Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan. 2017. Like. 96 sivua. Alkuteos: Välkommen till Amerika. Suomentaja Petri Stenman.

Arvostelukappale kustantajalta

Tältä näyttää kansi ruotsinkielisessä painoksessa

Tervetuloa Amerikkaan oli seniorilukupiirimme joulukuun kirja. Bloggaus tulee hieman jälkikäteen, mikä ei kuitenkaan johdu siitä, etteikö kirja olisi bloggauksen arvoinen - päinvastoin.  Meitä oli vuoden viimeisessä tapaamisessa paikalla yhdeksän senioria - kaikki naisia. Lukupiirissämme käydään yleensä vilkasta keskustelua käsiteltävästä kirjasta, kuten tälläkin kertaa. Luemme lukupiirissämme etupäässä suomalaista kaunoa, mutta pyrimme ottamaan mukaan yhden ulkomaisen kirjan.

Linda Boström Knausgård (s. 1977) tunnetaan runoilijana, kirjailijana ja kolumnistina sekä myös henkilöhahmona Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-kirjasarjassa. Linda, samoin kuin isänsä, sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Knausgårdeilla on neljä lasta. Linda sanoo Dagens Nyheterille antamassaan haastattelussa muun muassa näin: "Olen kyllästynyt siihen, että minut yhdistetään aina Karl Oveen ja sitä kautta sairauteeni."

Linda Boström Knausgård oli meille kaikille lukupiiriläisille uusi tuttavuus. Muutamat olivat lukeneet Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjaa.
Tervetuloa Amerikkaan -kirjassa 11-vuotias Ellen on lakannut puhumasta. Hän asuu isossa asunnossa Tukholman Östermalmilla äitinsä ja veljensä kanssa. Mieleltään sairas isä on äskettäin kuollut, ja Ellen kantaa syyllisyyttä siitä, että toivoi Jumalalta hänen kuolemaansa. Ellenilla on vahva äiti, joka yrittää ylläpitää valoisaa kulissia. Ellenin veli elää omaa elämäänsä lukitussa huoneessaan.

On jo kauan siitä, kun lakkasin puhumasta. Kaikki ovat tottuneet. Minun äitini, minun veljeni. Isäni on kuollut, joten en tiedä mitä hän sanoisi. Ehkä, että se on perinnöllistä. Perinnöllisyys takoo hurjasti minun suvussani. Armottomasti. Suoraan alenevassa polvessa.

Totesimme heti aluksi, että tässä ei ole kysymys ihan tavallisesta perhekuvauksesta. Pohdimme syitä siihen, miksi Ellen ei puhu. Ehkä puhumattomuus johtuu kasvukivuista tai ehkä taustalla on äidin ja tyttären välinen suhde. Ellen on sulkenut ulkomaailman pois maailmastaan, mutta kun haaste tai tunne-elämys on riittävän suuri, hänelle tulee tarvetta ilmaista itseään, vaikkapa kirjoittamalla. Pidimme äitiä vahvana persoonana, joka huolehti perheestään mahdollisimman hyvin. Vaikka mielen järkkyminen onkin kirjan pääteema, siitä löytää  muitakin teemoja, mm nuoren kasvukivut.

En voinut nähdä itseäni missään muussa iässä kuin siinä missä olin. Koko kasvaminen tuntui valtavalta urakalta. Niin ei saanut käydä. En voinut pysäyttää aikaa ja vaalia nykyhetkeä. Koko kasvaminen kauhistutti minua.

Knausgårdin hiottu ja vahva kieli kuljettaa lukijaa läpi vaikeiden ja ahdistavienkin tapahtumien. Kieli onkin mielestämme kirjan ehdoton vahvuus. Vaikkakin kirja on ohut, se vaatii keskittymistä. Kirjan vahvuus mielestämme on myös kirjan pituus (vain 96 sivua). Se osoittaa, että kirjailijalla on vankka luottamus omaan tarinaansa ja omaan kieleensä. Kirjan kaunis kansi sai myös kiitosta lukupiiriläisiltämme.

Kirjasta oli muodostunut intiimi lukukokemus muutamille lukupiiriläisillemme. Heille kirjasta löytyi yhtymäkohtia heidän omaan elämäänsä tai läheisten sairastumiseen.

Lukupiirimme tapaamisissa pohdimme sitä, mitä kirjoja käsiteltävä kirja tuo mieleen. Niin tälläkin kertaa. Nuoren puhumattomuus nousee esille Laila Hirvisaaren Hiljaisuus-kirjassa, Jukka Viikilän kieli Akvarelleja Engelin kaupungista -kirjassa on yhtä hiottua ja pelkistettyä. Eräs lukijamme löysi kirjasta yhtymäkohtia Westön Rikinkeltaiseen taivaaseen.

Tulkitsimme tai ainakin halusimme tulkita kirjan loppusivut niin, että perhettä odottaa valoisampi ja optimistisempi tulevaisuus.

Intensiivisen puolitoista tuntisen päätteeksi suuntasimme kulkumme kirjaston kahvilaan kahville ja joulutorttuille. Tapaamme jälleen tammikuussa. Käsiteltävänä kirjana on silloin Rosa Liksomin Everstinna.

Kasvaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu.

Linda Boström Knausgård