Denise Rudberg: Vaarallinen yhteys

Denise Rudberg: Vaarallinen yhteys. Liittolaiset-sarja. Into. 2021. Ruotsinkielinen alkuteos En andra allians. Kontrahenterna 2. Suomentanut Anu Koivunen. 284 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Aamiaisella hän (=Svartström) pyysi avaamaan radion, ja me kuuntelimme ylimääräistä uutislähetystä. Saksan Goebbels oli puhunut kansalle, ja Ruotsin radio lähetti hänen puheensa, joka käsitteli alkavaa hyökkäystä. Operaatio Barbarossa olisi historiallisen mittaluokan sotilasoperaatio. Hän pyysi Jumalalta apua taistelussa." (s. 275)

Denis Rudberg on aloittanut kirjailijauransa chick lit -kirjailijana ja siirtynyt sitten dekkaristiksi. Hänen nk. elegant crimea edustava Marianne Jidhoff -sarja on saavuttanut suuren suosion sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Nyt Rudberg on oman sukuhistoriansa innoittamana ottanut uudeksi haasteekseen historialliset romaanit. Salainen koodi aloitti Liittolaiset-sarjan  (Into 2020) (linkki). Kirjan tapahtumat alkoivat vuodesta 1940, kun toinen maailmansota oli jo alkanut. Kolme erilaisista olosuhteista tulevaa nuorta naista, Elisabeth, Signe ja Iris valittiin työskentelemään Ruotsin puolustusvoimien työryhmässä, jonka tehtävänä oli natsiarmeijan koodattujen viestien purkaminen. 

"Meidän yhdessä tekemämme työ ratkaisee maamme tulevaisuuden." (s. 13)

Vaarallinen yhteys jatkaa siitä, mihin Salainen koodi jäi. Eletään joulukuuta 1940. Toinen maailmansota riehuu Euroopassa ja tulee yhä lähemmäksi Ruotsia. Ruotsi ei ole mukana sodassa, mutta saksalaiset vaativat kauttakulkuoikeutta itään. Tukholman talvi on kylmä. Salaisessa virastossa Karlaplan 4:ssä eletään kiireisiä aikoja. Useita saksalaisten viestejä on saatu napatuksi, mutta koodattujen sisältöjen purkaminen on työlästä. Tuntuu, että kaikki junnaa paikallaan. Siksi kaikki odottavat kiihkeästi, onnistuuko professori Bremer kehittämään laitteen, joka pystyisi purkamaan natsiarmeijan G-kirjoittimella koodattuja viestejä.  

"Haluamme raportin jokaisesta tapaamisesta." (s. 80)

Iris ja Elisabeth toimivat edelleen koodinpurkajina. Molemmat ovat taitavia työssään, mutta Iris, joka pakeni Virosta kahden lapsensa kanssa, on peloissaan. Hän joutuu turvallisuuspalvelun kuulusteluihin. Häneltä halutaan tietoja Kati-siskosta, joka on kihloissa saksalaisen lentäjän kanssa. Kuulusteluissa vilahtelee toistuvasti myös nimi Karl-Fredrik Ritter. Iriksen pojat ovat kilttejä ja kuuliaisia poikia, mutta Iris on pahoillaan, kun heidän yhteinen aikansa jää niin vähäiseksi.

"Punapäät kuulemma ovat sellaisia. Kiihkeitä ja tulisia..." (s. 73)

Yläluokkainen Elisabeth on menevä nuori nainen, joka asuu kotonaan vanhempiensa luona. Elisabeth on lopen kyllästynyt vanhempiensa, erityisesti äidin, valvontaan ja alituisiin vihjailuihin avioliitosta ja lapsista. Punatukkainen Elisabeth on kaunis, vilkas ja aina sanavalmis. Hän nauttii huomiosta, ja huomiota hän saakin yllin kyllin tukholmalaisissa seurapiireissa. Hän tuntee kaikki ja kaikki tuntevat Elisabethin. Kun vanha ystävä Dinty on Tukholmassa, hän haluaa aina seurapiiritapaamisiin seurakseen Elisabethin. Seurapiireissä liikkuu myös yhä enemmän univormupukuisia saksalaisia, joiden röyhkeä käytös saa Elisabethin suunniltaan. 

   

"Hänellä ei ollut paikkaa, minne mennä." (s. 50)

Signe työskentelee nykyään professori Svartströmin taloudenhoitajana. Hän toimii sokean professorin oikeana kätenä ja osaa laittaa hyvää ruokaa säännöstelyistä huolimatta. Mutta kotiin maalle Signe kaipaa, vaikkakin hän ymmärtää, ettei hänellä ole sinne lupa mennä. Muutakin vaivaa tulee Signen elämään, Signe on hyvin väsynyt, häneltä menee ruokahalu ja ennen kaikkea hänellä on hyvin vaikeita vatsasärkyjä. "Hänen pitäisi saada typerä ruumiinsa kuriin ja pian. Ja jos hän joutuisi lopettamaan työnsä terveyssyistä, hän ei mitenkään voisi saada todistusta tai suosituskirjettä. Kotiin maalle hän ei myöskään voinut palata, sen äiti oli tehnyt selväksi kesällä lähettämässään kirjeessä. Signe ei ollut tervetullut takaisin." (s. 50)

Vaarallinen yhteys oli minulle mieluista luettavaa. Rudbergin sujuvaa ja vaivatonta tekstiä on ilo lukea. Kiitos sujuvasta tekstistä kuuluu myös kääntäjä Anu Koivuselle. Iso plussa menee kirjan kauniille kannelle.

Liittolaiset-sarja on kiinnostava sekoitus historiaa ja mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Kirja perustuu todellisiin tapahtumiin. Vaikka Euroopassa riehuu sota, kirjan tapahtumien pääpaino ei ole sodassa, vaan Iriksen, Elisabethin ja Signen ystävyydessä sekä uskottavassa arjen kuvauksessa. Tutustuin jo ensimmäisessä osassa melko hyvin näihin naisiin, ja tämän kirjan myötä tuttavuutemme vain syveni. Ihmissuhteiden kuvaus onkin Rudbergin vahvuus, mikä näkyi jo Marianne Jidhoff -dekkarisarjassa.

Kirjan tapahtumat päättyvät kesäkuun loppuun 1941. Mielenkiinnolla odotan jatko-osaa.

Kirja on luettu mm. seuraavissa blogeissa: Kuunnellut äänikirjat ja Kaksi sivullista.