Kate Quinn: Ruusukoodi. HarperCollins. 2021. Englanninkielinen alkuteos The Rose Code. Suomentanut Päivi Paju. 675 sivua.
Arvostelukappale kustantajalta
"Et ole tainnut vielä nähdä Enigma-laitetta? Se on hirmuinen pikku laite. Ilmavoimien ja laivaston laitteissa on viisi mahdollista kiekkoa, mikä tarkoittaa kuuttakymmentä eri komentoa riippuen siitä, mitkä kolme sille päivälle valitaan. Jokaisessa kiekossa on kaksikymmentäkuusi mahdollista aloituskohtaa, ja sen takana olevassa kytkentätaulussa on kaksikymmentäkuusi pistorasiaa. Se tarkoitaa, että aloitusasetuksia on sataviisikymmentä biljoonaa... ja sitten sakemannit vaihtavat asetuksia kahdenkymmenenneljän tunnin välein, joten aina keskiyöllä meidän on aloitettava uudelleen alusta. Sellainen laite meillä on vastassamme." (s. 122-123)
Kate Quinnin kirjat Koodinimi Alice (HarperCollins 2018) ja Metsästäjätär (HarperCollins 2020) ottivat paikkansa New York Timesin ja USA Today -myyntilistojen kärjessä. Veikkaan menestystä myös Quinnin tuoreelle kirjalle Ruusukoodi, niin hyvän vastaanoton kirja on saanut eri maissa.
Bletchley Park vuonna 1940
Kirjassa liikutaan kahdessa aikatasossa. Vuonna 1940 Englannin valmistautuessa sotaan Saksaa vastaan, kolme toisilleen aiemmin tuntematonta naista tutustuvat toisiinsa Bletchley Parkissa. Bletchley Parkissa työskentelevien tehtävänä on murtaa natsiarmeijan koodeja. Tytöistä Osla on eloisa ja menevä nuori nainen, jolla tuntuu olevan kaikkea - kauneutta, varakkuutta ja kaiken päälle kukkia lähettelevä kiinnostava poikaystävä Kreikan prinssi Philip. Oslan sujuva saksan kielen taito on isona apuna vihollisen koodattujen salaisuuksien murtamisessa. Aluksi kopealta vaikuttava köyhä itälontoolainen Mab haluaa päästä nousemaan ylempään sosiaaliseen luokkaan, kun taas arka ja ujo sanaristikoiden taitava ratkaisija Beth haluaa irtautua äitinsä holhouksesta. Beth tuntee alkutaipaleensa koodin murtamisessa suorastaan epätoivoiseksi, mutta kun koodin salat alkavat avautua hänelle, hänestä tulee taitava kryptoanalyytikko.
Sota-ajan poikkeukselliset olosuhteet salaisissa tehtävissä vahvistavat näiden nuorten naisten ystävyyttä. Paineet ovat suuret. Kaikki Bletchley Parkissa tekevät pitkää päivää, kaikki haluavat tehdä kaikkensa isänmaansa hyväksi. Kiitostakin he saavat, jopa itse Churchill käy kiittämässä koodinmurtajia ansiokkaasta työstä. Churchill kutsui heitä "kultamunia hautoviksi hanhiksi, jotka eivät koskaan kaakattaneet". (s. 663) Kuitenkin vaikka väkipakolla yritetään saada taukoja vaativaan työhön. "Antaa vain tulla pommeja, sakemannit - BP:n nörtit ja debytantit tulvivat edelleen Lontooseen aina vapaailtoinaan tanssimaan uhmakkaasti raunioiden keskellä. Onhan nyt kuitenkin sota, ja huomenna me saatamme olla jo kuolleita!" (s. 145) Kanssakäyminen ulkopuolisten kanssa on vaikeaa ja peräti mahdotontakin, koska työtehtävien osalta vallitsee ehdoton salassapitovelvollisuus. Vala on vannottu ja sen vuoksi koodin murtaminen menee kaiken muun edelle. Vaikka sotaa ei kirjassa kuvata, sota on läsnä kaikissa toimissa. Viimeistään Lontoon pommitukset saavat ihmiset ymmärtämään, että sota on todellisuutta.Vuosi 1947
Toinen ajanjakso sijoittuu vuoteen 1947. Tyttöjen tiet erkanivat sodan päätyttyä. Ystävyyssuhde oli muuttunut vihasuhteeksi. Kukin tytöistä pyrki rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Bletchley Parkin muistot olivat yhä muistissa ja ne vaikuttivat tehtäviin ratkaisuihin. Ne olivat voimakkaita ja traumaattisiakin muistoja, joita ei noin vain pyyhitty mielestä pois. Käy ilmi, että Bletchley Parkissa on ollut petturi, jonka toiminta on vaikuttanut dramaattisesti erityisesti Bethin kohtaloon. Beth ottaa yhteyttä entisiin ystäviinsä. Näin hän kirjoittaa Oslalle: "Sinä olet minulle velkaa." (s. 139) On saatava selville, kuka petturi on. Alkaa hillitön taisto aikaa vastaan, sillä ruusukoodi on murrettava ennen kuninkaallisia häitä.
