perjantai 13. marraskuuta 2020

Åsa Hellberg: Hotelli Flanagans

 

Åsa Hellberg: Hotelli Flanagans. Bazar. 2020. Ruotsinkielinen alkuteos Välkommen till Flanagans. Suomentanut Anu Koivunen. Päällys: Eevaliina Rusanen. 352 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Hänen vieraillaan oli monenlaisia vaatimuksia. Joku halusi tiettyä viskilaatua, joku kimpun kukkia, sillä odotettavasti oli ilmeisesti yöseuraa. Silloin kun samainen vieras ei halunnut kukkia, hänellä ei myöskään ollut seuraa. Kolmas puolestaan halusi tietynlaisia kyniä, ja joku oli pyytänyt hedelmälautasen ilman omenoita. Tällaiset toiveet oli tärkeää toteuttaa, samoin onnitella syntymäpäiväsankaria toimittamalla huoneeseen pullo laadukasta sampanjaa." (s. 62)

Linda Lansing asuu isoäitinsä kanssa Fjällbackan idyllisissä maisemissa Ruotsissa. Lindan isä omistaa Flanagans-hotellin Lontoossa. Isän kuoltua Lindan on muutettava Lontooseen, koska isänsä ainoana lapsena hänestä tulee hotellinjohtaja ja pääomistaja. Eletään vuotta 1949. Linda on vain 21-vuotias. Lindan ura hotellinjohtajana ei ala loistokkaasti. Hänen serkkunsa Laurence ja Sebastian, joilla on myös omistusoikeus hotelliin, tekevät kaikkensa, jotta Linda epäonnistuisi tehtävässään. Serkkujen mielestä Lindan pitäisi myydä hotelli heille ja palata Ruotsiin. Lindan asemaa ei helpota sekään, että taloudellisesti hotellilla on edessään vaikeat vuodet. 

"Nainen hotellin ruorissa Lontoossa oli kerrassaan kamalaa." (s. 121)

Mutta Linda kasvaa, hän haluaa oppia, hän oppii ja hän taistelee. Taistelee saadakseen hotellin kannattavaksi, saavuttaakseen hotellin työntekijöiden luottamuksen, saadakseen rahoittajat uskomaan, että nainen voi johtaa hotellia. Linda tekee pitkää päivää. Hän haluaa tietää, mitä hotellissa tapahtuu ja hän haluaa, että vieraat viihtyvät hotellissa. Kaikki on opeteltava. Business-taitojen ja kunnollisen englannin kielen taidon ohella Lindan on opeteltava pukeutumaan tyylikkäästi, kävelemään korkokengissä, meikkaamaan ja vieläpä tupakoimaan. Kaiken hän oppii - ajan kanssa. Viskiäkin Linda oppii juomaan, vähän liiankin hyvin. Vuonna 1960 Linda on johtanut hotellia jo kymmenen vuotta. Hän pohtii mennyttä vuosikymmentä. "Viime vuodet olivat muokanneet hänet uusiksi. Ihmisten petollisuus ja suru olivat tehneet hänestä vahvan mutta myös kyynisen. Kymmenen vuotta sitten hän oli ollut hyväuskoinen - enää hän ei ollut. Tuntui ikävältä, että Laurence oli jälleen sotajalalla ja että he tuskin koskaan pääsisivät sovintoon. Sebastian pysytteli enimmäkseen hiljaa, mutta oli kuitenkin veljensä puolella." (s. 89)

"Mary, olet paras ystäväni." (s. 107)

Lindan ohella saamme tutustua muihinkin kiinnostaviin naishahmoihin. Vauhdikas ja aina tyylikäs Mary on Lindalle iso apu hotellin pyörittämisessä. Elinor ja Emma ovat hotellin nuoria työntekijöitä, jotka haluavat edetä urallaan. Toki kirjassa on miehiäkin, syntyy romansseja, vakaviakin, mutta tapahtumien fokus on naisissa. Kaikki kirjan naiset ovat vahvoja persoonallisuuksia - kukin tavallaan. 

