Vaseem Khan: Kuolema koittaa keskiyöllä

Vaseem Khan: Kuolema koittaa keskiyöllä. Persis Wadia ratkoo 1. Sitruuna. 2024. Englanninkielinen alkuteos Midnight at Malabar House. Suomentanut Inka Parpola. 349 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

On uudenvuodenaatto Bombayssa vuonna 1949. Britit olivat luovuttaneet vallan Intialle vuonna 1947. Nyt Intia on vapaa maa ja siitä on tulossa maailman suurin tasavalta. Kaikki ovat valmiita hyväksymään perustuslain vajaan kuukauden kuluttua.  

Persis Wadia, komisario Intian poliisivoimissa, tekee työvuoroaan Malabar Housen kellarihuoneessa uudenvuodenaattona. Keskiyöllä tulee puhelu ja ilmoitus murhasta. Brittipoliitikko Sir James Herriot on murhattu raa'asti omassa kodissaan Laburnum Housen kartanossa, jossa oli meneillään uudenvuodenaaton suuret naamiaisjuhlat. Vaikka Persis ei vielä tiedä murhasta yhtään sen enempää, hän päättää, että hän ratkaisee murhan, vaikka tietää jo etukäteen, että tulee kohtaamaan monenlaisia ongelmia. Persisin pitää näyttää, että hän pystyy tähän. Hän on nimittäin kuullut niin paljon vähättelyä itsestään. Varmasti ennakkoluuloihin on syynsäkin, koska Persis on ensimmäinen naispuolinen rikosetsivä koko Intiassa. Persisin työpaikaksi on määrätty Malabar House, "kelvottomien kolonna", jonne tungetaan syystä tai toisesta epäonnistuneita poliiseja.

Murhapaikka Laburnum House on Persisin mielestä "kaksikerroksinen kubistinen hirvitys". Käy ilmi, että Sir James oli ammuttu ja jätetty alastomaksi vyötäröstä alaspäin. Asetta ei löydy eikä löydy alushousujakaan, ja kassakaappikin on tyhjä. Persis haluaa haastatella naamiaisiin osallistuneet vieraat, mutta sitä pidetään ennenkuulumattomana. "Sir Jamesin vieraslista koostuu kaupungin, ellei peräti koko valtion, vauraimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Heitä ei voi kohdella murhatutkinnan epäiltyinä." 

Alkaa johtolankojen etsintä. Käy ilmi, että Sir James oli mies, joka pyrki kohti yleistä hyvää ja sitä tehdessään otti mielellään hyödyn myös itselleen. Persis haastattelee lukemattomia tärkeitä ja korkea-arvoisia virkamiehiä, mutta hän on varma, että moni jättää totuuden kertomatta. Monet kerrat Persis tutkii Sir Jamesin huoneesta löytynyttä paperilappua, jossa on nimi ja omituinen merkkijono. Persis tietää, että siinä on avain johonkin tärkeään. Käy ilmi, että Sir James oli työskennellyt hallituksen toimeksiannosta ja tutkinut jaon aikana suoritettuja hirmutekoja. "Siirtyäksemme tulevaisuuteen meidän on ensin haudattava menneisyys. Sitä Sir James meidän puolestamme teki." Ei riitä, että Persis kartoittaa Sir Jamesin tekoja Bombayssa, vaan hänen on tehtävä eksoottinen junamatka Amsitsariin ja Pandialaan selvittääkseen Sir Jamesin talousasioita. Ennen kuin murha selviää, kirjailija on punonut tarinan loppuun aikamoisia twistejä.

Persis on mahtava nainen, älykäs, sinnikäs, itsepintainen, kunnianhimoinen, tarmokas, mutta myös hyvin äkkipikainen. Tällaistä rikosetsivää harvoin tapaa. Kirjan henkilögalleria on laaja ja monet heistä jäävätkin melko kaukaisiksi. Parhaiten tutustuin Persisin ohella erikoiseen ja kiinnostavaan Archie Blackfinchiin, Suur-Lontoon poliisitoimen kriminalistiin, jonka tehtävänä on toimia virkamiesten neuvonantajana itsenäisyyden alkuaikoina. 

Monikasvoinen Intia näkyy ja kuuluu kirjassa. On helppo aistia intialainen tunnelma, väen paljous, uskontojen moninaisuus, kerjäläiset, köyhyys, lehmät kaduilla, lannan tuoksu, tungettelevat kaupustelijat, täpötäydet junat, ihmisten tuijottelu, valtava liikenne polkupyöräriksoineen ja toisaalta limusiinit ja kalliit kaupat sekä myös ökyrikkaat talot ja kartanot, joiden asukkaat, mm. yritysmogulit ja julkkikset, halusivat eristäytyä kuohuvista mullistuksista. Bombay, nykyinen Mumbai, on kiinnostava valinta tapahtumapaikaksi. Persis kuvasi kaupunkia hyvin kosmopoliittisena, siellä näkyi monia eri kansallisuuksia ja monia eri uskontoja. Historia näyttäytyi mm. rakennuksissa, joissa brittiläinen arkkitehtuuri yhdistyi portugalilaisiin juuriin. 

Kirjassa on vahva yhteiskunnallinen ote. Pidin tavasta, jolla Khan vie lukijan läpi Intian monimutkaisen historian. Brittihallinnon lähteminen aiheuttaa monenlaisia tunteita. "...taloudelliset välttämättömyydet sitoivat Intian Britanniaan ja sitoisivat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Ja sitten olivat vielä muistot, yhteiset muistot, joista monet olivat tuskallisia mutta eivät kuitenkaan kaikki." Vuonna 1947 toteutettiin melko tuskallinen ja väkivaltainen Intian jako, jolloin muodostettiin Pakistanin valtio pääosin muslimeja varten. Kukaan ei voinut aavistaa, millaista yhteisöväkivaltaa seurasi, kun Radcliffe-linja julkistettiin. Kirjasta muodostuikin yhtä lailla rikoskertomus kuin historian oppitunti. Luonnollisesti kohta taaksejäävä brittihallinto puhututti intialaisia. Eikä kaikki ollut niin yksinkertaista kuin olisi voinut ajatella. 

Joskus rikoskirjassa kuvatut historialliset tapahtumat uhkaavat jarruttaa juonen kulkua, mutta tässä kirjassa ei niin tapahtunut. Päinvastoin, kirjailija kutoo Intian kannalta tärkeitä tapahtumia taitavasti tarinaan. Teksti on elävää, ja lukijan onkin helppo visualisoida mielessään juonen tapahtumat.

Kirja on ensimmäinen osa Khanin historiallisessa mysteerisarjassa Persis Wadia -ratkoo. Toivon, että jatko-osatkin suomennetaan. Jos näin käy, ne päätynyt takuuvarmasti lukulistalleni. Suosittelen kirjaa monenlaisille lukijoille, Bombayn ja Intian ystäville, Intian lähiajan historiasta kiinnostuneille ja luonnollisesti myös dekkareiden ystäville. Plussaa kartasta, joka kuvaa Intian jakoa vuonna 1947.