Raija Oranen: Selvä peli. 2019. Otava. Äänikirja. Lukija Toni Kamula. Pituus 8 t. 6 min.
Vaara-kirjastot
En ollut lukenut mitään ennakkoinfoa Orasen uusimmasta kirjasta, kun aloitin sen kuuntelemisen. Kirja osoittautui mainioksi komediaksi, jota kuunnellessa kukkapenkkien kitkeminen sujui varsin vauhdikkaasti. Välillä piti pitää taukoa kitkemisessä ja nauraa hekotella, niin herkullisia tapahtumia Oranen on kuvannut kirjassaan.
Kirja kuvaa suomalaiskaupungin valtapeliä. Pääosassa ovat kaupunginjohtaja Hartikainen ja kakkosjohtaja Aalto. Hartikaista epäillään lahjusten otosta, ja uhattuina ovat hänen asemansa kaupunginjohtajana sekä luksusomakotitalo. Aalto janoaa lisää valtaa ja haluaa kalifiksi kalifin paikalle. Mukana kuvioissa ovat myös molempien johtajien tuikitärkeät avustajat. Ruskea laukku kulkee kädestä käteen. Laukun sisällöksi osoittautuu aivan muuta kuin on oletettu.
Onneksi myös naisnäkökulma on mukana kirjassa. Seurapiiritoimittaja Tutsu ennättää kaikkialle ja on valmiina raportoimaan kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Millaisia aivoituksia Tutsun päässä liikkuu, sitä Oranen ei avaa. Sen sijaan kaupunginjohtajien rouvilla on tärkeä rooli kirjassa. Näiden kahden hienostorouvan luksuselämä ei ole kadehdittavaa. Tekemistä ei oikein ole, ei ole harrastuksia, ei voi mennä töihin, eikä ole ystäviäkään.
Kirja on mainiota 80-luvun kuvausta. Neuvostoliitto on voimissaan ja Suomea hallitsevat Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus on kaikkien huolen aiheena. 80-luvulla eläneet muistavat suuret ja vielä suuremmat olkatoppaukset ja television virityskuvan. Luin äskettäin Raija Orasen vanhemman myös 80-luvulle sijoittuvan kirjan: Bolero (2003, Tammi). Siinä kuvataan Nokian kansainvälistymistä. Molemmissa näissä kirjoissa on henkilö, joka opiskeluaikanaan oli ollut taistolainen. Oletan, että Oranen palaa näiden henkilöiden kera omaan opiskeluaikaansa.
Raija Oranen on varmasti yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Hänellä on laaja ja monipuolinen tuotanto: romaaneja, novelleja, lastenkirjoja, kuunnelmia, näytelmiä ja tv-käsikirjoituksia. Monelle tulee Orasen tuotannosta ensimmäiseksi mieleen iki-ihanat Puhtaat valkeat lakanat ja Ruusun aika.
Oranen osaa kirjoittaa. Teksti on elävää ja miellyttävää luettavaa / kuunneltavaa. Orasen kirjoitustyyli sopii hyvin myös tähän valtapelien ja ihmissuhteiden kuvaukseen. Kirja
on mukavaa, kesäaikaan sopivaa kepeää kuunneltavaa/luettavaa, vaikkakin selvä peli osoittautuu melkoisen epäselväksi peliksi. Kirjan loppuratkaisu on yllättävä rankkuudessaan. Kirjan vauhdikkaalle kannelle plussapisteet.
Hyvää kesän jatkoa liljojen kera! |
Ai mitkä ihanat liljat :)
VastaaPoistaKirjan kansikuva on kyllä hauska.
Liljat ovat niin kauniita, kuuluvat suosikkikukkiini. - Onnistunut kansi kutsuu lukemaan.
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Ulkohommiin etsinkin uutta kuunneltavaa
VastaaPoistaJuuri nyt minulla on paperiversiona menossa Raija Orasen Fanny, joka on jostain syystä unohtunut lukematta hyllyyn.
Hyvää uuutta viikkoa!
Suosittelen mukavaksi kesälukemiseksi. Oranen kirjoittaa sujuvasti, tekstiä on helppo ja mukava seurata.
PoistaOlen lukenut Orasen kirjoja. Tästä uusimmasta en tiennytkään, joten kiitos vinkistä.
VastaaPoistaMinullekin oli tämä kirja ihan yllätys. Satuin löytämään sen e-kirjaluettelosta.
Poista