Onnistunut Helsinki Lit

 

Helsinki Lit -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tapahtuma on järjestetty perinteisesti Savoy-teatterissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa paikkana oli Kulttuuritalo. Yleisöä oli runsaasti, arviolta noin 1400.

Tilaisuuteen oli saatu hyvä ja monipuolinen kattaus ulkomaisia kirjailijoita: Lena Andersson, Jonas Eika, Alana S. Portero, Lina Wolff, Antony Beevor, Mattias Timander, Tara Menon, Jevhenija Kuznjetsova, Vincenzo Latronico ja Rachel Kushner. 

Olen osallistunut Helsinki Lit -tapahtumaan pari kertaa tapahtuman alkuvuosina. Syy, miksi lähdin mukaan tällä kertaa, oli yksi tietty kirjailija: Sir Antony Beevor. Olen hänen suuri ihailijansa, hän on minulle ehdoton ykkönen historiankirjoituksen genressä. Beevoria haastatteli Sirpa Kähkönen. Haastattelun aiheena oli juuri suomennettu Rasputin ja Romanovien suvun tuho (suom. Jouni Avelin). Beevor avasi Romanovien suvun historiaa, Nikolai II:n heikkoutta hallitsijana, keisarinnan omavaltaista käyttäytymistä sekä syitä, miksi oli mahdollista, että Rasputin sai niin paljon vaikutusvaltaa. Kaikesta kävi ilmi Beevorin erinomainen Venäjän ja Venäjän historian tuntemus. Kerenskyn sitaatti käy hyvin kirjan teemaan: "Without Rasputin, there would have been no Lenin." Postaukseni kirjasta tulee lähiaikoina. 

Antony Beevor

Kaikki esitykset olivat omalla tavallaan kiinnostavia. Esille nousi monta kirjaa, jotka haluaisin lukea, vaikka olinkin lukenut jo useita näistä kirjoista etukäteen. Yksi kiinnostavimmista kirjailijoista oli Alana S. Portero, jonka esikoisteos Paha tapa (suomentanut Sari Selander) julkaistiin Espanjassa vuonna 2023. Kirja kertoo kauniisti ja runollisesti transtytön tarinan. Lapsuutta ja nuoruutta leimaavat väärinkäsitykset, hämmennys ja väkivalta. Linkki postaukseeni. Kirjailijaa haastatteli Mira Eskelinen.

Ihastuttava, sympaattinen Alana S. Portero

Mattias Timanderin haastattelua on ilo seurata. Hän oli saanut hyvän haastattelijan: Juha Itkosen. Timanderilla on suomalaiset juuret, hänen isänsä on syntynyt Suomessa. Timanderin kirjan Metsä ei sinusta lähde (suomentanut Jonja Rajala) tapahtumat sijoittuvat pieneen kylään Kiirunan lähistöllä Pohjois-Ruotsissa. Nuori mies asuu yksin mökissään. Vastakohtana pienelle kylälle on Tukholma, jonne nuori mies matkustaa tekemään uraa kulttuurin alalla. Linkki postaukseeni. 

Mattias Timander ja Juha Itkonen

                                      

Harvardin yliopistossa työskentelevän intialaiskirjailijan Tara Menonin (vasemmalla) esikoisteos Upoksissa (suomentanut Kaisa Kattelus) kuvaa kauniisti ystävyyttä, luontoa, merta ja meren eläimiä. Suuren vaikutuksen minuun teki Menonin kuvaus vuoden 2004 tsunamista. Tara Menonia haastatteli Adile Sevimli.  Linkki postaukseeni. Ruotsalaisen Lina Wolffin (oikealla) Rakastajat (suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom) sai Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon sekä August-palkinnon. Samoin juuri suomennettu Ruumiit jotka hautasimme (suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom) sai August-palkinnon. Wolffia haastatteli Pajtim Statovci. 

Yksi kiinnostavimmista esiintyjistä oli italialainen Vincenzo Latronico, jonka teos Täydellistä (suomentanut Leena Rantanen) on hänen kansainvälinen läpimurtonsa. Latronicoa haastatteli ohjelmajohtaja Philip Teir. Kirja kuvaa freelancepariskuntaa, joka tekee luovaa työtä Berliinissä. He nauttivat Berliinin kulttuurielämästä ja rennosta tunnelmasta. Mutta vuosien mittaan he haluavat kokea jotakin uutta, jotakin parempaa. Mielenkiinnolla odotan kirjan lukemista. 

Vincenzo Latronico

Ruotsalaista Lena Anderssonia, joka on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista, haastatteli Li Andersson, ukranalaista Jevhenija Kuznjetsovaa, joka kirjoittaa Ukrainan sodasta, haastatteli Elina Hirvonen. Tanskalaista Jonas Eikaa haastatteli Niko Hallikainen. Tapahtuman päätti yhdysvaltalainen Rachel Kushner, jonka teoksen Mars Room (suomentanut Arto Schroderus) laitan lukulistalle. Kushneria haastatteli Jussi Valtonen. 

Helsinki Lit, ensi vuoteen!