lauantai 8. tammikuuta 2022

Natasha Lesterin Diorin salaisuus

Natasha Lester: Diorin salaisuus. Gummerus. 2021. Englanninkielinen alkuteos The Paris Secret. Suomentaneet Terhi Leskinen ja Jaakko Kankaanpää. 508 sivua.

Omasta hyllystä

Australialaisen Natasha Lesterin kirjat ovat tuttu näky New York Timesin bestseller -listalla. Diorin salaisuus on toinen Lesterilta suomennettu teos. Ranskalainen valokuvaaja (Gummerus 2021) sai hyvän vastaanoton myös Suomessa (linkki). Molemmissa kirjoissa kuvataan rohkeita ja voimakastahtoisia naisia, jotka poikkeuksellisissa olosuhteissa uhmaavat perinteistä naiskuvaa.

Vuonna 1928 Penrosen sisarukset Skye ja Liberty asuvat äitinsä kanssa Cornwallin kauniissa maisemissa Englannissa. Skyen ollessa kymmenvuotias hän kohtaa rannalla vuotta vanhemman amerikkalaispojan Nicholas Crawfordin. Yhdessä he tutkivat rannikon poukamia, vuorovesialtaita ja laajoja nummia. Skyen rohkealuonteinen äiti opettaa nuoria lentämään kaksitasoisella koneellaan. Nuorista tulee erottamattomat ystävykset neljäksi vuodeksi kunnes Nicholasin on palattava kouluun Yhdysvaltoihin. Skye ikävöi ja kirjoittaa Nicholasille pitkiä kirjeitä, mutta Nicolas ei koskaan vastaa hänen kirjeisiinsä.

Skye jatkaa lentoharrastustaan. Sodan syttyessä vuonna 1939 hän haluaa lentäjäksi Royal Air Forceen, mutta lentäjän tehtävään naisia ei kelpuuteta. Sen sijaan hänet valitaan kahdeksan muun lentäjänaisen kanssa Avustavien lentokuljetusjoukkojen eli ATA:n palvelukseen (Air Transport Auxiliary). Naislentäjien tehtävänä on lentää lentokoneita - Spitfiresistä Lancasteriin - tehtailta RAF:n tukikohtiin. Naiset kohtaavat jatkuvaa vaaraa, mutta myös ennakkoluuloja ja jopa sovinismia. Lehdistä saattaa lukea vastenmielisiä sitaatteja naislentäjistä. Työ on rankkaa. Ensimmäisen talven naiset lentävät neljän tunnin lentoja Skotlantiin avo-ohjaamollisilla koneilla 30 asteen pakkasessa. Naislentäjät joutuvat lentämään vain näköhavaintojen ja laskelmasuunnistuksen varassa; heidän koneissaan ei ole radiota eikä muitakaan laitteita.

"Sinä osaat pitää pääsi kylmänä, siitä ei ole epäilystä." (s. 378)

Yllätyksekseen Skye saa yhteyden Nicholasiin, joka on nyt RAF-lentäjä. Nicolas on kihloissa arvoituksellisen ranskattaren Magraux Jourdanin kanssa. Magrauxin myötä Skye tutustuu Catherine Dioriin, maineikkaan muotisuunnittelijan sisareen. Miten on mahdollista, että Magraux polttaa sota-aikana Gitanesia, hyvää ranskalaista tupakkaa, pohtii Skye. Sekin asia selviää, kun Skye joutuu tekemisiin SOE:n eli Erikoisoperaatioiden valtuuskunnan kanssa, jonka tehtävänä on rekrytoida rohkeita ja sopivia naisia vakoojiksi Ranskaan.

New Look

Sodan jälkeen vuonna 1947 Christian Dior esittelee Pariisissa ensimmäisen lumoavan vaatekokoelmansa sodasta toipuvalle maailmalle. Kokoelma, jolle amerikkalainen lehdistö antaa nimen New Look, koostuu asuista, joissa on ampiaisvyötäröt ja lantiopehmusteet. Mallina muotinäytöksessä on Margaux, joka lumoaa yleisön ja asiantuntijat Bar Suit -asullaan.
Bar Suit -asu
Miss Dior

Samassa tilaisuudessa Christian Dior esittelee debyyttituoksunsa, jolle hän antaa nimen Miss Dior. Tuoksu on kunnianosoitus Ranskan vastarintaliikkeessä taistelleelle sisarelle Catherinelle. Myöhemmin Catherinelle myönnetään kaksi ranskalaista ja yksi brittiläinen kunniamerkki 
sodanaikaisista ansioista.

"En olisi ikinä uskonut, että kukaan tulisi etsimään Margaux Jourdania." (s. 285)

Sodan jälkeen Margaux muuttaa Australiaan. Siellä hän kasvattaa tyttärentytärtään Katia, joka on ammatiltaan muotikonservaattori. Kat saa tiedon, että hänen isoäidillään on ainutlaatuinen kokoelma Dior-asuja Cornwallin talossaan. Lähtiessään selvittämään kokoelman salaisuutta Katille avautuu vaihe vaiheelta palasia isoäidin piilotetusta menneisyydestä. 

