U. M. Susimetsä: Hämeen linnan varjossa

 

U. M. Susimetsä: Hämeen linnan varjossa. Karisto. 2026. Kansi: Timo Numminen. 446 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Hämeen linnan varjossa on odotettu toinen osa historiallisessa Hämeen linna -sarjassa. Sarjan avausosassa, Hämeen linnan Kerttuli, vapaaherra Karl Ulvhufvud ihastuu linnan fatabuuripiikaan, Kerttuli Martintyttäreen. Salaisia tapaamisia seuraa intohimoinen ihastus, jonka seurauksena Kerttuli tulee raskaaksi ja alkaa uneksia yhteisestä tulevaisuudesta vapaaherran kanssa.

Sotaa, rakkautta ja hovin juonitteluja

Tämän toisen osan tapahtumat käynnistyvät vuodesta 1614, kun ruotsalaiset onnistuvat valtaamaan venäläisiltä Outovan linnoituksen. Karl Ulvhufvudin hyvä ystävä Johan Järnhielm haavoittuu taistelussa pahasti. Käydessään tapaamassa Johania Karl kohtaa tämän siskon, jungfru Kirstinin. Kirstin nousee kirjan tapahtumissa merkittävään rooliin: hän osoittautuu päättäväiseksi ja itsenäiseksi naiseksi, jolla on rohkeutta vastustaa jopa isänsä määräyksiä.

Voittoisan valloituksen jälkeen Karl kohtaa itse kuningas Kustaa II Adolfin. Kuningas luottaa Karliin ja uskoutuu tälle ihastuksestaan äitinsä hovineitoon, fröken Ebba Magnusdotteriin: "Tuolloin vasta 16-vuotias, mutta kaunis kuin taivaan enkeli." Leskikuningatar kuitenkin vastustaa nuorten kihlausta jyrkästi.

Karl haluaisi jo palata takaisin Hämeeseen. "Lähtiessään Hämeestä maaliskuun lopussa hän oli vannonut palaavansa. Jälleen hän pohti, tuottaisiko paluu vain tuskaa. Hänelle itselleen - ja Kerttulille. Nainenhan ei ollut tahtonut edes hyvästellä häntä." Paluun sijaan Karlin tie vie kuitenkin syvemmälle Venäjän rintamalle.

Salaisuuksia ja noitavainojen uhkaa Hämeen linnassa

Samaan aikaan Hämeen linnassa Kerttuli pyrkii salaamaan raskautensa. Aika tekee kuitenkin tehtävänsä, maha kasvaa ja poikavauva syntyy. Koska Kerttuli ei suostu paljastamaan lapsen isän nimeä, häntä uhataan käräjillä ja peräti karkotuksella. Tilanteeseen tuo käänteen kruununseppä Matias, joka on pitkään tuntenut ihastusta Kerttulia kohtaan ja haluaa nyt pelastaa tämän pinteestä.

Taikausko, vanhat perinteet, loitsut ja kansanparannus ovat aikakaudella ankarasti kiellettyjä, mutta vanhat uskomukset elävät silti vahvasti ihmisten mielissä ja arjessa. Kerttulikin joutuu turvautumaan kansanparannukseen, mutta Helga Hampaaton varoittaa: "Tiedä kuitenkin myös se, että nämä konstit ovat kiellettyjä. Taikauskoksi sanovat, kerettiläisyydeksi. Saattaa joutua syytetyksi siitä, että harjoittaa loitsimista ja noituutta. Ovat monet tätä nykyä sitäkin mieltä, että sellaiset keinot ovat itse pirun antamia tietoja, eikä pahan kanssa veljeilevän tule antaa elää."

Onnistunut ja elävä ajankuva

Susimetsä punoo taitavasti todelliset historian henkilöt ja tapahtumat osaksi kuvitteellisia juonenkäänteitä, jolloin lukijan on helppo solahtaa 1600-luvulle. Kuvaukset sotatantereilta kuin myös kuvaukset ihmisten arjesta ja tavoista osoittavat kirjailijan syvää perehtyneisyyttä aikakauden historiaan ja elinolosuhteisiin. Kun tähän vielä lisätään Susimetsän selkeä, sujuva ja helppolukuinen kieli, niin siinä se on: viihdyttävä ja mukanaan vievä lukukokemus. 

