Rauman Naisten Pankin Päi avara mailma -lukupiirimme kokoontui kuuden naisen voimin vaihtamaan ajatuksia Vuoren Samettiin kätketty -kirjasta. Totesimme, että tämä kirja, jossa naisen asema on keskiössä, sopi mainiosti naistenpäivän teemaan.
Kirja on Kristiina Vuoren kymmenes historiallinen romaani. Muutamat meistä olivat lukeneet aiemminkin Vuoren teoksia. Vuoren tuotanto mielestäni paranee kirja kirjalta, ote syvenee ja kiinnostavuus lisääntyy. Vuoren fiktiivisillä kirjoilla on historiallinen todellisuuspohjansa. Niin tässäkin kirjassa. Kätilöteema oli pitkään ollut Vuoren kiinnostuksen kohde ja Veli-Pekka Toropaisen kirjasta löytyi idea tähän kirjaan. Kätilöteeman hän yhdisti Turun oikeuspöytäkirjoissa esille tulleeseen kuolleeseen vauvaan.
Rikoksen tutkinta alkaa rintoja lypsämällä
Eletään 1640-luvun Turussa. Aura-joesta löytyy purppuranväriseen samettiin kiedottu vastasyntynyt vauva. Synti on suuri. "Murhata nyt vastasyntynyt ja ryöstää omalta lapselta kasteen sakramentti, portti ikuiseen elämään. Se on hirmuinen teko, rikos lapsen sielua kohtaan." Tapauksen tutkinta alkaa ja mukaan joutuu myös ammattinsa vuoksi Margareta Perintytär. Margareta on kätilö. Kätilöiden tehtäväksi annetaan piikojen, naimattomien äitien ja huonomaineisten leskinaisten rintojen lypsäminen. Kaikki ne, joiden rinnoissa on maitoa, on ilmoitettava pormestarille, ja he joutuvat oikeuskollegion eteen. Jäljitystoimenpide on epämiellyttävä sekä kätilöille että lypsettäville naisille. Mutta ei auta, se on viranomaisten käsky.
Alexander Gerrin punaiset korot ja klavikordi
Vaimo Margareta on kiinnostava nainen. Aikamoinen tarina hänen elämänsä on. Ikää hänellä on vasta "tuskin kolmeakymmentä ajastaikaa". Hän on leskinainen, joka on kokenut ankaran avioliiton Staffan Simoninpojan kanssa. Viisitoistavuotiaana Margareta ei voinut muuta kuin suostua väkivaltaisen isänsä pakottamana avioliittoon kaikin puolin epämiellyttävän Staffanin kanssa. Kun Staffan kuoli horkkatautiin, Margareta muutti Turkuun. Margareta viihtyy hyvin Turussa samoin kuin kätilön työssään, mutta hän kantaa mukanaan menneisyyteensä liittyvää salaisuutta. Sitten Margareta tapaa kauniin miehen, skotlantilaisen Alexander Gerrin. He rakastuvat tai ainakin Margareta rakastuu.Pidimme kirjasta. Kirja oli viihdyttävä, jännittäväkin ja sitä oli kiva lukea. Varsinkin kun maailmantilanne on nyt niin ikävä, tuntui hyvältä uppoutua 1600-luvun arkipäivään ja Margaretan salaisuuksiin. Kirjan ehdottomia vahvuuksia mielestämme olivat vahva ajankuva ja naisen aseman kuvaaminen. Kristiina Vuori tunnetaan kirjailijana, joka tekee perusteellista taustatyötä kirjojaan varten. Sen huomaa tästäkin kirjasta. 1640-luvun Turku heräsi eloon. Rankkaa luettavaa oli vaikkapa kuvaukset vaikeista synnytyksistä ja hammashoidoista iilimatoineen. Hymy nousi huulille, kun annettiin neuvoja miehen hedelmällisyyden arvioimiseksi. "Jahka ukon huttu jää veden pinnalle kellumaan, on vaimolla edessä ankarat ajat, sillä silloin hänen siippansa onki on ottamaton." (s. 202-203)
Kirjan naishahmot olivat kiinnostavia ja hyvin rakennettuja. Heidän kauttaan välittyi kuva tuon aikakauden naisen asemasta. Olipa sitten kyse rahvaasta tai porvaristosta, naisen oikeudet omaan elämään ja omaan kehoon olivat 1640-luvulla vähäiset. Kaikkein heikoimmassa asemassa olivat piikatyttöset. Miehet - ensin isät ja sitten aviomiehet - ikäänkuin omistivat naisensa. Kun nainen rikkoi miesten luomia käyttäytymissääntöjä, tuomion antoivat sekä maalliset että kirkolliset tuomioistuimet.Kaiken kaikkiaan olimme viihtyneet Margaretan seurassa. Tosin eräs lukijoistamme totesi, että kirjassa oli "liikaa hyvää", mm. kirjan loppu oli hieman yltiöromanttinen. Kirjan myötä pala historiaa oli tullut tutuksi, ja saimme nähdä, miten epätasa-arvoinen naisen asema oli tuolloin. Raumalaiset lukupiiriläiset tuntevat Turun hyvin ja heille kirjan tapahtumaympäristö oli tuttu. Minä, joka en tunne Turkua lainkaan, olisin kaivannut karttaa lukukokemuksen tueksi.
