Tiina Martikainen: Ruuti

 

Tiina Martikainen: Ruuti. Otava. 2023. Päällys: Mika Tuominen. 366 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Ruuti avaa Martikaisen uuden dekkarisarjan. Päähenkilö on 26-vuotias rikosylikonstaapeli Mira Tulenheimo. Kirjan päähenkilöksi voi yhtä lailla nimetä Miran työparin, pelkäämättömän saksanpaimenkoira Ruutin.

Lohjan poliisi saa ilmoituksen, että Rescue Nadian tiloista oli löytynyt kuollut mies. Mira suuntaa paikalle Ruutin kanssa ja voi vain todeta, että rappusilta pudonnut mies on kuollut. Käy ilmi, että mies on Tuomas Alapuro, Rescue Nadian hallituksen varapuheenjohtaja. 

Koska näyttää siltä, että Tuomas ei ole vahingossa pudonnut rappusilta, on nimettävä tutkintaryhmä selvittämään mahdollista murhaa tai tappoa. Miran esimies Niilo nimeää Miran tutkintaryhmän johtajaksi. Mukana tiimissä ovat Janne, Antti, Teemu ja uusi poliisi Marcus, kaikki mukavia, ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä poliiseja. Mitä nyt Antti letkauttelee sillon tällöin aika pahastikin Miralle, mutta siihen löytyy kirjan loppupuolelta uskottava selitys. 

Ensimmäiseksi on selvitettävä, mitä Rescue Nadia tekee. Käy ilmi, että yhdistyksen tehtävänä on tuoda Suomeen kulkukoiria ja hankkia niille koteja. Yhdistys toimii vanhan koulun tiloissa Sammatissa, eikä valvontakameroita ole. Työ yhdistyksessä pohjautuu paljolti vapaaehtoisuuteen. Mukana toiminnassa ovat yhdistyksen toiminnanjohtaja Santeri Paajala, rahastonhoitaja Jussi Ojansuu sekä yhdyskuntapalveluaan suorittava Pilvi Mäki, jotka kaikki haastatellaan. Käy ilmi, että Santeri on juuri palannut koiranhakureissulta Tallinnasta.

"Koirat olivat Tuomaksen lapsia."

Myös Tuomaksen läheiset on haastateltava. Tuomaksen vaimo Viveka kertoo, että koirat olivat Tuomakselle kaikki kaikessa. Siksi Tuomas oli viettänyt paljon aikaa yhdistyksen tiloissa. Mutta myös siksi, että Tuomas pyrki selvittämään yhdistyksen huonoa rahatilannetta. "Sitä, että Tuomas oli niin kiintynyt eläimiin - jopa enemmän kuin ihmisiin - Viveka ei koskaan oikein  ymmärtänyt. Sen hän kuitenkin tiesi, ettei miehen lapsuus ollut ollut kovin onnellinen, Tuomas ei ollut halunnut edes tavata perhettään. Isäsuhteessa oli ongelmia, jota Tuomas ei osannut eritellä. Välit äitiin ja veljeen olivat etäiset."

Poliisi joutuu pohtimaan, oliko yhdistyksen huonolla taloudellisella tilanteella jotakin roolia Tuomaksen surmassa. Vai liittyykö koirien tuontiin ja myyntiin väärinkäytöksiä?

"Kaikki oli sekaisin."

Kun kaikkia osapuolia oli kuultu ja kaikki oli pyritty ottamaan huomioon, poliisilla oli tunne, että jutun tutkinnassa ei oltu edistetty. "Tuomas oli kuollut ja yhdistys hajosi käsiin."

Mira kollegoineen tekee pitkää päivää. Ennen pitkää edistystä tapahtuu, palaset loksahtelevat paikoilleen. Ruuti on iso apu, sen vainua on kiittäminen monesta löydöksestä. Tuomaksen surma selviää, mutta loppuratkaisu on taatusti yllätyksellinen.

Jutun selvittyä Mira saa palkkion. "Onnea Mira. Koeaikasi on päättynyt ja virkasi on nyt vakituinen. Muille tiedoksi, kyseessä on siis rikosylikonstaapelin vakanssi, johon on yhdistetty poliisikoiranohjaajan virka."

Kirja on mieluista luettavaa, Martikaisen sujuvaa tekstiä on miellyttävä lukea. Juoni on kiinnostava, jännittäväkin, ja varmasti erityisen kiinnostava kaikille koirien ystäville. Miran ja Ruutin saumatonta yhteistyötä on mukava seurata. Myös eettiset asiat, mm. pentutehtailu, nousevat esille. Pidin myös siitä, että jutun osalliset rajoittuivat Rescue Nadian työntekijöihin ja läheisiin, eikä syyllisiä tarvinnut jahdata ympäri maailmaa.

Ruuti on aivan ihastuttava koira, niin osaava, sympaattinen ja sosiaalinen. Ilman Ruutia moni oleellinen asia olisi jäänyt selvittämättä. Mielenkiinnolla odotan jatko-osaa.