 1990-luvulla maahanmuuttajien lukumäärä oli Suomessa sen verran vähäinen, että maahanmuuttajuuteen liittyviä käytänteitä, palvelurakenteita tai neuvontapalveluita ei juuri ollut saatavilla. Suomalaiset - aivan kuten maahanmuuttajatkin - olivat uuden asian edessä. Myöskään opettajilla ei ollut työkaluja maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen. 

"Lapsitulkkina lääkärissä ja poliisiasemalla"

Jo kahdeksanvuotiaana Pingping joutui lapsitulkiksi äidilleen ja isälleen, jotka eivät taitaneet lainkaan suomea. Kaikessa asioinnissa  viranomaisten kanssa Pingping toimi tulkkina vanhemmilleen. Varsinaiseen tulikokeeseen Pingping joutui 13-vuotiaana, kun isä ja äiti päättivät perustaa oman ravintolan. Pingping selvitti ravintolan perustamiseen liittyvät perusasiat, toimi tulkkina vanhemmilleen kiinteistökaupoissa, lainaneuvotteluissa ja neuvoteltaessa veroviranomaisten kanssa. 

Jos koulussa oli vaikeaa eikä tukea saanut mistään, niin ei ollut helppoa kotonakaan. Äidin ja siskon kohtelu Pingpingia kohtaan oli suorastaan julmaa. Isosiskolla oli erikoisasema ja hän sai, mitä ikinä keksi toivoa. Oletettavasti äiti purki omaa syyllisyyttään siitä, että oli synnyttänyt surkean ja häpeällisen littanan poikalapsen sijaan. 

Pingpingista tuli Jenni. Hän lähti mukaan politiikkaan, opiskeli, meni naimisiin, sai lapsia ja perusti miehensä kanssa ruoka- ja ravintola-alan yrityksiä. Selviäminen ja nousu lapsuuden ja nuoruuden vaikeista olosuhteista ei ole ollut helppoa. Tässä terapia on ollut isona apuna. Suurin merkitys valon tuojana on kuitenkin ollut aviomiehellä. Ehkä myös tämä kirja osaltaan on auttanut Jenniä menneisyyden käsittelyssä. 

Jennin äänellä kerrottu tarina on koskettava, mutta hyvin rankka. Kirjaa on kuitenkin helppo lukea - kiitos Norrenan ytimekkäälle, kikkailemattomalle tekstille, jossa tarinalla on pääosa. Suorasanainen ja yksinkertainen teksti muodostaa kontrastin rankoille tapahtumille. 

Kirjan vahvuuksia ovat mielestäni kirjan yhteiskunnalliset teemat: yhden lapsen politiikka, kiinalainen perhekulttuuri, maahanmuuttopolitiikka 1990-luvun Suomessa, koulukiusaaminen ja lapsitulkkaus. Yhden lapsen politiikka konkretisoituu, kun sitä käsitellään kielletyn lapsen näkökulmasta. Kirjailija on tehnyt laajaa taustatyötä kirjaa varten, mikä näkyy laajasta lähdeluettelosta sekä informatiivisistä tietoiskuista. Plussaa saa myös Laura Noposen upea kansi.

Vaula Norrena on Littana-teoksellaan Naisten Pankin Lue Naiselle Ammatti -kiertueen kirjailija. Kampanjatilaisuuksia järjestetään 11 paikkakunnalla. Raumalle kiertue rantautuu 22.11.2023.

Littana on myös 50-vuotisen OAJ:n kirjaetuna.

Helsingin kirjamessuilla Jenni Chen-Ye, Vaula Norrena ja haastattelija Ritva Viljanen 



4 kommenttia:

  1. Jokin ilta sitten ohjelmassa Efter Nio oli vierailemassa Shen Yang, jolla on samantyyppinen kohtalo kuin Jenni Chen-Yellä. Hän on kirjoittanut kirjan More Than One Child: Memoirs of an illegal daughter, joka on myös suomennettu nimellä Enemmän kuin yksi lapsi.
    Näistä lapsista kasvaa neuvokkaita, jos ovat tarpeeksi vahvoja.
    Nyt on molemmat kirjat varauksessa. On kiva verrata, miten Shen pärjäsi piilosilla paperittomana Kiinassa verrattuna Jenniin Suomessa. Shen asuu edelleen Shanghaissa, on opiskellut yliopistossa ja puhui haastattelussa hyvää englantia.
    Nyt Kiinassa koitetaan saada lisää lapsia, mutta harva haluaa enemmän kuin yhden lapsen, jos sitäkään, koska yhteiskuntaa ei ole rakennettu lapsimyönteiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta vinkistä. Täytyypä etsiä tuo kirja luettavaksi. Kuten sanoit, on kiinnostavaa verrata näiden kiellettyjen lasten elämäntarinoita.

      Poista
  2. Vaikuttaa kiinnostavalta teokselta, täytyypä laitella suomilukulistalle. Chen Guangchengin muistelmateoksessa The Barefoot Lawyer sivutaan myös tuota yhden lapsen politiikkaa. Raakaa toimintaa, mutta ihmisoikeudet Kiinassa nyt muutenkin ovat mitä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hyvä, että tästä yhden lapsen politiikasta on kirjoitettu, vaikka se ei enää olekaan voimassa. Aikamoinen valtio tuo Kiina.

      Poista