Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta. 2019. Myllylahti. Kansi: Karin Niemi. 352 s.

Arvostelukappale kustantajalta

Within perheeseen kuuluvat Nokialla johtajatason tehtävissä työskentelevä Mikko-isä 37 v., peruskoulunopettaja Tiina-äiti 36 v. sekä lapset Valtteri 11 v., Venla 9 v. ja Elsa eli Peltsi 3 v. Perhe elää normaalia lapsiperheen elämää: käydään töissä, kuljetetaan lapsia harrastuksiin, omistetaan omakotitalo ja kaksi autoa,  joskus syödään ulkona ja joskus tehdään ulkomaanmatkoja. Kaikki on kunnossa. Kunnes elämään tulee muutos. On vuosi 2008.

Iso S

Tiina hakeutuu lääkäriin löydettyään pienen muhkuran vasemmasta rinnastaan. Tällainen on tutkimuksen tulos: "Teillä on rintasyöpä. Leikkaus on viikon kuluttua, nyt kannattaa valmistautua siihen ja nauttia elämästä." (s. 19) Gradus 3:n rintasyöpä edellyttää rinnanpoistoa ja kainaloimusolmukkeiden tyhjennystä. Leikkaus onnistuu hyvin, ja perheessä ennätetään jo iloita, kunnes tulee lisää ikäviä uutisia. Tiinalta löydetään munasarjasyöpä. Se operoidaan myös v. 2008.

Tiinan hoidot aloitetaan heti. Ensimmäisenä vuorossa ovat raskaat sytostaattihoidot. Mikko pyörittää perhettä, antaa aikaansa lapsille, jotta arki jatkuisi mahdollisimman tavallisena. "Lapset pysyivät satasella kiinni normiarjessa - ja me sitten siinä perässä. Tiinan sairauden aikana oli hyvin vähän yhteenottoja lasten kanssa. Monta kertaa keskustelimme kuinka hyvin lapset tilanteen ottivat ja samalla vähän kehuimme itseämme onnistuneesta kasvatustyöstä." (s. 62-63)  

Vaikka syöpä oli täydellinen yllätys Tiinalle, hän suhtautuu ihailtavasti sairauteen. "Mutta miksi minä -kysymystä en ole esittänyt. Joka kolmas ihminen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Miksi en siis minä?" (s. 48)  Sitä Tiina kuitenkin kysyy, miksi nyt eikä 50 vuoden päästä.

Tiina löytää huumoriakin sairastumisestaan. Hänelle määrätään 24 päivän sädehoitokuuri. "Tämä on kertakaikkisen kiva puolipäiväjobi, jossa työmatkoihin kuluu tuplasti enemmän aikaa kuin itse "työhön", joka sekään ei ole rankimmasta päästä." (s. 125) Sädehoitojen jälkeen tilanne näyttää hyvältä, hoidot ovat tehonneet. Sitä juhlitaan Italian matkalla. Tiina palaa opetustyöhön. Tiina miettii, josko se olisi nyt tässä. 

S uusiutuu

Mutta jatkoa on tulossa: vuonna 2013 syöpä uusiutuu pikkulantiossa. Kaikesta sairastamisesta ja lääkityksestä huolimatta Tiina jaksaa elää. Hän saa voimaa perheestään, laajasta tukiverkostostaan ja uskostaan Jumalaan. Hän harrastaa liikuntaa, hän jaksaa jakaa aikaansa lapsille, saa Mikon järjestämään jonkun matkankin.  Mutta uusia oireita tulee ja vointi heikkenee.

Kesällä 2016 tulee hyvästien aika. Tiina sulkee silmänsä Limingan saattokodissa 26.8.2016. 

Tästä kaikesta Mikko With kertoo kirjassaan. Tiina aloitti vasenrintanijamuutasairasta-blogin kirjoittamisen sairastumisen alkuvaiheessa ja Mikko itse piti Ahistus-päiväkirjaa. Kirja syntyi yhdistämällä ja muokkaamalla Mikon päiväkirjamerkintöjä ja Tiinan blogitekstejä - Tiinan luvalla luonnollisesti. Kirja on eheä kokonaisuus, jota täydentävät lääkärinlausunnot Tiinan sairauden eri vaiheista. Kaikkea lääketieteellistä tekstiä lukija ei ymmärrä, mutta siitä huolimatta epikriisit täydentävät luontevasti sairauden kuvausta.

Kiitos Mikko With upeasta kirjasta. Vaikka tämä on kirja syövästä, sairaudella ei mälläillä, sairauden kuvaus ei ole säälipisteiden keräilyä, kirja ei ole surukirja, vaan se on vahvaa, kaunistelematonta ja leikittelevääkin kuvausta Within perheen arjesta, jossa syöpä on läsnä kahdeksan vuoden ajan. Kokonaisuudesta tulee koskettava tarina. Kyyneleet silmissä luin kesän 2016 kuvausta, jolloin Tiinan olo heikkeni. Lukiessa kuvausta Tiinan sairastamisesta ei voi muuta kuin ihailla suomalaista tasokasta erikoissairaanhoitoa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Tämän kirjan kirjoittaminen on varmasti ollut Mikolle todellinen voimain ponnistus. Ihailen ja arvostan sitä, että hän pystyi siihen. Ehkä surun jakaminen lukijoiden kanssa on ollut osa Mikon surutyötä, ehkä se on hieman helpottanut surua. Uskon, että kirja tuo lohtua samassa tilanteessa eläville. Entiseen elämään ei ole paluuta, entistä elämää ei enää ole. On uusi, erilainen elämänvaihe. Ikävä on ainainen.

Puutarhatyöt olivat yksi Tiinan harrastuksista.