Kirjan tarina on monikerroksinen ja aikaperspektiiviltään laaja. Ensimmäiset tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1928 ja viimeiset vuoteen 2012. Hyvin kirjailija saa pidetyksi tarinan koossa. Mielenkiintoni säilyi läpi paksun kirjan. Kirjan lopputapahtumat ovat hyvin koskettavia, enkä varmasti ole ainoa, jonka pitää turvautua nenäliinaan. Vaikka tapahtumien pääpaino on sota-ajassa, on tärkeää ymmärtää, miten siihen on tultu. Katin selvittäessä isoäitinsä taustoja tulee esille hyvin surullisia jaksoja, mm. kauhistuttavat kuukaudet Ravensbrückin keskitysleirillä. Naiset joutuivat työskentelemään ammustehtaassa. Kirjailija itsekin toteaa jälkisanoissa, että "ehdottomasti raskainta oli kirjoittaa Ravensbrückin keskitysleiristä." (s. 505)

Lesterin naishahmot, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa isänmaansa pelastamiseksi, ovat tässäkin kirjassa poikkeuksellisen rohkeita, vahvatahtoisia ja älykkäitä. Heistä ei voi olla pitämättä.

Kirja edustaa historiallista viihdekirjallisuutta. Kirjailijan jälkisanoista selviää, että suuri osa kirjan tapahtumista ja henkilöistä on faktapohjaista. Monet henkilöt ovat todellakin olleet olemassa, joista tunnetuin varmasti on Catherine Dior. Samoin tosipohjaista on tieto mm. ATA:n ja SOE:n toiminnasta. Tämän kirjan seurassa todella viihdyin. Kirja on hyvin taustoitettu ja vetävästi kirjoitettu, siinä on hyvä juonenkulku ja kiinnostavat henkilöhahmot. Ja kaiken lisäksi siinä on ihastuttava rakkaustarina.

Jos Kate Quinn kuuluu suosikkikirjailijoihisi, niin uskon, että myös tämä kirja on sinua varten. Kate Quinnin Metsästäjättäressä (HarperCollins 2020) (linkkiyksi naishenkilöistä on Nina Markova, pelkäämätön ja karskea neuvostoliittolainen toisen maailmansodan pommituslentäjä. Ninalla oli nuorena tyttönä iso unelma. Hän halusi lentää, aivan kuten Skyekin. Neuvostoliiton armeijassa Nina pystyi sen tekemään. Kirjan takakansitekstin mukaan Diorin salaisuus on "todellinen helmi kaikille Lucinda Rileyn ja Kate Mortonin faneille". 

Ravensbrückin keskitysleirin kauheuksia on käsitelty useissakin kirjoissa. Gwen Straussin kirjassa Yhdeksän - Vastarintanaisten pakomatka natsi-Saksan halki (Bazar 2021) (linkki) vangit laitettiin työskentelemään ammustehtaaseen, aivan kuten tässä Lesterin kirjassakin. Hollantilainen vastarintataistelija Selma van de Perre kuvaa Ravensbrückin keskitysleirin kauheuksia kirjassaan Nimeni on Selma. Juutalaisen vastarintataistelijan muistelmat (Tammi 2021). (linkki

Koin kirjan tapahtumat mielessäni elokuvamaisesti ja olenkin varma, että kirjasta saisi oivan elokuvaversion. 

Osallistun kirjalla Main Kirjahyllyn aarteet 3 -haasteeseen.

6 kommenttia:

  1. Luin ihan juuri Ranskalaisen valokuvaajan ja se oli vallan hyvä. Jossain vaiheessa tulee varmaan luettua tämäkin kirja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti pidät tästäkin. Minusta tämä oli parempi ja kiinnostavampi kuin valokuvaajakirja.

      Poista
  2. Minulla tämä jäi kesken, vaikka ei ollut ihan niin höttöä kuin tuo Randkalainen valokuvaaja, johon näin jälkeenpäin muisttellen rankasti petyin. Lrstér ei ole minun kirjailijani. Hänellä on hyvät aiheet, mutta toteutus ja kirjailijan valinnat vievät maun. Näin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvä, kun on monenlaisia kirjoja eri makuihin. Minä hurahdin tähän täysin, vielä tänäänkin olen kirjan lumoissa. Ranskalainen valokuvaaja oli sekin mielestäni hyvä, mutta ei tämän veroinen.

      Poista
  3. Ihastuin kovasti Ranskalaiseen valokuvaajaan. Teksti oli sujuvaa ja tarina koukutti. Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäsit Ranskalaisesta valokuvaajasta. Suosittelen myös tätä Diorin salaisuutta. Olen varma, että tykkäät.

      Poista