Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saarela Tommi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saarela Tommi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Tommi Saarela: Kassu Halonen - Maailma on kaunis

 

Tommi Saarela: Kassu Halonen - Maailma on kaunis. Tammi. 2023. Päällys: Markko Taina. Päällyksen valokuva: Lari Järnefelt. 496 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Sen (=käännekohta) voi laskea alkaneen siitä, kun tulin parikymppisenä valituksi Tukholman kuninkaalliseen filharmoniseen orkesteriin, mutta kieltäydyin, vaikka tiesin jääväni tyhjän päälle. Mutta se oli oikea päätös. Treenasin urkuja hullun lailla, kunnes olin varmistunut, että taitoni riittävät soittamaan Varrella virran. Sitten Suomeen ja mutkien kautta Kirkan bändiin. Sitä kautta Jaakko Salon ja Toivo Kärjen oppiin. Kun olin suorittanut Jaken tuotanto- ja sovituskoulun ja Topin sävellyskoulun, olin niin iskussa kuin olla voi. Ja sitten juuri oikealla hetkellä pöytään istuu Vexi Salmi ja panee minut töihin!"

Onnea Kassu!

Musiikkitoimittaja-tietokirjailija Tommi Saarela kirjoitti pari vuotta sitten kirjan Pave Maijanen - Elämän nälkä (Tammi 2021). Kirjasta tuli myynti- ja arvostelumenestys, eikä syyttä, kirja oli upea kunnianosoitus Pave Maijaselle, suomalaisen musiikin monitaiturille. Nyt Saarelalta on julkaistu elämäkerta toisesta suomalaisen musiikkibisneksen merkkimiehestä Kalervo "Kassu" Halosesta, joka vietti 70-vuotissyntymäpäiväänsä 24.1.2023. 

Multitalentti musiikin alalla

Kassu Halonen on armoton musiikintekijä monella alalla. Hänet tunnetaan lauluntekijänä, urkurina, huilistina, sovittajana, äänilevyntuottajana ja myös laulajana. Halosen sävellystuotanto käsittää huikeat yli 2000 sävellystä. 

Osmo Väinö Kalervo Halonen syntyi Pohjois-Pohjanmaalla Manamansalon saarella, joka nykyisin kuuluu Vaalan kuntaan. Musiikki on kuulunut Kassun elämään jo pienestä pitäen. Jo varhain ennen kouluikää Kassu ihastutti lähipiiriä musisoimalla isänsä tekemällä mandoliinilla. Isä kannusti poikaansa musiikin pariin. Suuri suru iski Halosen perheeseen, kun 39-vuotias isä kuoli juuri ennen Kassun koulun alkua. 

Kansakoulun ensimmäisen luokan opettaja Elsa Nevalainen huomasi pojan musikaalisuuden ja osti Kassulle oman, tuliterän mandoliinin. Vielä 70-vuotiaana Kassu muistelee kiitollisena opettajaa. "..se johdatti hänet lopullisesti musiikin polulle". Musiikki vei jo silloin suuren osan Kassun ajasta. Opettaja hätyytteli Kassua läksyhommiin, jotta lukioon pääsy mahdollistuisi. Kassu totesi yksioikoisesti, ettei hän ole lukioon menossakaan, koska hänestä tulee muusikko ja säveltäjä. "Tuli jälki-istuntoa uppiniskaisuudesta". 

Kahdeksantoistavuotiaana Kassun tie vei Ruotsiin. Tehdastyö ei miellyttänyt, musiikki veti puoleensa. Siellä perustettiin Karajan-yhtye, mutta mieli halasi takaisin kotimaahan. Kassun suuri haave toteutui, kun hän pääsi urkuriksi Kirkan Islanders-bändiin. 

Yhteistyössä Vexin kanssa ei ollut luomisen tuskaa.

Kassun musiikkiuralta voi bongata monia tärkeitä vuosilukuja. Yksi niistä on vuosi 1976, jolloin Kassu siirtyi musiikin tuotantotehtäviin ja sai arvokasta oppia Jaakko Salolta ja Toivo Kärjeltä. Yhtä merkittävä vuosi oli 1984, jolloin Vexi Salmi tarvitsi musiikillista apua herättääkseen Irwinin jo lähes sammuneen tähteyden. Siihen hätään löytyi Kassu. Härmäläisellä perusjuntilla Irwin nousi jälleen huipulle. Siitä alkoi Vexin ja Kassun yli 35 vuotta kestänyt yhteistyö. Vexi muisteli: "Oli kuin jokin suurempi henki olisi ohjannut meidät yhteen. Työ oli aika kivutonta, ja tulokset aika hyvät." Myös Kassu oli tyytyväinen. "Pääsin kääntämään sävelkielelle sitä, mitä Mestari Salmi oli ajatellut, ja yritin vain pyrkiä samaan tunnelmaan ja samalle tasolle." Parivaljakon yhteistyö sujui vauhdilla ja hyvässä hengessä.

