keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Johanna Tuomola: Kaikki totuudet

 

Johanna Tuomola: Kaikki totuudet. Myllylahti. 2024. 272 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Akselin silmiä särki näytön tuijottamisesta. Sosiaalinen media. Mikä pohjaton likakaivo. Sanna oli samassa puuhassa viereisellä työpisteellä - ja näytti yhtä väsyneeltä. Josif ja Mikko olivat tutkimassa toista tapausta, Bromanin juttu kun ei edennyt piiruakaan. Akselin mielen valtasi yhä voimakkaammin aavistus, että murha jäisi pimeäksi. Mutta hän yrittäisi Sannan kanssa vielä löytää Tamaran vihjaaman Henna 2010 -nimimerkin."

Aksel Nevanlinna työskentelee Helsingin poliisin väkivaltayksikössä. Poliisi saa selvitettäväksi nuoren, parikymppisen pojan kuoleman. Pojan verinen ruumis oli maannut verilammikossa keittiön muovimatolla. Väkivaltayksikön tiimin esimies Karhula panee toivonsa Akseliin. Aksel oli työskennellyt viisi vuotta Interpolissa ja pystyy varmasti näkemään rikoksessa uusia näkökulmia, järkeilee Karhula. Mutta ei Interpol Akselista velhoa tehnyt. 

Akselin tausta avautuu pikku hiljaa. Hän oli lähtenyt Interpolin palvelukseen ikään kuin pakomatkalle. Hän oli tuntenut syyllisyyttä veljensä mystisestä katoamisesta. Ja lisäksi avioliitto Tamaran kanssa oli kariutunut.  

Ensimmäisen työpäivänsä päätteeksi Aksel yllättäen tapaa Tamaran. Muistot palautuvat Akselin mieleen, he olivat olleet rakastavaisia, mutta sitten kaikki loppui. Aksel oli ollut sika, hän tunnustaa itselleen. Ei Tamarakaan tunteeton ole. "Ne kaikki vanhat tunteet roihahtivat liekkiin - ja hänen oli myönnettävä, ettei ollut koskaan rakastanut ketään muuta miestä. Ei todella." Tamara on ammatiltaan toimittaja ja tietää jotakin nuoren miehen murhasta. Hän antaa Akselille neuvon tutustua sosiaaliseen mediaan ja siellä tiettyyn nimimerkkiin. Mistä Tamara on tietonsa saanut, sitä hän ei suostu paljastamaan. 

Toisaalla 17-vuotias Linnea joutuu palaamaan lapsuusmuistoihinsa. Äiti oli yksinhuoltaja ja alkoholisti. Linnean alituisena pelkona olivat äidin humalaiset miesseuralaiset. Linnea on tarmokas ja päättäväinen tyttö. Hän haluaa päästä opiskelemaan, ensin iltalukiossa, sitten yliopistossa. Mutta piinaavat muistot ovat hämärällä tavalla läsnä. Terapeutti kehottaa kokeilemaan hypnoosia. Tuki ja turva Linnealle on sosiaalihuollon Ritu. 

Kun tapahtuu vielä toinen murha, poliisi tuntee olevansa hukassa. Esimies on tiukkana. "Joten hyvät herrat - tulosta, jos saan pyytää!" Vaikeaa se on, Aksel tuumii. "Välillä oli vaikea pitää ajatus kasassa. Tutkinnan luonne ja kaikki hirvittävät yksityiskohdat painoivat heitä raskaasti, samalla heitä innosti, kuinka paljon hyvää tällä tutkinnalla oli mahdollista saavuttaa." Liittyvätkö Linnean lapsuuden kokemukset jollakin tavalla nyt selvitettävänä oleviin rikoksiin? Lukija joutuu jännittämään loppusivuille asti, miten poliisi saa selvitetyksi rikokset ja miten Linnean elämä lähtee sujumaan sekä mitä tapahtuu Akselin ja Tamaran suhteelle. Lopputapahtumat ovat varmasti yllätyksellisiä lukijalle.  

Kaikki totuudet aloittaa Tuomolan uuden rikossarjan. Tämä teos jäi sen verran kiinnostavaan vaiheeseen, että ehdottomasti haluan lukea myös jatko-osan. Pidän Tuomolan sujuvasta kielestä ja taidosta rakentaa kiinnostava juoni. Akselista tykkäsin heti alkusivuilta alkaen. Samoin oli mukava tutustua Akselin kollegoihin, erityisesti miellyin sympaattiseen Sannaan.

7 kommenttia:

  1. Kiva, kuulla, että tämä oli hyvä kirja. Minä odottelen, että se ilmestyy äänikirjana.

    VastaaPoista
  2. Hyvältä kuulostaa tämäkin dekkari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Paljon on hyviä dekkaristeja, onneksi meillä Suomessakin.

      Poista
  3. Tämä on lukulistallani. Uuden sarjan alku kiinnostaa kovasti, sillä olen pitänyt useimmista Tuomolan aiemmista dekkareista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin paljon Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Ja tämä uuden sarjan aloitusosa tuntuu varsin lupaavalta.

      Poista
  4. Huomasin, että tämä oli noussut Helmet-kirjastojen varautuimpien listalle. Dekkareita tulee nykyään luettua harvakseltaan, mutta tämä voisi kiinnostaa sitten, kun mieli alkaa kaipailla rikostarinoiden pariin. Kesäaikaan usein käy niin!

    VastaaPoista