perjantai 22. huhtikuuta 2022

Natasha Lester: Pariisin ompelijatar


Natasha Lester: Pariisin ompelijatar. Gummerus. 2022. Englanninkielinen alkuteos The Paris Seamstress. Suomentanut Cristina Sandu. 474 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Vuotuiseen Metin gaalaan kokoontuneet ihmiset taputtivat ja hurrasivat ja hajaantuivat sitten tarkastelemaan näyttelyä. Fabienne viivytteli. Hän toivoi, että paikalla ei olisi ollut niin paljon väkeä. Hän halusi viettää aikaa jokaisen näytteillä olevan puvun kanssa, sillä hän oli isoäidistään niin ylpeä, että luuli räjähtävänsä. Fabienne hymyili typerästi tajutessaan, että seisoi Anna Wintourin, Voguen päätoimittajan vieressä. Hänen hymynsä leveni entisestään, kun Anna, joka oli hänkin pukeutunut Stella Designiin, katseli Fabiennen leninkiä, nyökkäsi hyväksyvästi ja mutisi: "Sinulla on loistava maku." (s. 95)

Natasha Lesterin kolmas suomennettu teos Pariisin ompelijatar on mukaansatempaava romaani rakkaudesta ja uhrautumisesta toisen maailmansodan aikana. Kuten Lesterin aiemmissa teoksissa Ranskalainen valokuvaaja (Gummerus 2021) (linkki) ja Diorin salaisuus (Gummerus 2021) (linkki), tämänkin kirjan tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Pariisiin. Aiempien kirjojen lailla yksi kirjan teemoista on vakoilu. Kaikissa kirjoissa pääosaa näyttelevät vahvat, kauniit naiset. 

Pariisin ompelijattaren tapahtumat alkavat Ranskasta. Vuosi on 1940. Nuori ompelija Estella Bissette haaveilee muotisuunnittelijan urasta. Estella on toki jo tehnyt ompelu- ja suunnittelutyötä, hän on mm. suunnitellut itselleen häikäisevän kauniin mekon. Mutta sota tekee tyhjäksi Estellan suunnitelmat. Saksalaiset miehittävät Pariisiin, ja Estellan äiti ei näe muuta mahdollisuutta kuin lähettää tyttö pois Pariisista. Määränpääksi äiti nimeää New Yorkin, jonne tyttö matkustaa ompelukoneensa ja matkalaukkunsa kanssa SS Washingtonilla, joka on viimeinen Ranskan vesiltä lähtenyt amerikkalainen laiva. 

Kun Estella saapuu New Yorkiin, hän haaveilee edelleen muotisuunnittelijan työstä ja hakeutuu siksi Garment Districtille, New Yorkin vilkkaaseen muodin keskukseen. Mutta eteenpäin pääseminen ja nimen saaminen New Yorkissa ei suinkaan ole helppoa, minkä Estella joutuu toteamaan jo heti muutamien ensikuukausien aikana, kun vaatimattomankin työpaikan saaminen muotimaailmassa osoittautuu yllättävän haastavaksi. Mutta Estella on peräänantamaton, rohkea ja ahkera pyrkiessään parhaimpaansa muodin maailmassa. Hän ystävystyy Samin ja mallina työskentelevän Janien kanssa. Heidän kanssaan Estella suunnittelee Stella Designin, oman muotitalon, perustamista. "Estella katseli kahta uutta ystäväänsä, jotka olivat kyllin hupsuja ja uhkarohkeita lyöttäytyäkseen yhteen hänen kanssaan, ja hän nauroi ilahtuneena. Hän tarttui lasiinsa ja ehdotti maljaa: "Stella Designille." (s. 72)

Pariisista lähtönsä jälkeen Estella on ihmetellyt passiaan. Hän on saanut tietää, että hän on Ranskan ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen, koska hänen isänsä on amerikkalainen. Mutta siinä kaikki, mitä hän tietää. Hän ryhtyy selvittämään taustaansa ja joutuu toteamaan, että on paljon asioita, joista äiti ei ole hänelle kertonut tai on jopa valehdellut hänelle.