Kassu teki sävellyksiä monille eturivin suomalaisille laulajille, joista läheisimmiksi Kassulle tulivat Irwinin ohella Kirka, Vesa-Matti Loiri ja Jari Sillanpää. Kassun sävellyksistä syntyi monia ikimuistoisia hittejä, joista erityismaininnan ansaitsevat Irwinin Rentun ruusu, Kirkan Surun pyyhit silmistäni, Loirin Sydämeeni laulun teet sekä Irwinin Maailma on kaunis. Naissolistit Kassu ohittaa lyhyillä maininnoilla, kehuja hän antaa kuitenkin Laura Voutilaiselle.

Saarela on tehnyt hyvää työtä Kassun kirjan kanssa. Hän on penkonut arkistoja, lukenut lehti-artikkeleita, katsellut vanhoja valokuvia ja tv-tallenteita sekä haastatellut Kassun lisäksi kymmeniä muusikon lähipiiriin kuuluvia henkilöitä. Myönteistä on, että kirjassa valotetaan myös Kassun yksityiselämää, niin avioliittoa kuin monia harrastuksia golfista ruoanlaittoon. Tärkeä kesäharrastus Halosen pariskunnalle on ollut ja on edelleen Kassu Halonen -Taidetalo Manamansalon entisessä kansakoulussa sekä lomakylä Kultahiekat.

Lopputuloksena on kiinnostava, elävä ja sujuvasti kirjoitettu lähes viisisataasivuinen kuvaus suuren musiikkimiehen elämästä. Kirja antaa monipuolisen kuvan tästä musiikin monitaiturista. Samalla se on myös kurkistus suomalaisen kevyen musiikin viimeisiin vuosikymmeniin. Kirja on varmasti kiinnostavaa luettavaa sekä musiikin ammattilaisille että myös musiikin ystäville. 

Tekstiä täydentävät  ja elävöittävät lehdistä tai Kassun albumeista napatut yksittäiset valokuvat sekä laaja valokuvaliite. Plussaa saa myös kirjan kaunis nimi.

Kassu on elättänyt itsensä musiikin ammattilaisena jo 50 vuotta. Musiikki ja maailman tutkiminen kiinnostavat yhä. "Koska on niin paljon nähtävää. Ja maailma on kaunis".

 


perjantai 30. huhtikuuta 2021

Saarelan Elämän nälkä kunnioittaa Pave Maijasen muusikon uraa


Tommi Saarela: Pave Maijanen - Elämän nälkä. Tammi. 2021. Lukija: Toni Kamula, 17 tuntia 10 min. Nextory 

Pekka ”Pave” Maijanen (1950-2021) eli lapsuutensa Lappeenrannan kasarmilla. Lapsuusvuosista alkaen Paven harrastuksiin kuului jääkiekon ohella musiikki. Musiikkiura alkoi huuliharpulla ja  itsetehdyllä puisella kitaralla. Ensimmäinen poikavuosien yhtye oli the Three Captains ja sitä seurasi Top Cats. Lukiovuosina Paven tulevaisuuden suunnitelmat suuntautuivat sotilasuralle tai urheiluun. Hän hakikin ylioppilaaksi tulon jälkeen Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle, mutta ei päässyt sinne – suomalaisen musiikin onneksi. 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen tie vei Lappeenrannasta Helsinkiin. Pian Pavelle kävi selväksi, että soittamisesta saattaa tulla hänelle jopa ammatti. Musiikillista kokemusta karttui eri bändeissä. Smoking-yhtye toimi Pavelle ikään kuin musiikin oppikouluna ja Pepe & Paradise musiikin korkeakouluna. Parin Paradise-vuoden jälkeen Pave koki, että yhtyeen musiikki oli liian sisäsiistiä ja tunsi vetoa rankemmille linjoille. Löytyi osaavia musiikin ammattilaisia, joiden kanssa oli ilo työskennellä, kuten vaikkapa Remu Aaltonen, Dave Lindholm, Albert Järvinen, Pedro Hietanen, Otto Donner ja Hector. Bändiura jatkui eri kokoonpanoissa, mm. Rock’n’Roll Band, Royals ja Mistakes.

Pidä huolta

1980-luvun alussa alkoi Paven sooloura. Vuonna 1981 syntyi megahitti Pidä huolta, laulu rakkauden ja rauhan puolesta. Samaa pehmeäsävyistä poplinjaa jatkoivat menestyslevyiksi nousseet Lähtisitkö, Jano, Joki ja meri sekä Elämän nälkä, jotka kaikki ovat kestäneet aikaa ja nähneet uusia yllättäviä tulemisia. Näiden levyjen ansiosta Pavesta tuli tähti, jonka koko kansa tunsi. Pave oli kotirouvien sydämiin laulava iskelmäsolisti, leukaili joku toimittaja. Mutta kaikella oli aikansa, ja 1990-luvulla Paven ura jäi junnaamaan paikalleen. Yritykset pyrkiä kansainvälisille markkinoille epäonnistuivat. Takapakkia lisäsi vielä viimeinen sija vuoden 1992 Euroviisuissa kappaleella Yamma Yamma. Vuosikymmenen lopulla Pave sai vielä nauttia suurta suosiota, kun hän yhdessä Hectorin, Pepe Willbergin ja Kirkan kanssa muodosti Mestarit Areenalla -ryhmän. Ryhmä esiintyi loppuunmyydyille katsomoille ympäri Suomea ja järjesti ensimmäisenä musiikkiryhmänä konsertin Helsingin Olympiastadionilla. 

