keskiviikko 9. elokuuta 2023

Shirley Ann Grau: The Keepers of the House

 

Shirley Ann Grau: The Keepers of the House. Vintage Books. 1964. 309 sivua.

The Keepers of the House on Howlandin perheen sukusaaga 1800-luvun alusta aina 1960-luvulle asti. Tapahtumat sijoittuvat Alabaman maaseudulle, seudulle missä rotukysymykset ja rasismi ovat kukoistaneet vuosisatoja. Howlandin suvun perheet ovat asuttaneet samaa taloa aina 1850-luvulta saakka. Perheen isännät ovat hallinnoineet tilaa ja taloa hyvin. Talo, jossa on mm. 22 makuuhuonetta, on suuri  ja mahtava. Vähitellen perhe omistaa ja hallitsee lähes koko kaupunkia. 

Tarinan kertoo Abigail Howland, joka talonsa kuistilla muistelee sukunsa tapahtumia 1930-luvulta saakka. Aiempien sukupolvien henkilöt ovat jo kuolleet, mutta ovat elävästi mukana Abigailin muistoissa. Sukusaaga alkaa vuoden 1812 sodasta, jolloin Abigailin isoisän isoisä perusti maatilan. 

Abigailin isoisällä Williamilla on kirjassa keskeinen rooli. Hän menetti vaimonsa, jolloin tytär, Abigailin äiti, jäi isänsä huostaan. William piti luonnosta ja käveli mielellään tiluksillaan ja lähimetsissä tarkkaillen luonnonilmiöitä. Eräällä tutkimusmatkallaan William kohtasi Margaretin, 18-vuotiaan köyhän värillisen tytön. William otti hänet taloudenhoitajaksi. Niin alkoi heidän kolmekymmentä vuotta kestänyt yhteiselonsa. He saivat kolme lasta, joilla oli vaalea iho ja punainen tukka. Pariskunnan suhde oli odotetusti juorujen kohteena, mutta se hyväksyttiin niin kauan kuin he eivät yrittäneet legitimoida suhdetta. Lapset kävivät pieninä värillisten koulua, mutta varttuessaan heidät lähetettiin sisäoppilaitokseen Vermontiin ja Ohioon. 

"John," I (Abigail) said, "what do you really think about the Negroes?"

Abigail menee naimisiin John Tolliverin kanssa. John on asianajaja, mutta innostuu politiikasta ja pyrkii kuvernööriksi. John joutuu tekemään valintansa rotukysymyksen suhteen. Mutta Abigailin suvun salat tulevat julki, kun käy ilmi, että William ja Margaret olivat todellakin solmineet avioliiton. Paikallinen iltapäivälehti julkaisee heidän vihkimistodistuksensa. Se on kaupunkilaisille liikaa ja saa aikaiseksi rodullisen tragedian. Raivostuneet kaupunkilaiset ryntäävät Howlandin tilalle ja polttavat navetan. Abigail ei jää sanattomaksi, hän ottaa aseen, puolustautuu ja kostaa. 

Kirjassa on kiinnostavasti kerrottu ihonvärin tulkinnasta. Esimerkiksi Williamin ja Margaretin vaaleaihoista Robert-poikaa pidettiin etelävaltioissa neekerinä (kirjassa negro), mutta pohjoisvaltioissa hän oli valkoinen. Siksi vanhemmat halusivat lähettää lapsensa pohjoiseen, koska muuten "you´d be a Negro in the South, grubbing in the mud". Abigail kertoo, että etelävaltiolaiset kyllä tunnistivat neekeriveren (negro) silmien, silmäluomien ja kynsien värin perusteella. Se oli etelävaltiolaisten lahjakkuus, josta he olivat ylpeitä.

Kauniisti kirjoitettu The Keeper of the House on kulttuurisesti oivaltava teos. Kirja tuo esille synkän totuuden mustien eristämisestä, vihasta ja yleisestä halveksunnasta. Kirja oli aikansa radikaaliteos, koska se ilmestyi vuonna 1964,  kansalaisoikeustaistelujen kiihkeimpään aikaan. Yhä edelleen rotukysymys on ajankohtainen.

Pidin paljon kirjan luonnonkuvauksista. Miten kauniisti kirjailija kuvaakaan vuodenaikojen vaihtelua, puuvillapeltoja, hyllyviä soita ja virtaavia jokia.  

Shirley Ann Graun romaani sai Pulitzer-palkinnon vuonna 1964. Kirjan viesti ei ollut kaikkien mieleen. Ku Klux Klan yritti pelotella valkoista kirjailijaa, joka oli kirjoittanut rotujenvälisestä avioliitosta, polttamalla ristin hänen etupihallaan.

Kirjaa ei ole suomennettu, kuten ei muitakaan Graun teoksia. Valitettavasti.  


1 kommentti: