torstai 4. kesäkuuta 2020

Reijo Mäki: Soopeli



Reijo Mäki: Soopeli. Otava. 2020. Äänikirja. Lukija Ville Tiihonen. 10 tuntia 18 min. Supla.

Soopeli oli minulle ensimmäinen lukemani Vares-kirja. Enkä elokuviakaan ole nähnyt. Pidän dekkareista, mutta huomaan, että olen lukenut vain vähän suomalaisia miesdekkareita. Seppo Jokisenkaan Sakari Koskinen -dekkareihin en ole tutustunut. 

Jumala on oikeasti olemassa.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Turkuun. Kirjassa kulkee rinnakkain useampikin juoni. Aluksi Jussi Vares palkataan elokuvan tekoon, ei tosin näyttelijäksi, vaan turvamieheksi. Eli toimeksianto on kaukana yksityisetsivän tehtäväkentästä.  Mutta toki Vares pääsee myös yksityisetsivän tehtäviin, kun käy ilmi, että punkkariprinsessa Bad Betty eli Soopeli on kadonnut. Bad Bettyn ystävä räppäri Polly haluaa olla kaikin tavoin avuksi tutkinnassa. Eikä Vares pahastu lisäavustakaan, jota hän saa Bad Bettyn tädiltä. Sitten käy ilmi, että Patterinhaassa Jumala myy jumalallista viisautta ja ehkä vähän muutakin. Aika kauan Mäki antaa odottaa, että tapahtumat lähtemään vyörymään. Kun niin sitten tapahtuu, Vares huomaa olevansa tapahtumien keskipisteessä. Ja sitten mennään, mennään kovaa ja vauhdilla kohti yllättävää ja kekseliästä loppuratkaisua.    

Luusalmi, Kokojyvä Rauno, Linda Uppegred, Ylermi Ylemmyinen, Ruuti-koira...

Mäellä on näemmä ehtymätön varasto toinen toistaan herkullisempia henkilöhahmoja, joiden nimet huvittavat (koska olen kuunnellut kirjan, nimissä on varmasti kirjoitusvirheitä). Varmasti aiempia Vareksia lukeneille mukana on jo monia tuttuja henkilöhahmoja, vaikkapa novellikirjailija Luusalmi. Minulle he kaikki olivat uusia tuttavuuksia. Mainioita, värikkäitä, hieman rähjäisiäkin persoonia, Vares mukaanluettuna. Juttu lentää Uuden Apteekin baaritiskillä olutta ja lonkeroa nautiskellessa. Mäki hallitsee kielellisen leikittelyn. Miehistä dialogia värittävät simppelit, jo kuluneetkin sanonnat, joita Mäki käyttää ammattitaidolla. Ainakin minua ne naurattivat.

Tänks sano tom hänks

Soopeli on Reijo Mäen 31. Vares-kirja. Koska minulla ei ole aiempaa kokemusta Vares-kirjoista, en osaa sanoa, mihin suuntaan - huonoon vai hyvään - Vares-kirjat ovat kehittyneet. Minä en ainakaan huomannut kirjassa minkäänlaista tympääntyneisyyden tai väsymyksen merkkejä. Arvostan myös sitä, että dekkarin pystyi lukemaan itsenäisenä kirjana. Tuntui, että ihan hyvin pääsin tutustumaan tähän hieman eriskummalliseen henkilökaartiin. Moni dekkarin ystävä odottaa Vares-dekkaria kirja kirjan jälkeen. Sitä osoittaa jo sekin, että Soopeli on huhtikuun Mitä Suomi lukee -listalle sijalla neljä. Tätä en ihmettele. Minäkin viihdyin Vareksen seurassa, helppoa ja viihdyttävää luettavaa. Ville Tiihosen ääni sopi hyvin tähän kirjaan. Eikä tämä viimeiseksi Vares-kirjaksi jää. 

Vares tekee Turkua tunnetuksi. Uskon, että turkulaisille Vares-kirjat ovat lähes pakollista luettavaa. Mikäpä sen mukavampaa kuin kulkea Vareksen kanssa tuttuja katuja ja nauttia olut tai pari Uudessa Apteekissa. Ja sainpa selville, että Turussa järjestetään Vares-kaupunkikierroksia. Siinäpä hyvä syy vierailla Turussa.

Kirja on luettu myös Kirjat kertovat -blogissa.

8 kommenttia:

  1. Enpä ole minäkään lukenut yhtään Varesta. Esittelysi kuulostaa niin hyvältä, että taidan suunnata pian kirjastoon! Mukavaa loppuviikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän yhden kirjan perusteella voin suositella Vares-kirjoja mukavaksi kesälomalukemiseksi. Ihanaa kun pääsee jälleen kirjastoon. Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Minä olen lukenut tasan yhden Vareksen ja minulle se riitti.
    Tykkään kovasti Seppo Jokisen kirjoista, suosittelen kyllä niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä ottaa jokin Seppo Jokinen luettavaksi. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Olen lukenut useimmat Varekset ja katsonut ne elokuvinakin televisiosta. Enemmän pidän kuitenkin Seppo Jokisen dekkareista. Kaupunkikuvaukset kumpaisenkin kirjoissa on mukava lisä. Tarinaan eläytyy paremmin, kun samalla saa pohtia Turun tai Tampereen tuttuja paikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suosituksesta, eli otan Seppo Jokisen luettavaksi. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Gekko (2018) on viimeinen Vares jonka olen lukenut, eli pari uusinta Varesta on lukematta, muut olen lukenut. Turku on tosiaan esillä. Mäki kirjoitti ennen mm. Tukholmaan ja rahamaailmaan sijoittuvia teoksia. Mäki toisin kuin Vares on valmistunut yliopistosta, ja oli pankkimaailman palveluksessa ennen kuin kuin "ryhtyi" päätoimiseksi kirjailijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luin, että Mäki oli ollut ihan hyvissä hommissa ennen päätoimiseksi kirjailijaksi ryhtymistään. Kyllä hän on saanut vakiintuneen lukijakunnan Vares-kirjoilleen.

      Poista