Kristiina Vuori: Samettiin kätketty

Kristiina Vuori: Samettiin kätketty. Tammi. 2021. Päällyksen suunnittelu: Eevaliina Rusanen. 394 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Nainen on huolissaan miehen terveydestä ja kantaa syyllisyyttä siitä, ettei pysty pitämään kiinni siveydestään kuten kunniallisen naisen tulee. Jos nainen olisi tyytynyt hyveelliseen rakkauteen ja rakastanut miestä vain etäältä, hän olisi pelastanut heidät molemmat huoruudelta. Vaan ihmisissä versoo syvälle juurtunut synti ja se vaatii pelottavan vähän sadetta puhjetakseen täyteen kukkaansa." (s. 221)

Tuomio tiedetään jo etukäteen: mestauspölkky.

Tapahtumapaikka on Turku 1640-luvulla. Aurajoesta löytyy purppuranväriseen samettiin kiedottu mytty. Ja mitä paljastuukaan mytyn sisältä? Siellä on vauva, hyvin pieni, ihan vastasyntynyt. Kuka on tämän teon tehnyt? Syyllinen täytyy löytää. 

Yksi Turun kätilöistä on Margareta Perintytär, nuorena leskeksi jäänyt nainen. Ikää hänellä on vasta "tuskin kolmeakymmentä ajastaikaa". Margareta viihtyy kätilön työssään ja viihtyy hyvin Turussa. Mutta hänellä on menneisyyteensä liittyvä salaisuus. Onneksi Turussa hän pystyy katoamaan ihmisjoukkoon niin, että pystyy kätkemään salaisuuden. Nyt viranomaisten on selvitettävä Aurajoesta löytyneen vauvan salaisuus eli löydettävä syyllinen. Synti on suuri. "Murhata nyt vastasyntynyt ja ryöstää omalta lapselta kasteen sakramentti, portti ikuiseen elämään. Se on hirmuinen teko, rikos lapsen sielua kohtaan." 

Margareta ja neljä muuta kaupungin kätilöä saavat toimeksiannon pormestarilta. Heidän tehtävänään on löytää rikoksen tekijä. Jäljitystoimenpiteenä on piikojen, naimattomien äitien ja huonomaineisten leskinaisten rintojen lypsäminen. Kaikki ne, joiden rinnoissa on maitoa, on ilmoitettava pormestarille, ja he joutuvat oikeuskollegion eteen. "Pormestarin ilme jää hänen muhkeiden vitivalkoisten viiksiensä peittoon enkä osaa sanoa, mitä hän tuumaa määräämästään lypsykierroksesta. Ehkä hän ei tuumaa mitään, lypsetäänhän lehmiäkin." Jäljitystoimenpide on epämiellyttävä sekä kätilöille että lypsettäville naisille. Mutta ei auta, se on viranomaisten käskystä tehtävä. 

Kaunis mies

Margareta tapaa kauniin miehen, skotlantilaisen Alexander Gerrin. He rakastuvat tai ainakin Margareta rakastuu. Mies lupaa Margaretalle hyvän tulevaisuuden ja ilmoittaa haluavansa jäädä Margaretan luo. Tulevaa elantoa varten mies käy katsastamassa puotipaikkaa torilta sekä maatiloja Kaarinasta ja Maariasta. Mutta mies lähtee takaisin Skotlantiin. Ennen lähtöään mies kihlaa Margaretan, mutta "kihlaustamme pitäisi olla näkemässä kaksi miespuolista todistajaa, yksi meidän kummankin puolelta, jotta se olisi pätevä. Vaan todistajia ei ole eikä heitä haeta paikalle..." Alex lupaa palata Margaretan luo, Margareta odottaa häntä tai edes kirjettä häneltä.

Olipa sitten kyse rahvaasta tai porvaristosta, naisen oikeudet omaan elämään ja omaan kehoon olivat 1640-luvulla vähäiset. Kaikkein heikoimmassa asemassa olivat piikatyttöset. Miehet - ensin isät ja sitten aviomiehet - ikäänkuin omistivat naisensa. Kun nainen rikkoi miesten luomia käyttäytymissääntöjä, sekä maalliset että kirkolliset tuomioistuimet rankaisivat "rikollista". Häpeärangaistuksina käytettiin mm. joutumista kirkon häpeäpenkkiin, jalkapuuhun tai julkirippiin. Myös torille sijoitettu häpeäpaalu oli yleisesti käytetty rangaistuskeino. Häpeäpaalu odotti myös Margaretaa.

"Pelotukseksi ja varoitukseksi Turun kansalle Margareta Perintyttären rikos, tuomio ja rangaistus tullaan tulevana pyhänä kuuluttamaan etukäteen tuomiokirkossa. Sitä seuraavana keskiviikkona Margareta Perintytär viedään torille, missä hänet kytketään paaluun kaularaudasta ja seisotetaan kahden tiiman ajan kahtena päivänä peräkkäin. Paaluun naulataan kyltti, josta kukin voi lukea, mitkä rikokset Margareta Perintytär on tehnyt."

Kätilön ammatissa yhdistyvät tunne ja järki.

Turun Kirjamessuilla Vuori kertoi, että kirja Samettiin kätketty sai alkunsa kätilöteemasta. Aihe kiinnosti häntä, ja Veli-Pekka Toropaisen kirjasta Vuori löysi idean kirjalleen. Kätilön ammatti 1600-luvulla oli arvostettu ammatti. Kätilön ammattiin kouluttautuminen edellytti neljän vuoden koulutusta Tukholmassa. Koulutettavien piti olla synnyttäneitä naisia.

Kristiina Vuori tunnetaan kirjailijana, joka tekee perusteellista taustatyötä kirjojaan varten. Sen huomaa myös tästä kirjasta. 1640-luvun yhteiskunta ja Turun kaupunki heräävät eloon. Pienistä faktan aineksista kirjailija on luonut kiinnostavan elämäntarinan Margaretasta. Ajan tavat ja myös kieli ovat oleellinen osa ajankuvaa. Turun kartta olisi ollut kiva lisä.

Samettiin kätketty on Kristiina Vuoren 10. romaani. Vuori kuuluu eittämättä historiallisten viihdekirjailijoiden kärkijoukkoon. Kirja on todella kiinnostavaa luettavaa ja Vuoren luoma jännite syntyy heti kirjan ensisivuilla. Kirjamessuilla Vuori totesi, että hänen tavoitteenaan on tehdä historia helposti lähestyttäväksi.

Turun Kirjamessuilla Kristiina Vuorta haastatteli Taija Tuominen.