Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu. Sitruuna. 2022. Englanninkielinen alkuteos The Mountains sing. Suomentanut Elina Salonen. 348 s.
Arvostelukappale kustantajalta
"Vietnamilaisten koettelemukset ovat kuin korkeita vuoria. Jos seisot liian lähellä, et huomaa niiden huippuja, mutta jos maltat astella etäämmälle, näet koko maiseman..."Vietnamilaisen runoilijan Nguyễn Phan Quế Main esikoisromaani Vuorten laulu kuvaa Vietnamin 1900-luvun myrskyisää historiaa. Maan historiaa ja nykypäivää valotetaan tavallisen vietnamilaisen perheen näkökulmasta. Kaksi minä-kertojaa - Hương ja hänen isoäitinsä Diệu Lan - kertovat neljän sukupolven elämästä sotien ja suurien muutosten keskellä.
"Sireenit ulvovat korviahuumaavasti."
On vuosi 1972. Hương ja hänen isoäitinsä Diệu Lan kävelevät Hanoin katuja. Hương on 13-vuotias ja käy kuudennetta luokkaa. Mummi iloitsee, että amerikkalaisten pommitukset ovat vähentyneet. Kunnes juuri silloin puuhun kiinnitetystä kaiuttimesta kuuluu: "Huomio! Huomio! Yhdysvaltojen pommikoneet lähestyvät Hanoita. Ne ovat kuudenkymmenen kilometrin päässä. Armeijamme valmistautuu taistelemaan." Mummi ja Hương löytävät lopulta suojan, mutta pommitukset muistuttavat Hươngia siitä, että sota, joka on repinyt hänen perheensä hajalleen, on yhä käynnissä. Isä on taistellut jo vuosikaudet syvällä viidakoissa. Äiti, joka on lääkäri, lähtee etsimään isää.
"Huhtikuussa 1945 olin niin heikossa kunnossa, etten piitannut jäisinkö eloon vai kuolisinko."
Mummi on tehnyt päätöksensä ja haluaa kertoa lapsenlapselleen sukunsa historian. "Niin kauan kuin tarinamme elävät, emme kuole, vaikka jättäisimme maallisen vaelluksemme." Vuonna 1920 syntynyt mummi aloittaa sukutarinan vuodesta 1930, kun perhe asui Guavan kylässä Vietnamin pohjoisosassa.
"Huhtikuussa 1945 olin niin heikossa kunnossa, etten piitannut jäisinkö eloon vai kuolisinko."
Mummi on tehnyt päätöksensä ja haluaa kertoa lapsenlapselleen sukunsa historian. "Niin kauan kuin tarinamme elävät, emme kuole, vaikka jättäisimme maallisen vaelluksemme." Vuonna 1920 syntynyt mummi aloittaa sukutarinan vuodesta 1930, kun perhe asui Guavan kylässä Vietnamin pohjoisosassa.
Mummin ollessa nuori tyttö hänen luokseen tuli ennustaja, joka kertoi ennustuksesta mummin äidille. "Tyttärenne elämä tulee olemaan täynnä koettelemuksia. Hän on aluksi rikas mutta menettää kaiken ja päätyy kaukaiseen kaupunkiin kerjäläiseksi." Mummin äiti järkyttyi. Hän vei tytärtään temppeleihin ja pagodeihin rukoilemaan siunausta. Hän uhrasi paistettuja porsaita lepyttääkseen henkiä ja paholaisia.
"Sota muuttaa ystävälliset ja sivistyneet ihmiset hirviöiksi."
Mummin elämään oli mahtunut paljon väkivaltaa ja kuolemaa. Toisen maailmansodan aikana, kun Japani oli hyökännyt Vietnamiin, mummi luki japanilaista kirjallisuutta, koska halusi ymmärtää, miksi japanilaiset terrorisoivat Vietnamin kansaa. Vastausta hän ei löytänyt, mutta sen hän ymmärsi, että sodasta kannattaa puhua rehellisesti. Mummi kuvaa tuskallisia nälänhädän vuosia 1940-luvulla. Jo yksistään vuonna 1945 nälänhätä surmasi kaksi miljoonaa vietnamilaista. Nälänhätää lisäsi sekin, että Japanin miehityksen aikana kyläläiset pakotettiin kitkemään riisisatonsa juuriltaan ja kasvattamaan mm. juuttia ja puuvillaa, joita ei voi syödä.
