Lukupiirikirjana Rytisalon Rouva C.

Minna Rytisalo: Rouva C. 2018. Gummerus. 368 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Seniorilukupiirimme huhtikuun kirjana oli Rytisalon Rouva C. Meitä kokoontui 10 innokasta lukijaa vapunaattona 😏 vaihtamaan mielipiteitä Rouva C:stä. Vaikka kirja ilmestyi jo viime vuoden syyskuussa, se on edelleen kirjaston varatuimpia kirjoja. Muutama lukupiiriläisistämme oli ostanut kirjan pitkien varausjonojen vuoksi ja mukana oli sellaisiakin, jotka tässä vaiheessa tulivat kuuntelemaan mielipiteiden vaihtoa.

Minna Rytisalo kuvaa fiktiivisessä romaanissaan Minnan elämän sitä vaihetta, jota ei niin hyvin tunneta: Minnan opintoja, avioliittoa, perheen kasvamista ja yhteiskunnallisen tietoisuuden heräämistä. Rytisalo herättää henkiin ja antaa hahmon patsaiden tuimakatseiselle kirjailija Canthille, joka Jyväskylässä asuessaan kiireisen perhe-elämän myötä teki hyväntekeväisyyttä, kirjoitti lehtiin ja kirjoitti ensimmäisen kirjansa. 

Luulen, että Rouva C. on blogini lukijoille jo niin tuttu, että avaan kirjan sisältöä ihan lyhyesti. Minnan isä piti lankakauppaa Kuopiossa. Ajan kaavan mukaan Minnan olisi kuulunut avioitua, mieskin oli hänelle jo katsottu. Mutta avioliiton sijaan Minna halusi itselleen itsenäisen uran. Isä antoi Minnalle luvan lähteä opiskelemaan opettajaksi rehtori Cygnaeuksen perustamaan seminaariin Jyväskylään.

Kuopioon jäi maalaismainen Miinu ja kohti Jyväskylää matkasi Minna Johnson, täynnä innostusta ja uuden odotusta. Seminaarista hän löysi Floran, sydänystävän, jonka kanssa jaettiin ilot ja surut. Opettajaa Minnasta ei tullut. Hän keskeytti opinnot ja hyväksyi yhdeksän vuotta vanhemman opettajansa Ferdinand Canthin kosinnan. Mutta vuonna 1879 Ferdinand nukkui pois Minnan ollessa vasta 35-vuotias. Minna odotti silloin seitsemättä lastaan. Minna päätti muuttaa Kuopioon.

"Joskus loppu on vasta alku, hän tiesi, sillä muuta ei ollut kuin todellisuus, ja tässä se oli ensimmäinen kahvikuppi Kuopiossa, se oli äiti joka ei jättäisi lapsiaan, se oli nainen joka astui kahden jalan varaan eikä horjunut, tämä ihminen joka ajatteli: en pelkää." (s. 362)

Tässäkin lukupiirikokoontumisessa totesimme, että kirjan lukukokemuksesta tulee rikkaampi ja monipuolisempi, kun kokemuksia jaetaan toisten kanssa. Jokaisella on oma lukukokemuksensa, jokaisen lukukokemus on arvokas. Vaikka Rouva C. oli kaikkien meidän mielestämme taitavasti kirjoitettu kirja, lukijoittemme huomio kiinnittyi hyvinkin erilaisiin näkökulmiin. Se, mistä me kaikki olimme yhtä mieltä, oli kirjan kieli. Rytisalo kirjoittaa "kaunista, upeaa, hersyvää ja niin lempeää kieltä".  

Rouva C pitää sisällään monia eri teemoja. Yhteiskunnallisia teemoja löytyy useita, mm naisen asema 1800-luvun lopulla, nälkävuodet, tyttöjen koulutus, alkoholin liiallinen käyttö,  perheiden suuri lapsiluku sekä kaiken kieltävä yleinen moraali. Eräs lukijoistamme kiinnitti huomiota siihen, miten kauniisti ja aidosti kirjassa kuvataan Minnan naiseksi kasvamista. Samanaikaisesti kuvataan syvällisesti miehen ja naisen suhdetta eli Minnan ja Ferdinandin rakkaustarinaa, rakkautta joka vuosi vuodelta voimistui ja syveni. 

