Claire Keegan: Nämä pienet asiat. Tammi. 2023. Englanninkielinen alkuteos Small Things Like These. Kääntäjä: Kristiina Rikman. 124 sivua.
Naisten Pankin lukupiirimme Päi avara mailma kokoontui syyskuun tapaamiseen yhdentoista naistenpankkilaisen voimin vaihtamaan ajatuksia Claire Keeganin romaanista Nämä pienet asiat.
Keeganin kirjan tapahtumat sijoittuvat Irlantiin New Rossin kaupunkiin kaakkois-Irlannissa vuonna 1985. Joulu lähestyy. Bill Furlong on hiili- ja puutavarakauppias, joka tunnetaan leppoisana ja hyväntahtoisena miehenä. Kaikki tuntevat hänet ja hän tuntee kaikki. Bill on ahkera työssään, ja hänen täytyykin olla, jotta saa elannon isolle perheelleen, vaimolleen Eileenille ja viidelle tyttärelleen. Leipä ei ole leveää, mutta toimeen tullaan ja tyttärille saadaan hankituksi heidän toiveittensa mukaisia joululahjoja.Kun Bill vie eräänä päivänä hiiliä paikalliseen Hyvän Paimenen nunnaluostariin, hän löytää kylmissään palelevan nuoren tytön teljettynä hiilivarastoon. Bill tietää, että "Koulukodista ei paljoa tiedetty, mutta pesulalla oli hyvä maine: ravintolat ja hotellit, parantola ja sairaala ja kaikki papit ja varakkaammat taloudet lähettivät pyykkinsä sinne." Mutta olipa kyse mistä tahansa, kaikki kaupunkilaiset ovat hiljaa, tietää Bill. Kotona Eileen käskee Billiä unohtamaan koko tytön ja luostarin asiat. "Jos elämässä haluaa menestyä, täytyy osata sulkea silmänsä tietyiltä asioilta", toteaa Eileen. Hän jatkaa vielä: "Kaipa sinä osaat pitää omana tietonasi, mitä siellä tapahtui?"
Irlantilaisuus tulee kirjassa esille monin tavoin, jouluvalmisteluissa ja arkielämässä. Oli mukava kuunnella, kun eräs Englannissa paljon aikaa viettänyt lukijamme kertoi yksityiskohtaisesti leivonnaisten ja erityisesti joulukakun valmistuksesta. Moni muukin asia oli hänelle kirjasta tuttua, mm. kuumavesipullot.
Totesimme, että kirjailija on osannut valita kirjalleen oivallisen nimen. Nämä pienet asiat ovat vain pieniä arkea kannattelevia asioita, mutta niin tärkeitä. Billillekin oli tärkeää, että oli jotakin odotettavaa, vaikka vain niitä pieniä asioita. Ja miten monta pientä asiaa olisi voinut mennä toisin Billin ja hänen äitinsä kohdalla. Keskustelumme vei luonnollisesti myös Magdalene-pesuloihin, irlantilaisiin katolisen kirkon ja valtion ylläpitämiin orjatyöpajoihin. Orjatyöpajojen toiminta alkoi vuonna 1922 ja viimeinen pesula suljettiin vuonna 1996. Tuntuu uskomattomalta, miten tyttöjä ja naisia pystyttiin ja saatiin kohdella niin vihamielisesti ja kostonhimoisesti vielä 1990-luvulla. Mutta katolisen kirkon mahtia ei voinut kyseenalaistaa.Muutamia lukijoittemme kommentteja:
- Kun tarina vyörähti käyntiin, niin sitten se yllättäen loppuikin.
- Hyväsydämellisyys ja auttamisen halu kannattelevat kirjaa.
- Hiottua kieltä. Kirjailija luottaa lukijaan.
- Tässä kirjassa on kaikki kohdallaan.
- Kristiina Rikmania on kiittäminen taidokkaasta käännöksestä.