Anne Frost: Läksiäiset. Lector kustannus. 351 sivua.
Arvostelukappale kustantajalta
Anne Frost on tuottelias kirjailija. Läksiäiset on hänen kymmenes dekkarinsa. Kirja on Adina-dekkarisarjan neljäs ja tiettävästi viimeinen osa.
Tapahtumapaikkana on Savonlinna, kuten oli edellisessäkin kirjassa Anna Mantken salaisuus. Kirjan alkujaksossa eletään vuotta 1944. Kauppias Antti Rantala ja rikosylikonstaapeli Hugo Raussi lähtevät ylilääkäri Sauren huvilalle Haukiveden Varjosaarelle. Raussi tuumaa: "Näytetään universumille, että osaamme yhä pitää hauskaa, helvetti vieköön. Ettei ryssä sittenkään onnistunut syömään meitä elävältä." Mutta Raussilla oli muitakin suunnitelmia kuin vain hauskan pitäminen. Siihen tarvittiin asetta, ja kun hän oli hommansa hoitanut, hän kätki revolverin saarelle. "...asekätkentähän oli nyt muutenkin päivän sana, ellei suorastaan kansalaisvelvollisuus."
Siirrytään vuoteen 1946. Jälleen ollaan lähdössä Sauren huvilalle Varjosaareen. Lähdetään viettämään ylilääkäri Ilmari Lujasen läksiäisiä. Ilmarin tytär Adina muistelee isänsä toimintaa sota-aikana."Kuuluisa tohtori Ilmari Lujanen oli ollut menestyksekäs kirurgi, kunnes sota oli tehnyt siitä lopun. Hän oli leikannut sotilaita monta vuorokautta nukkumatta apunaan pelkkä pervitiini ja vierellään vaihtuvat hoitajattaret, jotka olivat pyyhkineet hikeä hänen otsaltaan ja sytyttäneet uuden savukkeen huulien väliin käryämään sillä väin, kun isä leikkasi ja leikkasi." Mukaan saarelle lähtee Adina, joka toimii kirurgina Savonlinnan yleisessä sairaalassa. Adina on menossa naimisiin Jaakko Mäkiahon kanssa. Adina tuntee suurta rakkautta Jaakkoa kohtaan, mutta tulevaisuus huolettaa häntä, koska normaalikäytäntöjen mukaan hän ei naimisiin mentyään voisi jatkaa työtään sairaalassa. Sellaiset ovat säännöt.
Läksiäisten järjestäminen on uuden ylilääkärin Pallas Sauren idea. Siksi juhla järjestetään Sauren huvilalla. Mukana on myös Sauren Iiris-vaimo. Matkaan lähtevät myös rikosylikonstaapeli Hugo Raussi vaimonsa Idan kanssa, talonmies Jaakko Moilanen ja hänen tyttärensä Verna yhdessä miesystävänsä Albin Sierannan kanssa. Verna hyvänä kokkina hoitaa seurueen muonitukset. Sairaanhoitaja kaunis ja verevä Sirje Krykov on myös mukana. Sirje on kovasti miesten mieleen. "Naimisiin hän ei kuitenkaan voinut mennä, koska oli sairaanhoitajatar. Se oli kutsumusammatti, jonka valittuaan naisilta vaadittiin lähes nunnamaista siveyttä." Mukaan tulee vielä kätilö Emmi Palin miehensä suutari Vilho Palinin kanssa. Saarella on myös saksanpaimenkoira Aku, joka on kaikkien suosikki.
Tiedossa on kolme päivää täysihoidossa kauniilla Varjosaarella. Onko kyseessä huviretki vai vallanvaihtotilaisuus, miettivät vieraat.
Keskustelu kääntyy ajankohtaisiin asioihin. Rotuhygienia on yksi päivänpolttavista teemoista. Punastuvin poskin keskustelua kuuntelevat Emmi ja Vilho Palin, joilla on vähämielinen lapsi. "Emme me ketään ole tappamassa", Ilmari huomautti. "Estämme vain degeneraation lisääntymisen. Se on kaikkien etu." Ilmari jatkaa: "Meidän tehtävämme on vain ja ainoastaan estää henkisesti alamittaisen tai huonon ihmisaineksen lisääntyminen."
Iso porukka ei juuri ennätä aloittaa huviretkeään, kun löydetään yksi seurueen jäsen kuolleena. Epäillään kyyn puremaa, mutta ei se sitä ole. Tulee uusi uhri ja vielä lisää. Yhteistä uhreilla näyttää olevan heidän päästään otettu hiustupsu. Raussin kaksi vuotta sitten saarelle kätketty revolveri löytyy.
Nousee esiin monia kysymyksiä. Miksi juuri nämä henkilöt on murhattu? Kuka on seuraava? Tilanne pahenee vielä, kun Haukivedellä nousee kova myrsky. Seurueen on jäätävä saarelle, kunnes myrsky laantuu ja laiva pääsee hakemaan heidät pois.
Kirjan juoni on jännittävä ja mukaansatempaava. Oli vain luettava eteenpäin, jotta pääsi selville, kuka murhataan seuraavaksi. Frostin teksti on sujuvaa, luvut ovat melko lyhyitä ja tarina etenee selkeän kronologisesti. Pidin kirjan hyvin rakennetusta ja autenttisesta ajankuvasta.