Iso plussa Timo Nummisen kauniille kannelle sekä kirjan alun henkilöluettelolle.

Kirjailijanimen  U. M. Susimetsä takana on hämeenlinnalainen kirjailijapariskunta Ulla ja Marko Susimetsä. 

U. M. Susimetsä: Hämeen linnan Kerttuli

 

U. M. Susimetsä: Hämeen linnan Kerttuli. Karisto. 2025. Kansi Timo Numminen. 446 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Eletään 1600-luvun alkua Hämeessä. Menetettyään koko perheensä soinien ryöstöretken seurauksena Kerttuli on ollut onnekas, kun on päässyt fatabuuripiiaksi Hämeen linnaan. Kerttuli Martintytär on kaunis nuori nainen, johon monet miehet kiinnittävät huomionsa mukaanlukien vapaaherra Karl Ulvhufvud. Vapaaherra on saapunut Hämeen linnaan kuningas Kustaa Aadolfin käskystä. "Vapaaherra matkustakoon Hämeeseen valvomaan, että linnan korjaustyöt valmistuvat ja että uusi linnanvuoti on rehellinen", kuningas oli sanonut Karlille." Karl huomaakin heti, että korjaustyöt ovat edenneet sitten hänen edellisen käyntinsä. 

Mutta huolissaan Karl on paikallisista ihmisistä, jotka pitävät riettaita juhlia ja elävät pakanallisten uskomusten vallassa. "Sellainen ei käynyt päinsä; moiset paheelliset tavat tuli ehdottomasti kieltää ja kitkeä pois." Karl kuitenkin osallistuu kevään Hela-juhlaan, vaikka juhla edustaakin vanhoja ei-kristillisiä perinteitä, joista Karl haluaa tehdä lopun. Karl ihastuu kauniiseen Kerttuliin. "Nainen hänen sylissään leiskui kuin kokon liekit, kuin vapaana roihuava tuli, joka voitti kaiken, eikä Karl ajatellut aamua tai huomista, ei muistanut kunniaa tai sopivaisuutta. Hän ei tahtonut muistaa eikä ajatella, hän tahtoi vain olla tässä, upota Kerttulin syliin ja palaa." Eikä ihastuminen jää vain yhteen iltaan, vaan he etsivät alati mahdollisuuksia salaisiin tapaamisiin. Karlin rakkaus saa Kerttulin haaveilemaan lapsista ja perhe-elämästä Karlin kanssa. Fatabuuripiika Kylli ja vapaaherran palvelija Haken varoittavat Kerttulia vaarallisesta suhteesta.

Kirjan toinen juonikuvio seuraa ratsutilallisen Arvidin ja hänen vaimonsa Agnetan suhdetta. Agnetan tavoitteena on havitella arvostetumpaa elämää ja siksi vapaaherra Karl valikoituu hänen ihastuksensa kohteeksi. Karlin kanssa hän pääsisi nauttimaan kuninkaallisesta luksuselämästä. On vain yksi este: aviomies Arvid. Hänet pitäisi saada pois tieltä. 

Tässäpä mieluinen kirja historiallisen viihteen ystäville. Kirja tarjoaa mukaansatempaavan matkan 1600-luvun Hämeeseen, jossa linnan varjot kätkevät sisäänsä suuria tunteita, rakkautta ja erotiikkaa, mutta myös säälimätöntä juonittelua. Kirjassa on vahva faktapohja. Hyvin rakennettu fiktio, kiinnostavat henkilöhahmot ja tarkka ajankuva herättävät historian eloon. Juoni etenee vetävästi. Lukijaa houkutellaan jatkuvasti lukemaan vielä yksi luku lisää.

Hämeen linnan Kerttuli on aloitusteos historialliselle sarjalle. Valitettavasti en löytänyt sarjan nimeä, tai ehkäpä sarjalla ei vielä ole nimeä. Todella mielenkiinnolla odotan jatko-osaa, se menee ehdottomasti lukulistalleni. 

Kirjailijanimen takana on hämeenlinnalainen kirjailijapariskunta Ulla ja Marko Susimetsä. Timo Nummisen suunnittelema kaunis kansi kuvaa hyvin kirjan sisältöä ja tunnelmaa.