Tapahtumien taustalla kuvataan vuoden 1947 merkittävintä tapahtumaa Englannissa: kruununprinsessa Elizabethin ja Kreikan prinssi Philipin häitä 20.11.1947. Häät olivat tervetullut väripilkahdus sodan jälkeisessä Britanniassa, totesi pääministeri Winston Churchill. Westminster Abbeyn katedraalissa pidetyt häät televisioitiin, ja näin noin 200 miljoonaa ihmistä pääsi seuraamaan ensimmäisiä kuninkaallisia häitä toisen maailmansodan jälkeen. Morsian kruunattiin kuningatar Elizabeth II:ksi kuusi vuotta myöhemmin. Kuninkaallisella häätapahtumalla on yhtymäkohtansa kirjan tapahtumiin. Seurustelihan Osla sodan aikana prinssi Philipin kanssa.
Kuin ihmeen kautta, tytöt ystävineen onnistuvat ruusukoodin murtamisessa. "Kaikkien huulet liikkuivat äänettömästi, kun he lukivat murretun ruusuviestin." (s. 636) Ruusukoodin murtamisen ansiosta tapahtumat saavat arvoisensa ja samalla hyvin yllätyksellisen lopun. Tätä kirjaa ei lopeteta noin vain kirjan kannet sulkemalla. Tapahtumat jäävät mieleen, henkilöt elävät mielessä ja toinen maailmansota tulee liki. On helppo nähdä, että Kate Quinn rakastaa historiaa, niin perusteellista taustatyötä hän on tehnyt kirjaa varten. Fiktion ohella kirjassa on mukana todellisia henkilöitä, joista kerrotaan kirjan epilogissa. Viimeistään tämä Quinnin kolmas kirja osoittaa, että Quinn on suuri kirjoittaja. Ruusukoodi ei ole kirja pelkästään historian ystäville, vaan se on kirja kaikille hyvien kirjojen ystäville. Hyvin rakennetun ja jännittävän juonen ohella persoonalliset ja elävät henkilöhahmot ovat kirjan ydin. Kääntäjä Päivi Paju on tehnyt hyvää ja laadukasta työtä kaikkien kolmen kirjan käännösten kanssa.
Englanti on vuosien varrella ollut yksi suosikkimaistani. Jos vielä pääsen käymään Englannissa, tiedän minne suuntaan siellä. Ehkä arvaattekin!
Bletchley Parkissa toimii yleisölle avoin museo ja kartanossa toimitetaan myös hääseremonioita. (Wikipedia) |
Linkit postauksiini Quinnin aiemmista kirjoista:
Koodinimi Alice
Metsästäjätär
En ole lukenut Quinnin kirjoja, mutta alkoi kiinnostaa!
VastaaPoistaSuosittelen Saila! Ne vievät mennessään.
PoistaBletchley Park on kiinnostanut myös elokuvantekijöitä. Olen nähnyt elokuvan The Imitation Game, ja televisiossakin on ollut sarja Bletchleyn nelikko. Jälkimmäisessä kaikki päähenkilöt olivat naisia.
VastaaPoistaTuosta elokuvasta olen kuullut. Tuo sarja on jäänyt minulta ihan huomaamatta - harmillista. Ei ihme, että paikka on kiinnostanut elokuvatuottajia, niin tärkeä se on ollut sodan kululle.
PoistaMietin, miksi tämä tuntui kovin tutulta, mutta Margit tuossa sen sanoi. Paikka on tuttu elokuvista.
VastaaPoistaKirja kiinnostaa. Kiitos!
Kiva kun kiinnostuit kirjasta Kirsti. Uskon, että pidät siitä.
PoistaEn ole lukenut Quinnin kirjoja, mutta kiinnostusta kyllä on :)
VastaaPoistaSuosittelen Mai! Niin kiva lukea historiallisia kirjoja, kun huomaa, että kirjailija on todellakin perehtynyt aiheeseen.
PoistaMinulla on kesken Koodinimi Alice. Jännitys kihisee jo heti alussa. Varmaan joskus luen tämän Ruusukoodinkin.
VastaaPoistaKiva kun olet lukemassa Koodinimi Alicea. Pidin paljon siitäkin, tästä Ruusukoodista vielä enemmän.
PoistaKiitos, Anneli, positiivisesta arviosta Quinn-suomennoksistani! Kovin harvoin suomentajan osuutta noteerataan oikein mitenkään. Quinn ei päästä suomentajaa helpolla, siksikin arvostan kovasti arviotasi.
VastaaPoista