Joona Keskitalo: Saari, joka repesi - Takamailla I. Bazar. 2024. Kannen suunnittelu: Mika Tuominen. 400 sivua.
Arvostelukappale kustantajalta
Kun olin lukenut Keskitalon kolmiosaisen sarjan Tottelemattomat, totesin että sarja on takuuvarmasti viime vuosien rikosromaanien parhaimmistoa. Keskitalon juonen kuljetus oli vailla vertaansa. Henkilöhahmot olivat taitavasti rakennettuja juuri tätä kirjasarjaa varten.
Saari, joka repesi aloittaa uuden Takamailla-sarjan. Tapahtumaympäristönä on Korppoon saari Turunmaan saaristossa. Tätä nykyä Korppoo kuuluu Paraisten kaupunkiin. Tapahtumien keskiössä on Verkanin vierasvenesatama, jonka eräs nuori nainen on ostanut haaveenaan rakentaa paikasta monitoimipaikka ravintoloineen ja joogapaikkoineen. Nainen on Jennifer, oikealta nimeltään Jenni, joka on epäonnistunut valitettavan monessa liiketoimessaan. Taustalla on myös mielenterveysongelmia. Nyt Jenniferillä on valtava halu aloittaa kaikki puhtaalta pöydältä sekä lisäksi vahva usko uuden liiketoimen onnistumisesta.
Valitettavan pian Jenniferille selviää, että paikkaan liittyy jotakin hämäräperäistä. Edellisen omistajan Jerker Krugin ruumis löytyy merestä. Kaula on viillelty auki ja sormet katkottu. Jerkeriä ennen yrittäjänä toiminut Tobias Berger on kadonnut vaimonsa kanssa jäljettömiin. Jenniferikin saa kokea uhkailua. Läheisellä Kariskär-saarella asuvat kolme venäläismiestä kehottavat Jenniferiä purkamaan kaupat ja häipymään pikaisesti maisemista. Miehet pyrkivät saamaan saaren asukkaat puolelleen Jenniferiä vastaan. Mutta ei, hän ei luovuta, vakuuttaa Jennifer itselleen. Tässä on hänen mahdollisuutensa uuteen alkuun.
Sitten alkaa tapahtua. Tapahtumat suorastaan vyöryvät päälle. Ruumiita tulee, laskuissa ei enää pysy perässä. Ensin epäillään tapaturmia. Sitten "alkaa tuntua siltä, etteivät kuolemat olekaan tapaturmia". Sigge Boman, hieman erikoinen, viinaan menevä, "aina aikamoinen tapaus" pyytää poliisilta apua, mutta poliisi suhtautuu epäillen Siggen tulkintoihin. "Sigge katselee vihaisena kaupunkilaisjuipin pitkää selkää seuratessaan tätä autolle. Poliisi on hyödytön, poliitikot ovat hyödyttömiä. On toiminnan aika, mutta maailma on täynnä jahkailijoita. Jos haluaa jotain tapahtuvan, on tartuttava toimeen itse." Ja niin Sigge päättää tehdä ja tuntee uuden voiman kasvavan sisällään.
Jenniferin usko ei tahdo riittää. "Pelkkää pahuutta ja synkkyyttä kaikkialla. Tapaturmia tai ei, koko saari on paha, pelkästään paha." Paljon ennättää tapahtua ennen kuin rikokset saadaan selvitetyiksi. Lisäksi koko saaren kattava sähkökatko tuo tapahtumiin omat haasteensa.
Kirjan juoni vei mukanaan, vaikka tosin kesti aikansa ennen kuin tulin tutuksi kirjan henkilöiden kanssa. Mieleenjääviä henkilöhahmoja oli useita, mm. neuvokas Krugien tytär Olivia, ikuinen epäonnistuja, heikoksi ja surkeaksi haukuttu Sigge Boman Eukko-koiransa kanssa ja luonnollisesti hoitokodissa asuva ferrarinpunaisella senioriskootterilla ajeleva, Frank Sinatraa kuunteleva Henrik. Jos pitää mustasta huumorista, hyvin rakennetusta juonesta, merimaisemista ja nasevasta, oivaltavasta kielenkäytöstä, Saari, joka repesi on juuri sopiva kirja.
Jälkisanoissa kirjailija toteaa, että kirjan fiktiiviset tapahtumat sijoittuvat todelliseen ympäristöön. Kun lukija vaikka tämän kirjan innoittamana menee vierailulle Korppooseen, sieltä löytyy kirjasta tuttuja paikkoja, esimerkiksi Verkan, Cáfe Simppu ja Teleberget. Mutta varovainen täytyy olla. Näin kirjan takakansi varoittaa:
Takakannesta luen, että Takamailla-sarjassa jokainen osa on itsenäinen romaani. Toinen Takamailla-trilleri Suo, joka upposi ilmestyy syksyllä 2024. Sitä odotellen.