Åsa Hellberg on suosittu kirjailija kotimaassaan Ruotsissa. Hotelli Flanagans on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa ja se aloittaa lontoolaisen loistohotellin elämästä kertovan trilogian. Hotellimaailma on kiinnostava tapahtumaympäristö. Flanagans on työntekijöilleen vaativa, mutta palkitseva työpaikka. Hotellissa syntyy romansseja, mutta kyllä siellä myös riidellään. Ennen kaikkea Flanagans tarjoaa hivenen kaikkien kaipaamaa glamouria ja ylellisyyttä sodanjälkeisiin jälleenrakentamisen vuosiin. Hellberg saa hotellin elämään niin, että lukija voi hyvin kuvitella itsensä vaikka hotellin vastaanottovirkailijaksi tai sitten ylellisessä sviitissä yöpyväksi vierailijaksi. Hotellikuvauksille kiinnostavan vastakohdan luovat kauniit Fjällbacka-kuvaukset. "Välillä Linda kaipasi kipeästi kotiin Bohusläniin. Tarvitsi vain sulkea silmät, niin hän muisti rannoille huuhtoutuneen levän, kevään ensimmäiset pulahdukset korkeintaan kymmenasteisessa merivedessä ja isoäidin paistamien makrillien houkuttelevan tuoksun." (s. 97) 

Kirja on hyvää ajankuvaa sodanjälkeisestä Lontoosta. Ajankuvan myötä kirjassa valottuu moni englantilaisen yhteiskunnan ilmiö, kuten naisten asema ja rotukysymykset. Kirjaan tarttuu mielellään. Eevaliina Rusasen kansi on todella onnistunut. Kaunis kansi pitää sisällään viehättävän ja kiinnostavan tarinan, joka tempaa lukijan mukaansa sodanjälkeiseen Lontooseen. Tätä sujuvasti kirjoitettua tarinaa on helppo lukea. Kirja on täydellinen lukuromaani pimeisiin syysiltoihin. Uskon, että moni ilahtuisi, jos löytäisi Hotelli Flanagansin joululahjapaketistaan. Vahva suositukseni tälle kiehtovalle kirjalle. Jatko-osaa jo innolla odotellen.

5 kommenttia:

  1. Tälläinen on minulta mennyt kyllä ihan ohi katalogeissa! Vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka mahtaakohan olla omaan makuuni liian viihteellinen. Täytyypä tutustua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja varmaankin luokitellaan viihteelliseksi lukuromaaniksi. Kiva lukea tällaisia kirjoja silloin tällöin, varsinkin kun ne ovat tasokkaita omassa genressään.

      Poista
  2. Tässä kirjassa on lukemaan houkutteleva kansikuva. Olen samaa mieltä siinä, että viihdettäkin tarvitaan. Minulle dekkarit ovat viihdelukemista, mutta kyllä tämäkin kirja uppoaa minuun hyvin, juonta ja draamaa näyttää olevan riittämiin.
    Näen jo kirjasta tehdyn tv-sarjan silmissäni, sillä aihepiiri on houkutteleva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio Mai, eli hyvä aihepiiri elokuvaksi. Tämä kansi on todella viehättävä. Bazarin kirjoissa on usein todella kauniita kansia.

      Poista
  3. Todella viehko ja sisällönmyötäinen kansi! Sinulle sopi pimeisiin syysiltoihin, minulle tammikuun pakkasiin ja nietoksiin. Olin käynyt lukemassa tämän arviosi tuoreeltaan ja sitten kävi niin, että kun varaukset liikkuvat nykyisin niin verkkaisesti nappasin tämän uutuushyllystä lähinnä kannen perusteella. Nyt jälkikäteen ajatellen se tuttuus ja tunne tulivat juuri tämän arvioisi perusteella, joten kiitos arkipaon tuokioista;)

    VastaaPoista