Clémence Michallon: Hiljainen vuokralainen. Otava. 2023. Englanninkielinen alkuteos The Quiet Tenant. Suomentanut Jussi Tuomas Kivi. 394 sivua.
Arvostelukappale kustantajalta
"Mutta kyllähän sinä ymmärrät. Ymmärrät hänen valojaan ja varjojaan. Tiedät, että hän tulee katsomaan sinua melkein joka ilta, ainakin niinä iltoina, jolloin hän on täällä. Tiedät, että hän on tottunut tiettyihin asioihin. Ei hän sinusta pidä, ei tarkkaan ottaen: hän pitää siitä, että olet hänen armoillaan. Teet mitä hän haluaa, milloin hän haluaa."
Aidan Thomas on komea, ahkera ja kunniallinen perheenisä. Hän on yhteisössään arvostettu naapuri, joka on aina valmis auttamaan ja jolta aina riittää ystävällinen sana kohteliaaksi tervehdykseksi. "Siinä hän on, kaunis mies, joka on tehnyt niin paljon kaupunkimme hyväksi." Mutta Aidanilla on synkkä salaisuus, jota ei kukaan tiedä. Aidan on kidnappaaja ja sarjamurhaaja. Hän on murhannut kahdeksan naista ja yhdeksättä odottaa kuolema.
Viimeiselle kidnapatuistaan Aidan antaa nimen Rachel ja asuttaa hänet omakotitalonsa ulkovajaan. Hän sitoo Rachelin ketjulla seinään ja käy iltaisin - ainakin joinakin iltoina - antamassa hänelle ruokaa, antaa Rachelille mahdollisuuden tehdä tarpeensa ja tyydyttää seksitarpeensa. Näin on kulunut jo viisi vuotta. Eikö kukaan kaipaa häntä, pohtii Rachel. "Voiko ihminen todella pudota maailmasta kuin järven jään läpi ilman, että kukaan edes muistaa häntä?" Sitten Aidanin vaimo kuolee ja Aidan jää kolmetoistavuotiaan Cecilia-tyttärensä yksinhuoltajaksi.
Aidanin on muutettava appivanhempien talosta uuteen asuntoon. Hän ottaa Rachelin mukaansa. Se, miksi sarjamurhaaja ei tapa Rachelia, jää arvoitukseksi. Rachel tietää, että hän ei sanele sääntöjä, se kuuluu Aidanin tehtäviin. Uudessa talossa Aidan selittää tyttärelleen, että Rachel on vuokralainen. Tutut käytänteet uudessa talossa jatkuvat, Rachel viettää päivät käsiraudoin sidottuna lämpöpatteriin ja tutut seksikuviot toistetaan myöhään iltaisin. Jotta tytär ei ihmettele, Aidan tuo Rachelin aamiaiselle ja illalliselle sekä antaa joskus katsoa televisiota Cecilian kanssa.
Miten tällainen voi toimia, miksi Rachel ei tee mitään, miettii lukija. Mutta kyllä se toimii, helpostikin, ainakin kirjassa. Rachel oli omasta mielestään eksyksissä, onneton ja epäsosiaalinen jo ennen kidnappausta. Ja nyt kun hän on vielä lisäksi äärimmäisen peloissaan ja täysin Aidanin aivopesämä, Aidan on varma, että Rachel ei uskalla paeta. Mutta Rachelista löytyy kuin löytyykin taistelutahtoa, ja hän alkaa muodostaa yhteyttä Ceciliaan.
Tilanteen jännittävyyttä lisää se, että paikallisen ravintolan omistaja Emily rakastuu silmittömästi Aidaniin, mutta ei luonnollisestikaan tiedä, että Aidanin suunnitelmissa hän on seuraava kidnappauksen uhri. Tapahtumat saavat kuitenkin uuden käänteen, kun Emily ajautuu vaarallisen lähelle Aidanin salaisuutta.
Tämä psykologinen trilleri on nopeatempoinen, jännittävä, ahdistava ja vaikuttava. Pidin Michallonin tavasta lähestyä sarjamurhaajan arkea ja hirmutekoja. Michellon rakentaa juonen taitavasti olematta liian sentimentaalinen. Sarjamurhaajan tekoja ei dramatisoida, pelkkä toteaminen riittää. Ensialkuun vaikutti siltä, että kirjan nimen hiljainen viittaa Tukholma-syndroomaan, mutta juonen edetessä lukija ymmärtää Rachelin toimintatapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti