Eija Laine: Kivun alla

Eija Laine: Kivun alla. Books on Demand. 2021. 121 sivua. 

Arvostelukappale kustantajalta

"Katselen muurilta vuosien kutistamaa opinahjoa, kun kouluaikana tuntemani ulkopuolisuuden tunne yllättää. Silloin järjestelmä sisälsi loputtomasti sääntöjä ja rajoituksia, joilla yksilö mankeloitiin massan jalkoihin. Olin huono rakentamaan ystävyyssuhteita. Kiertelin koulun pihalla hiljaisten, äänekkäiden ja tarkkailuluokkien muodostamien lapsiryhmien liepeillä. Etsin omaa laumaani." (s. 38)

Pikkukaupungin sairaalassa vanha mies tekee kuolemaa. Miehen ainoa omainen, tytär Janus, tulee jättämään jäähyväiset isälleen. Hoitajat tuovat telttasängyn isän vuoteen viereen. 

Janis on muuttanut toiselle paikkakunnalle jo vuosia sitten, koska kotipaikkakunnalla ei ollut hänelle mitään annettavaa. Nyt isän kuolinvuoteella hän palaa muistoissaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Takana on kipeitä tapahtumia, eikä muistoihin palaaminen ole helppoa. 

"Olin tottunut isän juomiin, mutta nyt pullonsuusta joi myös äiti." (s. 34)

Janis oli perheen ainoa lapsi. Isä oli suunnittelijana rakennusliikkeessä ja äiti kanslistina kaupungin lupavirastossa. He olivat juuri muuttaneet uuteen asuntoon, jossa oli jopa erillinen kylpyhuone ja amme. Lisäksi heillä oli kesämökki, valkoinen Ford Cortina ja jopa televisio. Elettiin 60- ja 70-luvun vaihdetta. Janus oli aloittamassa koulunkäyntiään. Sitten yht'äkkiä kaikki särkyi. Janis kuuli huoneeseensa pullon korkkien availut ja kuuli, kun äiti tavutti sanoja isälle: tohvelisankari, toh-veli-sankari. Vanhemmat erosivat, ja eron jälkeen Janis jää asumaan äidin kanssa. Äiti ei tyttöä juuri huomaa, hänelle on juominen, baaritutut ja juhliminen tärkeämpää. Vaikka isä asuu lähistöllä, hän ei ota tyttäreensä mitään yhteyttä. Äiti löytää Lassen, uuden miehen, jonka luokse äiti ja Janis muuttavat. Lassen lapsista ei tule Janisin ystäviä, eikä äitikään jaksa kauaa katsella Lassen valaistunutta persoonaa. 

"Tapahtuipa mitä tapahtui, Janis, niin älä huoli." (s. 43)

Janis on yksin ja eksyksissä. Hän tuntee, ettei hän merkitse mitään alkoholisoituneelle äidilleen eikä myöskään pois lähteneelle isälleen. Onneksi tytöllä on Iiri-mummo. Iiri-mummo on ymmärtäväinen ja aina välittävä, mutta sairastuu dementiaan. Sitten Janis ystävystyy luokkakaverinsa Candyn kanssa. Candysta tulee toinen hänen elämänsä tukipylväs. Muutaman vuoden päästä Janis saa elämäänsä vielä kolmannen tukipylvään, lilanvärisen psykiatrin.  

Toivoa antava teos 

Kyseessä on nuoren tytön kasvukertomus koululaisesta aikuiseksi. Vaikka tapahtumat ovat rankkoja, kirjailija ei jää voivottelemaan lapsen ongelmia. Tyttö on joutunut elämään lapsuutensa ja nuoruutensa ilman vanhempiensa tukea, vaikka vanhemmat ovat asuneet samalla paikkakunnalla. Janisin on vaikea antaa isälleen anteeksi, vaikka isä on varmasti tiennyt, että Janisin ei ollut hyvä asua alkoholisoituneen äitinsä kanssa. Jos isä olisi nyt paremmassa kunnossa, hän voisi kysyä isältä, oliko Janisilla hänelle mitään merkitystä. Mutta nyt kysyminen on liian myöhäistä. Kuitenkin Janis tietää, että anteeksi täytyy antaa ja tilinpäätös pitää tehdä menneisyytensä kanssa, jotta pystyy jatkamaan elämäänsä. Erityisen iloinen olin, että Janisin ystävyyssuhde Candyn kanssa jatkui aikuisuuteen saakka.

Pidin kirjasta paljon. Laineen teksti on elävää ja selkeää. Lisäksi kirja on hyvää ajankuvaa. Vaikkakin tapahtumia kuvataan kahdella aikatasolla, kirjaa on helppo seurata. Kirjan nimi ei mielestäni oikein kuvaa kirjan sisältöä. Nimi Kivun alla viittaa enemmän surukirjaan kuin nuoren tytön kasvukertomukseen. 

On ilahduttavaa löytää näin kypsä esikoisteos. Kirja on omakustannekirja. Ihmettelen, jos mikään kustantamo ei ole hyväksynyt tätä, vaikka enhän kyllä voi tietää, onko kirjaa tarjottukaan kustantamoille. Joka tapauksessa, lukisin mielelläni jatkossakin Laineen tekstejä. Lämmin suositukseni tälle kirjalle. 

Kirjassa on kaunis ja koskettava kansi.