Musiikin monilahjakkuus

Sen lisäksi että Pave oli taitava multi-instrumentalisti ja hyvä laulaja, hän oli myös arvostettu ja nimekäs tuottaja. Vuonna 1975 hän toimi tuottajana Wigwanin kultalevyllä Nuclear Nightclub. Myöhemmin tuottajan tehtävät jatkuivat hurjan suosion saaneilla Dingon levyillä Kerjäläisten valtakunta ja Pyhä Klaani, niin kuin myös Hurriganesin viimeisillä albumeilla. Lisäksi Pave lauloi taustoja monien laulajien levyillä. Taustalaulajana hän oli mm. Kari Tapion levyllä Olen suomalainen ja Paula Koivuniemen levyllä Aikuinen nainen.


Mestarin elämäkerta kirjaksi

Musiikkitoimittaja-tietokirjailija Tommi Saarela haastatteli Pave Maijasta Wigwamin 50-vuotisjuhlakiertueen aikana syyskuussa 2018 ja otti puheeksi Paven elämäkerran kirjoittamisen. Kyllä muusikko, joka on ollut suuri tekijä ja vaikuttaja suomalaisessa musiikissa aina 1970-luvulta lähtien, kirjan ansaitsee, tuumi Saarela. Mutta Paven mielestä aika ei ollut vielä kypsä. Aika elämäkerran kirjoittamiselle tuli, kun Pave oli saanut ALS-diagnoosin. Saarela haastatteli Maijasta 25 kertaa syksystä 2019 toukokuuhun 2020. Lisäksi hän haastatteli useita Paven ystäviä, kollegoita ja lapsia.

Kirjassa Pave kertoo musiikin tekemisestä ja levyjen historiasta sekä luonnollisesti myös yhteistyöstä muusikkokollegoitten kanssa. Välillä kuvaus tuntui mielestäni liiankin yksityiskohtaiselta, mutta erittäin hyvin yli 500-sivuinen kirja pitää pintansa ja säilyttää mielenkiintonsa. Saarela piirtää kirjassa hyvää ajankuvaa 70- ja 80 -luvun värikkäistä vuosista. Esille tulevat myös 70-luvun huumesekoilut muusikkopiireissä. Henkilönä Pave oli yleisön rakastama ja kollegoiden arvostama. Musiikin alalla työskentelevät tiesivät, että kun Pave oli mukana, niin homma hoitui. Pavelta voi aina pyytää apua ja häneen pystyi luottamaan. Moni muusikko kiittää Pavea ilmapiirin ylläpitämisestä periaatteella ”ensin hoidetaan hommat, sitten juhlitaan” EMIn tiedottaja Leena Virtanen kiteyttää: "Pave suhtautui vakavasti työhönsä ja teki sen pieteetillä kaikilla osa-alueilla: muusikkona, idolina, haastateltavana." Yksityiselämässään Pave viihtyi Liisa-vaimon  ja kahden lapsensa kanssa kesäasunnollaan Kesälahdella Pohjois-Karjalassa. 

Kirjan lopussa on Paven itsensä kirjoittamat jälkisanat. Koskettavasti Pave lopettaa kirjan. ”Nyt tää naputtelu alkaa olla jo sen verran työlästä, että on aika kiittää kaikkia, jotka antoivat kommenteillaan väriä näihin muistelmiin, sekä kiitos Tommi ja Tammi. Kesälahti 25. syyskuuta 2020. Pave.”. Pave ei saanut kokea elämäkerran julkistamista. Hän menehtyi tammikuussa v. 2021.


Minäkin haluan kiittää Tommi Saarelaa ja Tammea. Elämän nälkä on vaikuttava ja huolella kirjoitettu teos. Kirja antaa monipuolisen kuvan tästä musiikin monitaiturista. Minulle kirja oli hyvin kiinnostava kuuntelukokemus jo siksikin, että Pave on kuulunut suosikkeihini aina sieltä Pidä huolta -ajoista. Olen ollut mukana monissa konserteissa, joissa Pave on ollut joko soittajana tai laulajana. Olin kuuntelemassa myös mieleenpainuvaa, ihastuttavaa Mestarit Areenalla -konserttia. Uskon, että kirja on todella mieluista luettavaa kaikille musiikin ystäville. Vaikkapa äitienpäivälahjaksi.