Emma Rousin Au pair äänikirjana

Emma Rous: Au pair. Minerva. 2019. Englanninkielinen alkuteos: Au Pair. Englannin kielestä kääntänyt Sisko Ylimartimo. Lukija Karoliina Niskanen. Kesto 12 h 59 min. Supla.

Vuosi 1991

Joskus on kiva tarttua kirjaan, josta ei ennakkoon tiedä yhtään mitään. Näin oli minulla Emma Rousin Au pair -kirjan kanssa. En ollut edes huomannut tämän läpimurtoteokseksi mainostetun teoksen ilmestymistä. Kirjan nimen perusteella odotin tarinaa ja kuvausta au pairien kansainvälistymiskokemuksista. Mutta tämän kirjan au pair onkin lontoolainen 18-vuotias Laura Silveira, joka lähtee au pairiksi Norfolkiin Englantiin.  Se, että mennään Lontoosta Norfolkiin au pairiksi, tuntuu erikoiselta. Ehkä Englannissa termin au pair merkitys on toinen kuin meillä. Meidän terminologiamme mukaan au pairiksi mennään ulkomaille, lähinnä hankkimaan kansainvälistä kokemusta ja kehittämään kielitaitoa. Mutta yhtä kaikki, Laura, joka pitää välivuotta lukion ja yliopisto-opintojen välillä, menee pitämään huolta 3-vuotiaasta Edwinista, vilkkaasta, mutta hieman yksinäisestä pojanvesselistä.  Pian Edwin kiintyy Lauraan. Lauralla on aikaa, energiaa ja mielenkiintoa innostua Edwinin leikeistä. Edwinin äiti Ruth on kotirouva, hieman ailahtelevainen, mutta tyytyväinen saadessaan Laurasta jutteluseuraa. Isä Dominic työskentelee viikot Lontoon Cityssä ja tulee kotiin vain viikonlopuiksi.

Ruth ja Dominic edustavat yläluokkaa. Heidän Summerbournen kartanonsa on vertaansa vailla. Tämä suuri ja arvokas rakennus sijaitsee kauniilla paikalla meren rannalla. Luonto onkin eri muodoissa mukana perheen vapaa-ajan vietossa, milloin purjehditaan, milloin uidaan, milloin ollaan piknikillä rannan läheisyydessä. Vakiovieraita perheessä ovat Ruthin äiti Vera, Alex-setä ja Edwinin kaveri Joye.  

Ruth tulee raskaaksi. Koko perhe iloitsee, vauvaa on jo kauan odotettu. Mutta tapahtumat saavat odottamattoman käänteen. Kun kaksoset Seraphine ja Danny ovat syntyneet, Ruth kuolee pudotessaan talon takaiselta kalliojyrkänteeltä. Se oli itsemurha, kyläläiset päättelevät. Vai sittenkin jotakin muuta? Ruthin kuoleman jälkeen Laura jättää perheen ja matkustaa takaisin Lontooseen. 

Elokuu 2017
Toisella aikatasolla 25 vuotta myöhemmin Seraphinen ja Dannyn isä Dominic kuolee. Kuolema on tapaturma, niin ainakin uskotaan. Isän jäämistöä selvitellessään Seraphine löytää valokuvan, joka on otettu sinä päivänä, kun Seraphine ja Danny syntyivät. Kuvassa ovat vanhemmat Ruth ja Dominic, isoveli Edwin ja yksi vauva. Miksi vain yksi  vauva? Onko se Seraphine vai Danny? Miksi toinen heistä puuttuu kuvasta? Kuva herättää paljon kysymyksiä Seraphinen mielessä jo siksikin, että hän on jo kauemmin aikaa kysellyt itseltään, kuka hän on ja pohtinut itsekseen, ettei hän ole se, joksi häntä luullaan ja ettei Danny ole hänen veljensä. Tunne valokuvan näkemisen jälkeen on niin voimakas, että Seraphinen on pakko toimia ja tehdä kaikkensa, jotta saisi selville syntymäänsä liittyvät tapahtumat. 

Kartanon salaisuudet paljastuvat
Niin alkaa jännittävä ja intensiivinen tapahtumaketju, jossa selvitellään Summerbournessa kaksosten syntymän aikaisia tapahtumia. Tapahtumia käsitellään kahdessa aikatasossa kahden henkilön, Lauran ja Seraphinen, kokemana. Tämä on hyvä ratkaisu, rakenne toimii hyvin. Kestää aikansa, kunnes vanhan kartanon salaisuudet paljastuvat. Niin monia vuosia kartano on saanut yksin kantaa suuria sukusalaisuuksia, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, perintöriitoihin ja kaksosiin. On kiinnostavaa, miten ikivanhat ja synkät kartanoita ympäröivät salaisuudet löytyvät juuri Englannista. Tällaisia salaisuuksia löytyy jo Kotiopettajaren romaanista ja tänä päivänä vaikkapa Kate Mortonin kirjoista. Myös Niina Meron esikoisteoksessa Englantilainen romanssi salaisuudet ympäröivät upeaa goottilaistyylistä Gallows House -kartanoa (linkki). 

Kirja on psykologista jännitystä parhaimmillaan, vaikka totesin kylläkin, että kuunnellessa tapahtumien kulku tuntui ajoittain hieman sekavalta ja niinpä jouduinkin kuuntelemaan muutaman luvun uudemmankin kerran. Mutta maaliin päästiin yllättävän loppunäytöksen kera. Aikamoisen esikoisen Emma Rous on kirjoittanut. Psykologinen jännitys, kiinnostavat ja elävät henkilöhahmot ja sujuva kirjoitustyyli takaavat hyvän ja kiinnostavan lukukokemuksen. Mielenkiinnolla odotan Rousin tulevia teoksia.
Erityiskiitos kirjan kauniista kannesta.