Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta. 2009. Tammi. An Elegy for Easterly. Suomentanut Seppo Loponen. 206 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Naisten Pankin Lukevien Leidien helmikuun kirjana oli Petina Gappahin novellikokoelma Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta. Luemme lukupiirissämme melko paljon afrikkalaista kirjallisuutta ja tätä ennen olimme lukeneet yhden Zimbabween sijoittuvan kirjan eli Alexandra Fullerin Ei hunningolle tänään.

Gappahin Tanssimestari-novellikokoelma koostuu 13 novellista, jotka kuvaavat afrikkalaista ja erityisesti zimbabwelaista arkipäivän todellisuutta.  Novellit sijoittuvat Mugaben johtamaan Zimbabween.

Minä muistin eläneeni elämäni viisi ensimmäistä vuotta maassa nimeltä Rhodesia, jonka pääministeri oli Ian Smith, ja sen jälkeen Zimbabwe-Rhodesiassa, jonka pääministeri oli nimeltään Abel Muzorewa, ja nyt elin maassa nimeltä Zimbabwe, jonka pääministeri oli Robert Mugabe. (s. 125)

Tuntuu käsittämättömältä, että aikoinaan peräti varakas, hyvin toimeentuleva maa on vajonnut alennustilaan, talous on romahtanut, inflaatio laukkaa, aids tappaa, mustan pörssin kauppa rehottaa ja korruptio kuuluu jokaiseen arkipäivään. Miten yhteen maahan voi mahtuakin niin paljon epäkohtia? Kansalaisten tavoitteena on saada niin paljon rahaa, että pääsee ulkomaille, USA:han tai Englantiin. Ja ellei itse pääse, niin sitten ainakin lapset.

Tämä on uusi Zimbabwe, jossa kaikki ovat rikollisia. (s. 191)

Huolimatta pakkassäästä meitä  lukupiiriläisiä oli tullut paikalle 9. Seijan vuoro oli alustaa kirjasta ja vetää keskustelua. Keskustelimme Gappahin novellien aiheista, Gappahin kirjoitustyylistä, huumorin käytöstä sekä novellikokoelman merkityksestä. Valitsimme myös suosikkinovellimme. 

Vaikka aiheet ovat inhimillisesti rankkoja, Gappah kuvaa tapahtumia jotenkin kevysti huumoriakaan unohtamatta. Huolimatta köyhyydestä ja olemattomasta elintasosta Gappahin henkilöt löytävät ilon, naurun ja tanssimisen aiheita pienistä ja jopa olemattomista asioista. Teksteistä välittyy tunne, että Gappah kuvaa sellaisia olosuhteita, jotka hän tuntee hyvin. Pidimme myös Gappahin eloisasta ja sujuvasta kirjoitustyylistä. Suurin osa lukijoistamme piti kirjasta, kirjan elämänmyönteisyydestä ja Gappahin tavasta käyttää huumoria. Lukijoissamme oli myös sellaisia, joita kirjan novellit eivät puhutelleet: kirjassa oli liikaa huumoria ja liikaa epäaitoa empaattisuutta. Itse ihastuin todellakin tähän novellikokoelmaan, se edustaa mielestäni parasta afrikkalaista kirjallisuutta pitkiin aikoihin. Kirjan vanhan painoksen takakannessa on teksti: lukemisen jälkeen oma elämä ei enää tunnu samalta. - Kirja oli hyvä, mutta ehkä kuitenkaan ei ihan noin hyvä!

Kun valitsimme suosikkinovelliamme, kävi ilmi, että äänet jakautuivat varsin monelle novellille. Se on mielestämme osoitus siitä, että novellikokoelma näyttäytyy varsin tasalaatuisena kokonaisuutena.

Kirjan Tanssimestari-niminovellissa mies jää eläkkeelle. Sen sijaan, että hän saisi rahallista eläkettä,  hänelle annetaan kolmet kengät, jotka kaikki ovat liian pieniä. Mies osallistuu pienissä kengissä tanssikilpailuun ja osoittautuu uskomattoman hyväksi tanssijaksi. Tanssi on teemana myös novellissa Rosien sulhasen halkeilleet, vaaleanpunaiset huulet. Novellissa tanssitaan häitä. Tuoreella aviomiehellä tiedetään olevan aids ja jo ainakin kaksi hänen tyttöystävistään on kuollut. Novellin aids-kuvaus hätkähdyttää suorasukaisuudellaan.

He miettivät, näkeekö Rosie saman kuin hekin, että hänen vastavihityn miehensä tauti kirkuu läsnäoloaan joka huokosesta? Tauti kukoistaa miehen hiustupsujen liukkaudessa; se elää tuossa tummenevassa ihossa, noissa silmanvalkuaisissa jotka ovat valkoisemmat kuin luonto tarkoitti, noissa räikeän vaaleanpunaisissa huulissa, joiden halkeamista veri pyrkii pintaan. (s. 149).

Englanninkielisen novellikokoelman niminovelli on An Elegy for Easterly, Elegia Easterlylle. Tässä koskettavassa, todella rankassa novellissa jälkeenjäänyt, takapuoltaan näyttelevä, "se tekee kaksyt senttiä" -Martha saa lapsen. Kylällä asustava lapseton nainen käyttää tilaisuutta hyväkseen, pakenee Marthan lapsen ja miehensä kanssa aivan viime tipassa, kun puskutraktorit jyräävät murskaamaan kylän hökkelimökkejä. Epätoivoisesta tilanteesta huolimatta lapsi antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Kirjasta ei käy ilmi, miksi suomalaisen painoksen nimeksi on valittu Tanssimestari-novelli, eikä samaa nimeä kuin englanninkielisessä painoksessa.  

Lukijoittemme kiinnostusta olivat herättäneet myös huijausviestejä kuvaava novelli Miehemme Genevessä voitti miljoona euroa, hautajaisjärjestelyt novellissa Jotain kivaa Lontoosta ja varakkaiden joutilaisuus novellissa Kultaisen kolmion sydämessä. 

Iso plussa pokkaripainoksen kauniille kannelle. Kirja sai lukupiiriläisiltämme arvosanan 3,7 (asteikko 1-5).

Petina Gappah on syntynyt vuonna 1971 Sambiassa. Hän on varttunut Zimbabwessa, käynyt koulua pääkaupunki Hararessa ja opiskellut oikeustieteen tutkinnon Zimbabwen, Grazin ja Cambridgen yliopistoissa. Hän on työskennellyt
Sveitsissä Genevessä kansainvälisen lain parissa. Gappahin ensimmäinen kirja An Elegy for Easterly julkaistiin 2009. Kirja on käännetty usealle eri kielelle. Kirja oli ehdolla monilla
palkintolistoilla ja se sai sanomalehti Guardian ”First Book Award”
esikoiskirjapalkinnon. Sen jälkeen hän on julkaissut kaksi romaania: The Book of Memory v. 2015, suom. Muistojen kirja v. 2017 ja Rotten Row v. 2016.

"Mitä tehdään Smithille?
Hakataan järkeä päähän!
Mitä tehdään sille rumalle varikselle?
Hakataan järkeä päähän!
Mitä tehdään Muzorewalle?
Hakataan järkeä päähän!
Kuinka kauan?
Kunnes tämä Zimbabwen maa on meidän!" (s. 125) 

Petina Gappah