Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo

Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo. Minerva. 2020. Alkuperäisteos Pepparkakshuset. Suomentanut Maija Ylönen. 355 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Jälkeenpäin tunsin silti vahvasti, etten jaksaisi jatkaa samaa rataa. Tappaa yhtä, kiduttaa toista. Se on ikään kuin liian fyysistä. Kiinalainen vesikidutus voisi sopia minulle, mutta toisaalta olen myös kärsimätön. Haluan saada tuloksia. Fyysisen toiminnan riski on sitä paitsi aina se, että joku osuu paikalle." (s. 232)

Piparkakkutalon tapahtumat sijoittuvat Hammarbyhyn, erääseen Tukholman eteläiseen kaupunginosaan. Hammarbyn poliisilaitoksella työskentelee rikoskomisario Conny Sjöberg pienen tiiminsä kanssa. Sjöbergin johtama väkivaltarikosyksikkö saa tutkittavakseen rikoksen, tai oikeastaan useampiakin rikoksia, jotka johdattavat rikostutkimuksen liki neljänkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin. Eräässä leikkikoulussa kaikilla kuusivuotiailla lapsilla ei ollut hauskaa. Päinvastoin. Erityisesti kaksi lapsista oli jatkuvan kiusaamisen kohteina. Näin toinen heistä kuvaa leikkikouluaikaansa: "He sitoivat minut lyhtypylvääseen ja heittivät minua isoilla kivillä, sylkivät päälleni ja iskivät päätäni pylvääseen. He repivät vaatteeni rikki, tuhrivat naamani koirankakalla, piilottivat kenkäni niin että jouduin kävelemään keskellä talvea kotiin paljain jaloin, lukitsivat minut roskakatokseen, pilkkasivat minua, nauroivat minulle, tönivät, kampittivat ja löivät." (s. 339) Nyt nuo silloin kuusivuotiaat ovat kasvaneet aikuisiksi. Muistavatko kiusaajat noita tapahtumia? Millaisia aikuisia kiusatuista on tullut? Ovatko he alistuneet vai haluavatko he kostaa?

Sarjamurhaaja liikkeellä?

Asunnonvälittäjä löydetään murhattuna tyhjästä talosta. Löydön tekee talossa asuva vanhahko nainen palattuaan sairaalahoidosta. Hänestä ei ole juurikaan apua poliisille, hän ei tiedä mitään eikä häntä murha kiinnosta. Mitään johtolankaa ei löydy. Kestää aikansa ennen kuin poliisi osaa yhdistää kaupungilla tapahtuneet 44-vuotiaiden murhat toisiinsa. Lukijan tekee monesti mieli hoputtaa poliiseja, ettekö te nyt tuotakaan huomaa. Lukija on edellä poliiseja, lukija tietää enemmän kuin poliisi, mutta on kirjailijalla vielä yksi ässä hihassaan yllättämään lukijankin. 

Sympaattinen Sjöberg

Oli kiinnostavaa tutustua rikoskomisario Conny Sjöbergiin. Skandinaavissa dekkarikirjallisuudessa pääroolissa olevat poliisit kärsivät usein jonkinlaisesta elämisen vaikeudesta tai tulehtuneista ihmissuhteista, mutta sellainen ei ole Sjöberg. Lukija tutustuu joviaaliin ja sympaattiseen Sjöbergiin perinpohjin;  työssä,  perheensä parissa ja baarissa. Sjöbergilla on supernormaali perhe-elämä, rauhallinen ja tehokas vaimo, viisi lasta, joista kaksi on adoptoitu. Työ kulkee Sjöbergin mukana jatkuvasti. Kotona hän ratkoo rikoksia vaimonsa kanssa ja hyviä oivalluksia hän saattaa saada vaikkapa sukulaisten päivällispöydässä. Myös baarissa lihapullavoileipiä syödessä pohditaan työasioita. 

Rohypnolia - tyrmäystippoja

Sjöbergin tiimin poliiseista lukija tutustuu parhaiten Petra Westmaniin ja libanolilaistaustaiseen Jamal Hamadiin. Pidin Petrasta, hän on taitava ja älykäs poliisi. Petra ottaa oikeuden omiin käsiinsä, kun hän joutuu pahoin kohdelluksi baari-illan jälkeen. 

Kirjan aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Koulukiusaaminen on Suomessakin ajankohtainen ja vakavasti otettava asia, erityisesti tänä päivänä, kun on tullut esiin peruskoululaisten vakavia pahoinpitelyjä. Se, miten opettajat ja koulun henkilökunta suhtautuvat koulukiusaamiseen, on äärettömän tärkeää, kuten myös Piparkakkutalossa nähtiin. Tuntuu uskomattomalta, että vielä tänäkin päivänä kiusaamisen uhri joutuu muuttamaan koulua kiusaajien pullistellessa edelleen tutussa ympäristössä. Kiusaamisen seuraukset saattavat olla hyvinkin pitkäkestoisia heijastuen esimerkiksi mielenterveysongelmina.

Piparkakkutaloa on helppo lukea. Se on koukuttava ja monitasoinen dekkari. Juoni on älykäs kaikkine yllättävine käänteineen. Kirja lukeutuu mielestäni tämän vuoden parhaimpiin dekkarikokemuksiin. Piparkakkutalo on lupaava alku kahdeksanosaiselle Hammarby-dekkarisarjalle. Eli jatkoa odotellen.