Ennustus toteutuu
Vuonna 1954 Vietnam jaettiin Geneven sopimuksen perusteella. Pohjois-Vietnamia hallitsivat kommunistit, jotka aloittivat välittömästi suuren maareformin. Kommunistien yllytyksestä työläiset nousivat maanomistajia vastaan, myös mummin vanhempia vastaan, jotka olivat vauraita maanviljelijöitä. Mummin oli paettava viiden lapsensa kanssa. Matka kohti Hanoita oli tuskaa täynnä. Oli ainainen nälkä, oli tauteja eikä nukkumapaikkaa läheskään aina löytynyt. Raskaita päätöksiä piti tehdä, kaikkia lapsia ei voinut kuljettaa mukana.
Kun palataan takaisin 1970-luvun lopulle, sodan vaikutukset tuntuvat yhä, vaikka sota on jo päättynyt. Perheet odottavat omaisiaan pois taistelukentiltä. Niin tekee myös Hương. Äiti palaa takaisin kotiin, mutta täysin luhistuneena ja salaisuuksia kantaen. Mutta isää ei vain kuulu. Vaikka sota on päättynyt, sodan vaikutukset näkyivät pitkään, mm. niin, että amerikkalaisten käyttämä Agent Orange -kasvimyrkky aiheutti vauvojen kuolemia ja vammautumisia.
Nguyễn Phan Quế Mai kirjoittaa Vietnamin historiasta ymmärryksellä ja inhimillisyydellä. Vuorten laulu on sekä koskettava sukusaaga että dokumentti Vietnamin kansasta. Läpi kirjan huokuu kirjailijan rakkaus Vietnamin kansaan ja kulttuuriin. Samanaikaisesti kirjailija suhtautuu kriittisesti aikaisempaan politiikkaan, kuten maareformiin ja koulujen propagandaan.
Kun palataan takaisin 1970-luvun lopulle, sodan vaikutukset tuntuvat yhä, vaikka sota on jo päättynyt. Perheet odottavat omaisiaan pois taistelukentiltä. Niin tekee myös Hương. Äiti palaa takaisin kotiin, mutta täysin luhistuneena ja salaisuuksia kantaen. Mutta isää ei vain kuulu. Vaikka sota on päättynyt, sodan vaikutukset näkyivät pitkään, mm. niin, että amerikkalaisten käyttämä Agent Orange -kasvimyrkky aiheutti vauvojen kuolemia ja vammautumisia.
Nguyễn Phan Quế Mai kirjoittaa Vietnamin historiasta ymmärryksellä ja inhimillisyydellä. Vuorten laulu on sekä koskettava sukusaaga että dokumentti Vietnamin kansasta. Läpi kirjan huokuu kirjailijan rakkaus Vietnamin kansaan ja kulttuuriin. Samanaikaisesti kirjailija suhtautuu kriittisesti aikaisempaan politiikkaan, kuten maareformiin ja koulujen propagandaan.
Vaikka kyseessä ei olekaan tietokirja, lukija saa paljon tietoa Vietnamin historiasta. Vanhat myytit nousevat esiin mm. sananlaskujen kautta, jotka mummin mukaan ovat esi-isien viisauden ydintä. Nguyễn Phan Quế Main kauniin ja vivahteikkaan kielen sekä myös suomentaja Elina Salosen erittäin onnistuneen käännöksen ansiosta kirjasta välittyy aito vietnamilainen tunnelma.
Kiinnostavaksi kirjan tekee myös se, että Vietnamin sotaa kuvataan vietnamilaisin silmin, kun suomalaisille Vietnamin sodan kuvaukset ovat yleensä peräisin amerikkalaisista kirjoista ja elokuvista.
Kiinnostavaksi kirjan tekee myös se, että Vietnamin sotaa kuvataan vietnamilaisin silmin, kun suomalaisille Vietnamin sodan kuvaukset ovat yleensä peräisin amerikkalaisista kirjoista ja elokuvista.
Onpa tässä kirjassa valtavan kaunis kansi! Varmasti kiinnostava tarina myös. En ole tainnut lukea mitään Vietnamista, joten tästä voisi oppia paljon uutta.
VastaaPoistaSamaa katsoin, jo kansi kutsuu lukemaan. On totta, että länteen asti harvoin ulottuu vietnamilaisten oma kertomus sodasta ja maan historiasta. Kiitos, lukulistalle tämä!
VastaaPoistaKuulostaa erittäin rankalta, mutta myös kiinnostavalta! Hienoa, että nykyään saamme suomeksi myös kaukaisempien maiden kirjallisuutta.
VastaaPoistaLuin tämän tuoreeltaan about vuosi sitten ja oli kyllä vaikuttava lukukokemus. Kirjailija itse on varsin aktiivinen myös Instassa ja uutta romaania pukkaa. Menee ehdottomasti sekin lukulistalle!
VastaaPoistaVahna kirja, siinä sitä toivoakin parempaan.
VastaaPoista