Minna ja Ferdinand (Wikipedia)

 "Vahva nainen, esitaistelija monessa asiassa"

1800-luvun  naisille miehet olivat tärkeitä. Minnalla oli onni kohdata kaksi poikkeuksellista, vapaamielistä miestä. Isältään Minna sai luvan lähteä Jyväskylään opiskelemaan, aviomieheltään Minna sai paljon muille vaimoille erikoisiakin vapauksia. Ferdinand kehotti Minnaa kirjoittamaan, kehotti osallistumaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kehotti Minnaa piirtämään heidän tulevan talonsa, kehotti hyväntekeväisyystyöhön. Minnasta kasvoi voimakastahtoinen nainen, joka erään lukijamme mielestä liikaakin määräili aviomiestään. Kirjan kuvausten perusteella Minnalla oli taipumuksia maanis-depressiivisyyteen, niin paljon hän mielialansa aika ajoin heittelivät masennuksesta innostuksen puuskiin. Ehkä juuri nämä energisyyden hetket olivat Minnalle tärkeitä luovuuden hetkiä, kuten niin monilla muillakin luovan alan ammattilaisilla, esimerkkeinä Beethoven, Waltari ja Leino, Cheekia unohtamatta.  

Rouva C syntyi fiktiosta ja faktoista 

Rouva C. ei ole tietokirjallisuutta, vaan se on tosiasioihin nojaavaa fiktiota. Tällaisten kirjojen kirjoittaminen on varmasti haaste kirjailijalle, mutta saattaa olla haaste myös lukijalle. Lukiessa pitää muistaa, että kyseessä on fiktio. Tässä kirjassa viimeinen luku selvittää fiktion roolia kirjan sisällön rakentamisessa. Puhuimme myös Floran ja Minnan ystävyydestä. Sillä ei liene merkitystä, onko Flora oikeasti ollut olemassa, tärkeämpää on se, miten hänet on kirjoitettu osaksi Minnan Jyväskylän vuosia. Flora jakoi mielipiteitä. Monet meistä olivat sitä mieltä, että Rytisalo kuvaa hienosti tätä nuorten naisten ystävyyttä, kun taas jotkut lukijoistamme kokivat Floran roolin keinotekoisena. 

Olimme sitä mieltä, että Cygnaeuksen kuvaukseen Rytisalolla on täytynyt olla vahva todellisuuspohja. Muuten olisi aika uhkarohkeaa kuvata hieman mustamaalaten tätä oikeasti elänyttä ihmistä, jonka suku edelleen elää. Eräs lukijoistamme pohti, onko Rytisalo kysynyt luvan Cygnaeuksen kuvaukseen hänen suvultaan.

Eräs lukijoistamme oli odottanut, että kirjassa olisi enemmän Minnan yhteiskunnallista toimintaa ja vaikuttamista. Mutta se ei kuulunut vielä tähän elämänvaiheeseen, vaan tämä ajanjakso antoi pohjaa tulevalle toiminnalle. Olisi mielenkiintoista, jos Rytisalo jatkaisi vielä Minnan elämän kuvausta Ferdinandin kuoleman jälkeen.

Minnan salonki Kuopion korttelimuseossa

Minna tänään?

Mietimme, millainen olisi tämän päivän Minna. Ainakin edelleen voimakastahtoinen, omat mielipiteensä vahvasti esille tuova, kuten vaikkapa Li Anderson tai sitten asioita tarkoin harkitseva, kuten vaikkapa Annika Saarikko. Itse kuvittelisin Minnan sopivana Naisten Pankin toimijana. Suomen koulutuslaitos on jo hyvällä mallilla, eli Minna haluaisi varmasti antaa panoksensa kehitysmaiden tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.