Kirjabloggaajien joulukalenteri: Luukku 16

                                                                             

Joulu on juhlista vanhimpia ja siksi siihen liittyy suuri määrä perinteitä. Jokaiselle perheelle on muodostunut omat perinteensä. 

Meidän perheemme monien muiden suomalaisten kera hiljenee jouluaattona klo 12 kuulemaan joulurauhan julistusta Turusta. Kyse on pitkästä perinteestä, sillä julistus on luettu 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta lähtien. On luontevaa, että joulurauhan julistus annetaan nimenomaan Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Perinteen näyttämökin on ollut sama kaupungin perustamisajoista alkaen: Vanha Suurtori ja sitä reunustavat rakennukset. Brinkkalan talon parveke on tuttu turkulaisille ja se on tullut tutuksi kaikille suomalaisille sen jälkeen, kun tilaisuuden televisioinnit aloitettiin.

Väen paljoutta kuulemassa joulurauhan julistusta (kirjan kuvitusta)

Kaunis ja elävä perinne

Suurtorilla voi kokea jouluisen yhteishengen jo ennen julistuksen lukemista. Torille kerääntyy joulurauhan kuulijoita noin 10 000 - 15 000. Klo 11.57 alkaa tilaisuuden televisiointi. Ensin lauletaan virsi Jumala ompi linnamme, joka tunnetaan uskonpuhdistuksen kannattajien tunnuslauluna. Sotilassoittokunta soittaa alkufanfaarin Marsalkan hopeatorvet -marssista ja sen jälkeen Suomen Turku julistaa joulurauhan sekä suomeksi että ruotsiksi. Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen on julistanut joulurauhan jo kahdeksan kertaa. Kun julistus on luettu, väkijoukko ottaa hatut päästään Maamme-laulun alkutahtien kajahtaessa. Tilaisuuden päättää Porilaisten marssi. 

Brinkkalan talon parveke (kirjan kuvitusta)

Nyt on maassa rauha ja ihmisillä hyvä mieli.

Julistuksen muodot ovat jonkin verran muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Aiemmin ei kokoonnuttu yhteen kuulemaan julistusta, vaan kaupungin raadin jäsenet ratsastivat ympäri kaupunkia lukemassa julistusta. Julistuksen sanamuodot ovat vaihdelleet vuosien mittaan, mutta pääsanoma on pysynyt samana. Ensimmäisinä vuosisatoina julistuksen kieli lienee ollut ruotsi. Vuodesta 1711 alkaen julistus on luettu sekä ruotsiksi että suomeksi. Maamme-laulu otettiin ohjelmaan vuonna 1986 ja Porilaisten marssi vuotta myöhemmin. Tilaisuus radioitiin ensi kerran vuonna 1935 ja televisioitiin vuonna 1983. 

Porilaisten marssi (kirjan kuvitusta)

Valo voittaa pimeyden

Julistuksella on lähes katkeamaton perinne. Muutamia poikkeusvuosia on ollut, mm. isonvihan vuodet 1712-1721 ja vuosi 1939, jolloin julistusta ei luettu ilmapommitusten uhan vuoksi. Sotajoulu 1943 radioitiin Turun sijasta Raumalta. Syytä tähän ei tiedetä. Viime vuonna 2020 joulurauha julistettiin poikkeuksellisesti ilman yleisöä koronatilanteen vuoksi. Jää nähtäväksi, miten käy tänä vuonna. 

Nykyisin joulurauha julistetaan monissa muissakin Suomen vanhoissa kaupungeissa, mutta Turun joulurauhan julistuksella on vakiintunut ja vahva asemansa suomalaisten joulunvietossa.

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa."

Lähde: Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu: Suomen Turku julistaa joulurauhan. Åbo kungör julfred. Kirjapaja. 71 sivua.

Oikein ihanaa joulun odotusta kaikille!

Eilen luukun avasi Kartanon kruunamaton lukija ja huomisen luukun avaa Kirjaluotsi. Kirjamies-blogista näet kaikki kalenteriin osallistuvat kirjabloggarit.