Anne Manner: Juoksuhiekka

 

Anne Manner: Juoksuhiekka. Lector Kustannus Oy. 2023. 279 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Oven takana seisova hahmo jyskytti nyrkillään vielä muutaman kerran kääntymättä ovisilmän suuntaan. Kalle ei tunnistanut seisovaa, sadeviittaan pukeutunutta henkilöä vaikka mietti päänsä puhki, kenellä olisi asiaa hänelle näin myöhään lauantai-iltana tai itseasiassa jo sunnuntain puolella. Hahmosta ei pystynyt edes sanomaan, oliko kyseessä mies vai nainen. Pituutta henkilöllä vaikutti olevan Kallen verran."

Juoksuhiekka on jatko-osa Mannerin vuonna 2022 ilmestyneelle dekkarille Dominoefekti (linkki). Dominoefektissä tutustuttiin nuoreen toimittajaan Hanna Lammiin, joka työskenteli Uutis-Viikko -lehdessä urheilu- ja rikostoimittajana. Hanna joutui mukaan erikoisiin turrimurhiin.

Myös Juoksuhiekka-dekkarissa Hannalla on merkittävä rooli. Hanna työskentelee edelleen Uutis-Viikossa. Hän seurustelee Villen kanssa, jonka oli tavannut paikallisessa ravintolassa. Ville oli jo entuudestaan tuttu, sillä he olivat olleet luokkakavereita. Nykyisin Ville työskentelee paikallisessa poliisissa. Nyt Hannan ja Villen suhde on syventynyt niin, että Ville viettää suurimman osan ajastaan Hannan asunnossa. Suhde kehittyy entisestään ja pari päättää hakea yhteistä asuntoa. 

Hanna tekee lehdessä urheiluun liittyviä juttuja, koska rikosrintamalla on hyvin hiljaista. Kunnes sitten rupeaa tapahtumaan. Yht'äkkiä tulee esille kummallisia asioita. Miehiä stalkataan ja monet stalkkausten kohteista murhataan. Stalkkaaja löytää kohteensa paikkakunnan yökerhoista, seuraa kohdetta tämän kotiin ja palaa seuraavana päivänä veitsi kädessä. Joskus hän onnistuu, joskus taas ei. Hanna toimittajana saa pian tiedon näistä kylmäävistä tapahtumista ja katsoo tehtäväkseen selvittää, mistä on kyse. Hanna on neuvokas ja oivaltava nuori nainen, mutta myös uhkarohkea, ja joutuukin tutkimustyössään äärimmäisen vaaralliseen tilanteeseen.

Jos Dominoefektin turrimurhat olivat melko erikoinen aihe dekkarille, niin on tämänkin kirjan aihe. Tai aiheena murhat dekkareissa ovat luonnollisesti aivan tavanomaisia, mutta tämän kirjan murhaaja on niin erikoinen hahmo, että hänestä oli vaikea saada otetta. En avaa murhaajan persoonallisuutta sen enempää, jo senkin vuoksi, että itselleni henkilön persoonan monet ulottuvuudet eivät oikein avautuneet. 

Kirjan dekkarimainen juoni on melko tavanomainen eikä täräyttänyt millään tavalla. Sen sijaan se, mistä pidän tässä ja myös edellisessä kirjassa, on toimittaja Hanna. Hän on reipas, aloitteellinen ja positiivinen Pepsi Max -addikti. Hänellä on rohkeutta lähteä selvittämään vaikeitakin rikoksia. Villen rooli poliisina on yllättävän vaisu. 

Kirja etenee kronologisesti ja sitä on helppo lukea. Oletan, että sarja jatkuu edelleen. Mielelläni jatkan matkaa Hannan kanssa, mutta toivoisin, että Villen persoonasta löytyisi enemmän särmää. Toivoisin myös, että jatkossa kielenhuoltoon kiinnitettäisiin huomiota.