"Julistan näyttelyn Pariisin ompelijatar avatuksi!" (s. 95)

Romaanin tapahtumat liikkuvat kahdessa tasossa. Toisessa tasossa liikutaan Estellan kanssa 1940-luvulla ja toisessa tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin vuonna 2015. Toisen tarinan päähenkilö on Fabienne Bissette, Estellan tyttärentytär, joka on matkustanut Australiasta osallistuakseen sairaan isoäitinsä juhlaan. Siihen mennessä Estella Bissette oli noussut yhdeksi amerikkalaisen muodin tunnetuimmista nimistä. Nyt Estellaa kunnioitetaan Metin vuotuisessa gaalassa, jossa osa hänen suunnittelemistaan asusteista on esillä. Fabienne toivoi, että isoäiti olisi paikalla. "Miten mamie rakastaisikaan nähdä ihmisten reaktiot luomustensa edessä." (s. 96) Valitettavasti sairas isoäiti ei voi osallistua gaalaan.

On Fabiennella muukin syy tavata isoäitiään. Hän haluaa lisätietoja menneisyydestään. Hän ei tiennyt mitään varhaisvuosistaan ennen kuin hänen isänsä ennen kuolemaansa paljasti jotakin salaperäistä liittyen isoäitiin. Nyt Fabienne on New Yorkissa isoäitinsä luona, mutta isoäiti ei ole halukas keskustelemaan tästä aiheesta. Niinpä Fabiennen on itse kaivettava esiin pitkään piilotettuja perhesalaisuuksia. Mutta vaikka sukusalaisuudet eivät selviäkään, New Yorkiin tehty matka ei ole turha. Fabienne nimittäin tapaa matkallaan komean miehen. Miten romanssi voi jatkua, kun Fabiennen on palattava takaisin Australiaan?

Historiallista fiktiota parhaimmillaan

Pariisin ompelijatar on kiehtova ja koskettava romaani unelmista ja unelmien toteutumisesta. Tarinassa on salaisuuksia, ihastumisia, rakkautta, inhimillisiä tunteita, mutta myös juonittelua ja ahdistusta. Vahvat henkilöhahmot ovat kirjan ehdoton vahvuus. Estella on vahvatahtoinen nainen, jolla on näkemystä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Hän on myös hyvin suorapuheinen eikä kumartele kenenkään edessä. Hauskoja kohtauksia syntyy, kun Estella suorapuheisuudellaan menettää useita työpaikkoja ensimmäisten New Yorkin kuukausien aikana. Fabiennessa on myös voimaa, mutta enemmän pidättyväisyyttä. Molemmat naiset tietävät, mitä he elämältään haluavat. Ja heistä löytyy voimaa toteuttamaan haluamansa. Näistä naishahmoista ei voi olla pitämättä. Myös tarinan sivuhenkilöt ovat sympaattisia ja hyvin rakennettuja. Mielenkiinnolla seurasin Janien ja Samin sekä Alexin ja Lenan elämää. Melissa ja Will osoittautuvat ihaniksi ystäviksi.

Lester on tehnyt uskomatonta taustatyötä kirjaansa varten. Lukija voi vain ihailla, kuinka perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti muotiasiat on kuvattu kirjassa. Vaikka Estellaan liittyvät tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikakauteen, sota toimii vain kehyksenä tapahtumille. Vain vakoojaepisodilla on liittymäkohdat sotaan.

Pidän yleensäkin historiallisesta viihdekirjallisuudesta. Niin pidin tästäkin kirjasta. Minua ei yhtään haitannut tapahtumien ennustettavuus tai rakkaussuhteiden romanttisuus. Pidän siitä, että tapahtumien fiktiivisyys nojaa tosiasioihin. Tämän kirjan lopussa löytyy tietoa kirjan todellisista henkilöistä.

Kerrassaan ihastuttava teos! Miten pidinkään siitä, että sain sujahtaa moneksi, moneksi tunniksi muotimaailmaan Estellan ja Fabiennen seurassa. Valitsimme kirjan syksyn yhdeksi lukupiirikirjaksi.

4 kommenttia:

  1. Ranskalainen valokuvaaja oli kyllä hieno kokemus. En ole ehtinyt sitä kakkoskirjaa lukea ja hämmästyin, että kolmaskin on tullut! Täytyy lukea molemmat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, suosittelen. Jos tykkäsit Ranskalaisesta valokuvaajasta, uskon että tykkäät tästäkin.

      Poista
  2. En ole vielä lukenut Lesteriä, mutta tuo Ranskalainen valokuvaaja ainakin kiinnostaa. Ehkä siitä voisi aloittaa. Ja viihdettä on kyllä kiva lukea, vaikka tapahtumat olisivatkin ennustettavia. Romantiikkakin vain piristää. Toki minun tulee luettua viihdettä aika harvakseltaan, mutta se on ehdottomasti rentouttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, viihteellisiä kirjoja tarvitaan. Joskus on todella kiva uppoutua romanttiseen ja mukanaanvievään romaaniin.

      Poista