Norjalaisen toimittaja ja kirjailija Åsne Seierstadin Kabulin kirjakauppias ilmestyi norjaksi vuonna 2002. Seuraavana vuonna saatiin myös suomenkielinen painos (WSOY, suomentanut Veijo Kiuru). Kirjasta tuli monissa maissa hyvin suosittu, ja Seierstad saikin kirjan myötä runsaasti kansainvälistä huomiota. Luimme kirjan Joensuun Naisten Pankin lukupiirissä vuonna 2014. Tyttäreni Krista, joka oli mukana lukupiirissämme, kirjoitti blogissaan Lukutoukan kulttuuriblogi näin:
"Kabulin kirjakauppias on nappivalinta lukupiirikirjaksemme. Lukevat leidit on Naisten pankin toiminnan lukupiiri, luemme kirjoja eri kulttuureista (Afrikan ja Aasian maat), ja erityisesti lukupiiriämme kiinnostaa, miten kirjoissa nostetaan esille naisen asema kyseisessä maassa. Tässä kirjassa se tuli vahvasti esille, ja uskon että saamme hyvän keskustelun aikaan tästä tiistaina. Meillä on muuten upea lukupiiri, ihania leidejä joilla on hienoja mielipiteitä."
Palasin Kabulin kirjakauppiaan pariin, kun sain ystävältäni kirjan englanninkielisen version. Siitä, kun luin kirjan, on kulunut kymmenen vuotta. Paljon on tapahtunut Afganistanissa sinä aikana, ja vielä enemmän, jos katsotaan, mitä on tapahtunut kirjan ilmestymisestä vuodesta 2002 lähtien. Valitettavasti emme voi todeta, että parempaan suuntaan oltaisiin menossa.
Åsne Seierstad tutustui Afganistanissa Sultan Khaniin eli kirjakauppias Mohammed Shah Raisiin ja asui hänen perheessään muutaman kuukauden keväällä 2002. Seierstad korostaa, että hän sai melko kattavan kuvan afganistanilaisen perheen elämästä, koska hänellä oli mahdollisus olla mukana kaikessa perheen elämässä: kotona, kaupungilla, basaarikäynneillä, kosintamenoissa, hääseremonioissa, hammamissa eli kylpylässä, liikematkalla Pakistanissa, perheen pojan kanssa pyhiinvaelluksella Mazar-i-Sharifiin ja jopa vankilassa.
Afganistan on maa, jota ovat hallinneet useat eri suurvallat, joista jokainen on jättänyt maahan omat jälkensä. Kirjassa valottuu maan historia monin tavoin, mm. kirjojen kautta. Sultan totesi: "First the Communists burnt my books, then the Mujahedeen looted and pillaged, finally the Taliban burnt them all over again." Sultan Khan oli harras muslimi, joka näyttäytyi kodin ulkopuolella suurena kirjojen ystävänä ja liberaalina, mutta muuttui aivan toiseksi mieheksi kotioloissa. Perheen naisten ainoa tehtävä oli palvella miehiä, ja saman mahtailevan ja naista alistavan roolin omaksuivat myös perheen pojat.
Seierstad kuvaa arkipäiväkuvausten ohella perheenjäsenten, erityisesti naisten, tuntemuksia omasta elämästään. Esille nousee erityisesti naisten asema. Kirjan kirjoittamisen aikaan Afganistassa vallitsi harmonisempi kausi, kun Yhdysvallat ja Britannia olivat hyökänneet maahan ja Taliban oli syöksetty vallasta kauas vuorille. Vaikka olot olivat vapaammat, islam oli edelleen voimissaan. Naisten tuli totella kaikessa miestään, naimaton nainen saattoi kävellä ulkona vain sukulaisen kanssa, burkan pitäminen oli pakollista. Islamilaisen lain eli šarian nojalla miehellä sai olla useita vaimoja, korkeintaan neljä. Sultan oli pitkään ollut tyytyväinen ainoaan vaimoonsa Sharifaan, mutta sitten viisikymppisenä kyllästyi tähän ja otti teinitytön toiseksi vaimokseen. Se oli kova isku Sharifalle, mutta Sulttaanin mukaan se oli Allahin tahto.
Kabulin kirjakauppias tarjoaa lukijalle kurkistuksen afganistanilaisten ja erityisesti naisten elämään, jossa ei talibanien aikana ollut juuri toivon pilkahdustakaan. Mietin lukiessani, miten objektiivisia Seierstadin kuvaukset ovat, koska jo kielitaito on asettanut isoja rajoituksia keskinäiselle kanssakäymiselle. Mutta joka tapauksessa kirja on vahva ja koskettava kuvaus siitä, miten islam rajoitti naisten elämää. Ja rajoittaa yhä edelleen.
Elämä vapautui pikkuhiljaa vuoden 2001 jälkeen, vaikkakaan yhteiskuntarakenteet eivät olleet lujalla pohjalla. Mutta pienikin edistys pyyhkiytyi kerralla pois, kun Taliban tuli jälleen valtaan vuonna 2021 Yhdysvaltojen vedettyä joukkonsa pois Afganistanista. Naiset menivät jälleen burkaostoksille, polttivat kaiken, mikä kieli heidän saamastaan opista - oppikirjat ja koulutodistukset - ja jäivät kotiin neljän seinän sisälle.
Kirja nousi julkisuuteen uudelleen syksyllä 2003, kun kirjakauppias Rais vaati korvauksia Seierstadilta, koska Raisin mielestä kirja oli loukkaus häntä, perhettä ja koko maata kohtaan.
Åsne Seierstad on palannut Afganistaniin 20 vuotta Kabulin kirjakauppiaan jälkeen. Hänen teoksensa Afgaanit (Gummerus) ilmestyi viime vuonna. Kirjassa Seierstad kertoo tositarinan kolmesta afganistanilaisesta, joiden elämät mullistuivat eri tavoin Talibanin valtaannousun myötä.
Oon lukenut Seierstadilta vaan sen kirjan Breivikistä. Tääki vois olla mielenkiintoinen luettava!
VastaaPoista