sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Outi Hongisto: Veljet Amir



Outi Hongisto: Veljet Amir. Myllylahti. 2020. 336 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Pakistanilaiset Younas ja Amir ovat veljeksiä, jotka saapuivat äitinsä kanssa Suomeen toiveena saada täältä turvapaikka. Heidän ensimmäinen sijoituskohteensa oli Kontiolahti. Amir muistelee  heidän tuloaan Pohjois-Karjalaan. "Oli vuosituhannen alku, ja hän oli kohta seitsemän. Ero kotimaan auringonpaahteisen hiekkamaan ja Kontiolahden lumisten maisemien välillä tuntui käsittämättömältä. Kuinka aurinko ei jaksanutkaan helottaa, vaan päivä oli lyhyt ja pimeä." (s. 22) Kontiolahdelta veljekset muuttivat äidin kanssa Joensuuhun. Poliisiksi valmistuttuaan Younas valitaan rikosylikonstaapelin virkaan KRP:ssä ja sen tähden vuorossa on muutto Espooseen. Siellä Younaksella on oma asunto ja Amir asuu äidin asunnossa. 

"Me ollaan veljiä 24/7." (s. 63)

Veljeksistä nuorempi Amir on toimeton. Elämässä ei ole oikein mitään. Ei ole tyttöystävää, mutta ennen kaikkea ei ole rahaa, eikä töitä juurikaan ole tarjolla. Ammattia ei ole, kun koulunkäynti ei kiinnostanut. "Mä tartten rahaa ja jotain duunia. Mut ei kukaan ota enää töihin kokemattomia nuoria, vielä vähemmän mamuja. Ja siivojan hommia en huoli." (s. 27) Kauppakeskuksessa Amir tapaa kaverinsa Saeedin, jonka siisti pukeutuminen kiinnittää Amirin huomion: hupparin etuosassa on tyylikäs, lieskoja muistuttava hirviö. Saeedin pyynnöstä Amir lähtee mukaan jengimiittiin tutustumaan jengin toimintaan. Jengi koostuu maahanmuuttajista, joista lähes kaikki ovat työttömiä. Presidentti Al, jota kaikki kunnioittavat ja tottelevat, on jengin johtaja. Pian Amir saa kuulla jengin toimintaperiaatteista. Täydellinen sitoutuminen on tärkeintä. Tällaisesta toiminnasta pidän, tuumii Amir. Hän viihtyy jengissä, tällaista hän on kaivannut, hän on osa jotakin, hän on tärkeä. Eivätkä ne onnenpotkut tähän jää! Työpaikka tuntuu löytyvän rakennusalalta ihan itsekseen. Ja lisäksi Amir tapaa Saanan. Nuoret  ihastuvat ja Amir alkaa viettää yhä useampia öitään Saanan luona. 

Younas Zardari, rikosylikonstaapeli 

Younas tiesi jo pienenä, että hänestä tulee poliisi. Hän teki paljon töitä koulun kanssa, jotta pääsi poliisikouluun. Erityisen paljon työtä teetti ruotsin kieli. Younas tietää, että maahanmuuttajataustaiset poliisit ovat hyvin haluttuja sekä SUPO:ssa että KRP:ssä. "Heidän kulttuuritaustatuntemuksensa on todella tarpeen maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kohdatessa." (s. 19) Younasin työkaveri on Antti, joka vihjeiden perusteella kiinnostuu jengin toiminnasta. Tutustumme myös Antin sympaattiseen Riikka-vaimoon ja  heidän Anni-tyttäreensä.

"Ensimmäisen kerran Amir ymmärtää konkreettisesti, että he pelaavat eri joukkueissa nykyään. Veljekset." (s. 182)


Jotta Amir saa jengissä täysjäsenyyden, hän joutuu todistamaan uskollisuutensa jengille. Haasteet vaikeutuvat vaihe vaiheelta. Younas tietää Amirin olevan mukana jengitoiminnassa, samoin Amir tietää, että Younas ainakin aavistaa jotakin. Tapahtumat etenevät vauhdilla. Loppuratkaisu jättää haukkomaan henkeä yllättävyydellään.

Pidin kirjasta. Tarina kuljetti minua niin, että kirja oli luettava lähes yhdeltä istuimelta yöunien kustannuksella. Maahanmuuttajateema ja erityisesti nuorten miesten toimettomuus tekee kirjasta hyvin ajankohtaisen. Juonen kulku oli osittain arvattavissa. Mutta loppuratkaisua ei todellakaan voinut aavistaa, se oli niin yllättävä ja huolella laadittu. Loppuratkaisu haastaa lukijaa pohtimaan useitakin kirjassa esille tulleita teemoja. Moni asia jää avoimeksi, eli mielenkiinnolla odotan jatko-osaa.

Kirjan henkilögalleria pysyy hyvin koossa. Henkilöitä ei ole liikaa ja kaikkiin ennättää tutustua. Hongisto hallitsee henkilökuvauksen, erityisesti pidin Amirin tunnemaailman kuvauksista. Kiinnostava ja uskottava henkilö oli poikien äiti Maryam Zardari, joka laittoi hyvää kotiseudun ruokaa ja jolle pojat olivat kaikki kaikessa.


Outi Hongisto on aiemmin kirjoittanut kaksi lapsille suunnattua matkakirjaa. Veljet Amir on Hongiston esikoisdekkari, jolle on tulossa jatko-osa. On ilahduttavaa, että suomalainen dekkarikirjallisuus on saanut uuden naistulokkaan. 

5 kommenttia:

  1. Sen harvan kerran, kun otan dekkarin käteeni, valitsen yleensä naisen kirjoittaman. Kiitos esittelystä.
    Hyvää pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti. Minäkin luen mielelläni naisten kirjoittamia dekkareita. Hyvää pääsiäisen jatkoa!

      Poista
  2. Ihan mielenkiintoinen lähtöasetelma näissä eri puolen valitsevissa maahanmuuttajaveljeksissä. Muuten nuo jengihommat ei ole sellaista mitä tykkään lukea, joten pistän varovaiseen harkintaan :)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiinnolla odotan jatkoa tälle kirjalle eli jatkuuko jengihommat edelleen ja miten veljessuhde kehittyy.

    VastaaPoista
  4. Myönnän, että olin hiukan skeptinen tämän bloggauksen alussa, sillä dekkarit eivät tunnu olevan minun juttuni. Onnistuit kuitenkin myymään tämän kirjan minulle. Tällainen näkökulma dekkariin tuntuu Suomessa uudelta ja kiinnostavalta.

    VastaaPoista