Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

 

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä. Aula & Co. 2023. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti. 307 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta 

"Katariina J. on poistunut Turun linnasta, mutta hänestä tullaan kertomaan tarinoita vielä vuosisatoja sen jälkeen, kun hän on lähtenyt. Mistä kaikki tarinat saavat alkunsa, mietin. Joskus on sattumanvaraista, kenen kokemuksista kerrotaan ja kenen kohtalot painuvat unohduksiin. Kuninkaallisten elämä kirjataan historian kirjoihin todennäköisemmin kuin rahvaan kokemukset. Tarinat ovat myös vallankäytön väline: hiljaisuus tekee asioista merkityksettömiä." 

Jenna Kostetille Turun linna on tuttu. Hän on työskennellyt linnassa useiden vuosien ajan, ensin museovalvojana, sittemmin museokaupanhoitajana. Linnan historiaan liittyvät kolme Katariinaa tulivat Kostetille tutuiksi, kun hän kertoi heidän elämästään linnassa vieraileville. 

"Ala kirjoittaa, Katariinat sanovat."

Koska Kostetista tuntui, että Katariinat eivät jättäneet häntä rauhaan, hän päätti jäädä vapaalle tutustuakseen tarkemmin Katariinojen elämään. Ensin on kolme Katariinaa, sitten heitä tulee lisää, niin että käsillä olevassa kirjassa Katariinoja on kuusi. 

Kaikkia kuutta Katariinaa yhdistää Turun linna, Ruotsin kruunun 1280-luvulla Aurajoen suulle perustama linna. Linnasta muodostuu Katariinojen ohella yksi kirjan päähahmoista.

Katariina Stenbockin (1535-1621), Kaarina Hannuntyttären (1539-1596), Katariina Jagellonican (1526-1583) ja Kaarina Maununtyttären (1550-1612) elämät kietoutuvat Vaasojen sukuun, Kustaa Vaasaan ja hänen poikiinsa Juhanaan ja Erikiin. 

Katariina Stenbock oli Kustaa Vaasan kolmas vaimo ja Ruotsin kuningatar. Kaarina Hannuntytär oli Juhanan, Kustaa Vaasan pojan, pitkäaikainen jalkavaimo. Kun Juhanan tuli asemansa vuoksi naida jalosukuinen nainen, sopivaksi vaimoksi valikoitui Katariina Jacellonica, Puolan prinsessa. Kaarina Maununtyttärestä, tavallisesta maalaistytöstä, tuli kuningas Erikin vaimo ja Ruotsin kuningatar. 

Kirjan viides Katariina on Kristiina Katariina Stenbock (1535-1621), Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimo. Pariskunta asui Turun linnassa, jossa tuolloin vietettiin vilkasta hovielämää.  

Carin Bryggman (1920-1993), kuudes Katariina, toimi Turun linnan sisustusarkkitehtina. Isänsä kanssa hän suunnitteli linnan restaurointia. Bryggmanin linnaan suunnittelemat valaisimet ovat yhä edelleen ihastuksen kohteina.  

Tiesin heti kirjan käteen otettuani, että tässä taitaa olla kirja juuri minua varten. Olin pitänyt paljon Kostetin teokseksesta Margaretan synti (Aula & Co 2021) (linkki). Tässä Katariinojen kirjassa minua viehätti myös Sanna-Reeta Meilahden suunnittelema kaunis kansi. Enkä pettynyt, kirja on yksi tämän vuoden parhaista lukukokemuksistani. 

"Linnan merkitys rakentuu erilaisista tarinoista, mielikuvista, haaveista, tunteista, ihmiskohtaloista."

Kirjan kuusi Katariinaa eivät ole irrallisia hahmoja, vaan Kostet linkittää heidän elämänsä luontevasti kyseiseen historialliseen aikakauteen, ympäröivään yhteiskuntaan ja Turun linnaan. 1500-luvun linna herää eloon ja lukija saa seurata linnan eri vaiheita, linnan hovielämää ja arkipäivän asumista sekä myös mittavia korjaustoimenpiteitä sodan pommitusten jälkeen. Linnan restauroinnin viimeistelee sisustusprojekti, jonka tarkoituksena oli saada linna vastaamaan linnan alkuperäistä asua. Linnan ohella kirjailija kuvaa Turkua, sen kasvamista ja kehittymistä. 

Kirjan rakenne on kiinnostava. Katariinojen ohella kirjailija kertoo omista työprosesseistaan Katariinojen elämiä työstäessään. Opimme tuntemaan Kostetin työskentelytavat ja myös kirjailijan koiran ja sen kujeet.    

Tämän kirjan seurassa minä viihdyin. Kostetin kirjoitustyyli on miellyttävää ja sujuvaa luettavaa. Aihe oli minulle kiinnostava, aiheen käsittely ja kirjan rakenne olivat onnistuneita. Laaja lähdeluettelo osoittaa, että kirjailija on tehnyt perusteellista taustatyötä kirjaa varten. Katariinat tulivat minullekin läheisiksi. Kostet kertoo, että Katariinojen muotokuvat olivat hänelle erityisen tärkeitä. Ainoastaan Katariina Hannuntyttärestä ei ole olemassa maalausta. Olisi ollut kiva, jos kirjassa olisi ollut naisten muotokuvat lukijoiden ilona.

Kiitos Jenna Kostet ja Aula & Co tästä ihastuttavasta kirjasta!  On varmaa, että kirjan innostamana vierailen vielä tänä keväänä Turun linnassa.