Annoimme kirjalle arvion 3,9 (asteikko 1-5).
Wivi Lönnin 150-juhlavuosi
Saamme Pirkko Soinisen kirjailijavieraaksi Raumalle toukokuussa. Tilaisuuden aiheena on Wivi Lönn. Siksi valitsimme Soinisen kirjan Valosta rakentuvat huoneet huhtikuun lukupiirikirjaksi.
Kiinnostava kirja, minulle siksikin kun Turku on tuttu kaupunki. Tällainen 1600-luvun ajankuvaus vie taatusti ajatuksia muualle tämän hetken tilanteesta. Irrotusta raskaista ajatuksista todella tarvitaan.
VastaaPoistaJos tuntee Turkua, on varmasti kiva seurata kirjan tapahtumia. Olet oikeassa, tällaiset kirjat vievät ajatukset ihan muuhun maailmaan pois näistä kauhistuttavista sotatunnelmista. Eli tässäkin nähdään, miten tärkeää kirjallisuus on.
PoistaVuoren kirjoja ei koskaan ole tullut luettua. Voisi kyllä tutustua, hyppäys historian pyörteisiin voisi olla miellyttävää juuri nyt.
VastaaPoistaVuoren kirjoja voin todellakin suositella, jos historiallisen viihteen genre kiinnostaa. Vuori todella taitaa tämän genren. Lukija viihtyy!
PoistaTämä vaikuttaa kiinnostavalta, en ole Vuorta lukenut vielä ollenkaan.
VastaaPoistaMinustakin on nyt hyvä, jos pystyy uppoutumaan johonkin aivan toiseen aikakauteen kirjan kautta. Pääsee ikään kuin lomalle ahdistavasta todellisuudesta.
Sinäkin tunnet varmaankin hyvin Turkua Saila, joten varmasti tykkäisit tästä matkasta 1640-luvun Turkuun. Siihen aikakauteen on todellakin kiva uppoutua ja jättää hetkeksi tämänhetkinen sotatilanne.
PoistaKiinnostavaa tuo keskustelu kielestä. Minusta vanhojen termien käyttö oli tässä paikallaan. Vuori kuvittaa hyvin historiaa, eikä romantiikkakaan ole välillä pahitteeksi.
VastaaPoistaKiikutin kirjastosta tämän luettuani pari muutakin Vuoren kirjaa, mutta keskittymiskykyni fiktioon näyttää olevan nolla, kiitos tosielämän kauheuksien.
Tässäkin tulee esille lukupiirien lumous, tulee esille näkökulmia, joihin itse ei ole kiinnittänyt mitään huomiota. Tosielämä on tänä päivänä todella kauhistuttavaa. Minulle fiktio merkitsee hetken helpotusta.
PoistaAivan ihana kirja. 1600-luvun Turku oli ihan oma maailmansa ja eri kuin tämän päivän Turku.
VastaaPoistaJenna Kostetin teoksesta Margaretan synti löytyy vanha Turun karttakuva. Turkua ympäröi silloin muurit ja sinne kuljettiin tulliporttien läpi. Asukkaita oli noin 2000. Vanhaan Turkuun voi käydä tutustumassa Aboa Vetus-museossa, jossa vanhoja turkulaistaloja ja katuja on kaivettu esille maan alta. Turun linna ja tuomiokirkko olivat jo 1600-luvulla olemassa, mutta eivät ihan nykyisen mallisina, syynä lukuisat tulipalot ja sodat eri vuosisatoina ja niiden jälkeiset jälleenrakentamiset. Linnasta löytyy vanhoja pienoisrakennelmia eri vuosisadoilta. Historiaan on ihana tutustua ja historialliset kirjat ovat usein tosi hyvin kirjoitettu. Olen lukenut kaikki Vuoren upeat teokset.
Kiva kuulla Mai, että Vuoren kirjat kuuluvat myös sinun suosikkikirjoihin. Kiitos noista Turun historiavinkeistä. Meillä on kyllä aikomuksena tutustua Turkuun tässä lähikuukausina. Historia kiinnostaa eli tuolla Aboa Vetus-museossa pitää kyllä käydä.
Poista