maanantai 2. lokakuuta 2023

Juhani Brander: Amerikka

Juhani Brander: Amerikka. WSOY. 2023. Päällys Martti Ruokonen. 303 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Kirput tunkeilivat, ottivat sängyn itselleen kuin omistaisivat sen. Ne olivat vilkkaita, täynnä tarmoa. Ne liikkuivat silmää nopeammin. Useimmat niistä mummo nipisti hengiltä. Tätä kolmikkoa mummo vaali. Vastavuoroisesti Sorjonen, Tyyppi ja Kuvatus antoivat mummon olla, eivät koskaan purreet. Mummo sanoi niitä oravikseen. Kirput asuivat mummon kainalossa. Se oli tuuhea ja kostea. Kirpuilla oli siellä hyvä elää ja olla."

Alakoululainen Kaarlo asuu vanhuudenheikon mummonsa kanssa Hittolan talossa fiktiivisessä Edenin kylässä jossakin Lounais-Suomen saaressa. Eletään1950-luvun alkua. Suomessa eletään jo jälleenrakentamisen aikaa, mutta saaristossa elämä on niukkaa, ja Kaarlon kotona vieläkin köyhempää ja niukempaa. On päiviä, jolloin ruokana on nokkosista, voikukista ja muutamasta nahistuneesta perunanpalasta keitetty soppa, kun taas joinakin päivinä on tultava toimeen ilman ruokaa.

Vanhempiaan Kaarlo ei ole koskaan nähnyt. Mummo kertoo, että isä on kaatunut sodassa ja Aino-äiti asuu Amerikassa. Kumpikaan kertoma ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa Kaarlo syntyi Ainon ja saksalaisen Hermanin lyhyestä romanssista sota-aikana. Hermaniin oli helppo ihastua. "Saksalaiset erottautuivat suomalaisista miehistä heti. He olivat ryhdikkäitä, huoliteltuja ja iloisia. Eivät murisseet tai syljeskelleet maahan. Tuijottaneet kulmiensa alta kuin odottaen, että kohta joku lyö. Saksalaiset olivat puheliaita, kohteliaita ja ystävällisiä." Kaarlo ei tiedä taustaansa, mutta kyllä tämä kylillä tiedetään, minkä vuoksi Kaarloa, sakemannin kierosilmäistä äpärää, pilkataan ja koulukiusataan. Kaarlo ottaa kaiken loan vastaan, ei pistä vastaan eikä osallistu tappeluihin.

Kaarlon mummo on ihastuttava vanhus. Mummo ilmeikkäine ilmaisuineen toimii lohtuna ja jopa pelastuksena kyläläisten hyljeksimälle Kaarlolle. Mummo laulaa milloin stadin gimmasta, milloin taas hyräilee Porilaisten marssia. Mummon kautta Kaarlo hahmottaa maailman, sillä "mummo opetti häntä sellaisella tavalla, jota hän ymmärsi." Mutta arjen ankeutta ja koulukiusaamista ei pääse pakoon. Pakoon arjesta Kaarlo pääsee unelmoimalla Amerikasta, maasta missä kaikki on hyvin. "Siellä ihmiset ovat hyväntuulisia, kauniita ja komeita." Äitinsä luo poika haluaa.

Kyläläisistä keskeiseksi henkilöksi nousee Sakari, komea mies ja kova työntekijä. Isättömälle Kaarlolle Sakarista tulee miehen malli ja myös isähahmo. Sakarilla on omat salaisuutensa, jotka eivät koskaan paljastu Kaarlolle.

Lopuksi Amerikan kaipuu paisuu niin suureksi, että Kaarlo päättää lähteä etsimään äitiään ja unelmiensa maata. "Mummo oli kaikkialla. Jokainen kukka, korsi, lehti, ruohonvarsi. Jokainen lintu, jokainen puu. Mummo ohjasi häntä. Kaarlo oli varma siitä. Nyt kaikki oli selvää. Hän tiesi mitä tehdä."

Luonnolla iso merkitys

Ihmisen suhde luontoon nousee suureksi teemaksi kirjassa. Luonnon kuvaus on väkevää, voimakasta ja hyvin elävää. Brander itse sanoi Turun Kirjamessuilla, että vietettyään paljon aikaa saaristossa hänelle on muodostunut animistinen suhtautuminen luontoon. Kirjassa on runsaasti viittauksia mytologiaan. Mummon oppien ohjaamana Kaarlo uskoo saunanhaltijaan, kunnioittaa löylyä, uskoo hiisiin ja maahisiin. Onneksi ei enää tarvitse kumartaa huussille.

Rikasta ja ilmaisuvoimaista kieltä

Kirjan ehdoton vahvuus on kieli. Kirjan henkilöillä on jokaisella oma kielirekisterinsä. Mummon kieli on ilmeikästä yleissuomea, kun taas edeniläisillä on oma suomensa ja taloissa kiertelevällä kaupustelijalla on oma mielistelevä puhetapansa. Branderin kieli on taidokasta elävyydessään ja voimakkuudessaan sekä myös leikkisyydessään. 

Aitoa historian havinaa

Jälleenrakentamisen vuodet olivat suomalaisille rankkoja aikoja, mutta tuleviin vuosiin katsottiin luottavaisina. Brander ei kuvaa tulevaisuuteen uskovia suomalaisia, vaan on valinnut kuvauksen kohteeksi köyhän Edenin kylän, missä keitettiin pontikkaa ja salametsästettiin hylkeitä ja hirviä. Kaikki sen tiesivät, kaikki sitä tekivät. Lukija aistii ja tuntee Kaarlon hädän ja kodin köydyyden, mutta myös kiintymyksen ja rakkauden mummon ja Kaarlon välillä. Koin kirjan tapahtumat mielessäni elokuvamaisesti ja olenkin varma, että kirjasta saisi oivan elokuvaversion.

Itse kuuntelin kirjan ensin. Kuuntelukokemus oli hyvä, Toni Kamula teki hyvää työtä. Hyvin pian ymmärsin, että tässä on kirja, joka täytyy lukea. Branderin ainutlaatuinen kieli ei pääse oikeuksiinsa äänikirjana. Branderin kieleen täytyy palata, siitä täytyy nauttia ja sitä täytyy lukea ääneen.

Kirjamessuilla Brander totesi, että hän haastoi itsensä kirjoittaessaan tätä teosta. Ja se todella kannatti. Lopputuloksena on upea teos, joka on kirjasyksyn ehdotonta parhaimmistoa. Tämä kirja saa minulta täydet viisi pistettä. 


Juhani Brander Seppo Puttosen haastateltavana Turun Kirjamessuilla 30.9.2023.


8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Hienoa! Marjatta, uskon, että tykkäät tästä.

      Poista
  2. Vakuutit minutkin. Kirja varaukseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kiinnostuit. Mukava kuulla, mitä tykkäät.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Luulen Saila, että tämä kiinnostaa sinua. Sijoittuu sinne Turun saaristoon.

      Poista
  4. Minun piti kuunnella kirjailijan haastattelu Turun messuilla, mutta jäi kuuntelematta. Nyt kirja kiinnostaa entistä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla oli niin paljon kiinnostavaa, ettei kaikkeen millään ennättänyt. Oli todella hyvä haastattelu, Seppo Puttonen on kokenut haastattelija.

      Poista