Sampo Terho: Stalingradin viemärit

 

Sampo Terho: Stalingradin viemärit. WSOY. 2024. Päällys Ville Laihonen. 895 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Kirjassaan Stalingradin viemärit Sampo Terho, entinen kansanedustaja, europarlamentaarikko ja kulttuuriministeri, kuvaa Saksan ja myös Euroopan tapahtumia vuosina 1928-1943. Tapahtumien pääpaino on natsismin nousussa ja kirjan päättää Stalingradin taistelu.

Kirjan lähtökohta on kiinnostava. Natsivallan nousussa ei hypätä suoraan vuoteen 1933, jolloin Hitleristä tuli valtakunnankansleri. Sen sijaan kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi natsismin nousuun liittyneitä moninaisia tapahtumia, myös useine takapakkeineen, jotka horjuttivat jopa natsijohtajien uskoa aatteeseen. Kuvauksen kohteina ovat luonnollisesti myös vaihe vaiheelta natsismin asemaa lujittaneet tapahtumat, joista 1930-luvun talouslama ja suurtyöttömyys myötävaikuttivat suuresti natsiaatteen suosioon, vaikkakaan missään vaaleissa natsipuolue ei saanut yli 50 %:a äänistä. Perinpohjaista ja tarkkaa natsismin nousun kuvausta osoittaa jo sekin, että lähes 900-sivuisessa kirjassa Hitler nimitetään valtakunnankansleriksi vasta sivulla 300.

Massiivisen faktapohjaisen aineiston Terho kietoo kahden fiktiivisen veljeksen elämän vaiheisiin. Valter ja Werner Greiser lähtevät kotitilaltaan Etelä-Saksan Bad Aiblingista ja matkaavat kohti Berliiniä. On vuosi 1928. Valterin aikeena on opiskella agronomiaa, koska hänestä on tulossa kotitilansa jatkaja. Verner haaveilee lehtimiehen urasta. Kohtaamiset Berliinin natsimielisten kanssa saavat Valterin oitis innostumaan uudesta aatteesta ja pian hän liittyykin SA-miehiin ja sittemmin SS-joukkoihin. Werner on luonteensa mukaisesti epäileväisempi, mutta tuntee itsensä imarrelluksi, kun häntä pyydetään toimittajaksi puolueen der Angriff-lehteen.

Natsijohtajista veljekset tulevat tutuiksi propagandaministeri Joseph Goebbelsin kanssa, jonka alaisena Werner toimii der Angriff-lehdessä. Goebbels nouseekin kirjan kolmanneksi päähenkilöksi veljesten ohella. Muut puoluetta johtavat, mm. Hitler, Göring, Bormann ja Himmler, vilahtelevat taustalla, kun sen sijaan Goebbelsin kompleksinen persoona, henkilösuhteet ja avioliitto valottuvat monesta näkökulmasta. Goebbelsin kautta henkilöityy natsijohtajien uskollisuus ja vankkumaton usko Führeriä kohtaan.

Toisessa aikatasossa Walter on piiritetyssä Stalingradissa yhdessä tuhansien saksalaissotilaiden kanssa. Kirjan loppuvaiheissa kaksi aikatasoa odotetusti yhdistyvät.

Sampo Terho onnistuu hyvin tavoitteessaan kuvata natsismin nousua eli miten natsit saivat saksalaiset tukemaan diktatuuria, ääriajattelua ja juutalaisten tuhoamista. Greiserin veljesten kautta välittyy kuva siitä, miten tavallisista, epäpoliittisista ihmisistä tuli ääriliikkeen kannattajia. Natsismin nousun yksityiskohtaisissa kuvauksissa on varmasti tuttua historiaa, mutta saattaa olla lukijalle myös uutta tietoa. Kuvauksen kohteina ovat historiasta tutut tapahtumat, mm. Hitlerin siskontytön Geli Raubalin salaperäinen kuolema, Kristalliyö ja Pitkien puukkojen yö. Sen sijaan Röhm-kapinaan liittyi tietoja, jotka olivat minulle uutta. Kiinnostavaa oli lukea myös natsien marttyyriksi nostamasta Horst Wesselista, jota en aiemmin ole nähnyt kaunokirjallisuudessa käsiteltävän.

Kirjasta olisi helposti saanut puhtaan tietokirjan, mutta uskon, että kaunokirjallisena teoksena kirja tavoittaa lukijan paremmin. Kirjailija on hyvin onnistunut faktan ja fiktion yhdistämisessä. Kuten jo esikoisromaani Olev Roosin kyyneleet (WSOY 2021) osoitti, kirjailija osaa kuljettaa tarinaa taitavasti ja pitää lukijan otteessaan läpi kirjan. Greiserin veljesten kautta peilautuu elävästi natsiaatteen nousu samoin kuin sen tuho. Natsien nousua ja sota-aikaa kehystää kokonaiskuva Euroopan tilanteesta. Kiinnostavaa on Goebbelsin valinta natsihallinnon edustajaksi. Kirjan alkusanoissa kirjailija kertoo tutustuneensa laajasti Goebbelsin kirjoituksiin ja päiväkirjamerkintöihin. Naisnäkökulmaa ei kirjassa juuri ole.

Tämä kirja jää mieleen, siitä olen varma. Kirjan aihe on ajankohtainen tänäkin päivänä. Haastatteluissa Terho on todennut, että hän näkee ääriajattelun vaarallisena ilmiönä. Hän toivookin, että kirja voi omalta osaltaan toimia varoituksena ääriajattelun uhasta.