Fraenkel & Manvell: Hermann Göring - Nousu ja tuho

 

Heinrich Fraenkel & Roger Manvell: Hermann Göring - Nousu ja tuho. Minerva. 2020. Alkuperäisteos: Goering - The Rise and Fall of the Notorious Nazi Leader. Käännös: Tapio Kakko. 504 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Oikeudenkäynnin puheenjohtaja Geoffrey Lawrencen lukema tuomio Göringille Nürnbergin oikeudenkäynnissä: Lieventäviä asianhaaroja ei ole, sillä Göring oli usein, oikeastaan lähes aina, liikkeellepaneva voima, jolle veti vertaa vain hänen Johtajansa. Hän oli johtava hyökkäyssodan alulle panija niin poliittisen johtajan kuin sotilasjohtajan ominaisuudessa. Hän johti orjatyöohjelmaa ja käynnisti sortotoimet juutalaisia ja muiden rotujen edustajia vastaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on myöntänyt kaikki nämä rikokset kiertelemättä." (s. 451)

Hermann Göring (1893-1946) oli yksi merkittävimmistä natsijohtajista. Tästä ensimmäisessä maailmansodassa ansioituneesta lentäjästä tuli Hitlerille tärkeä tuki. Göring oli monessa mukana, aina valmiina toteuttamaan Hitlerin hurjimmatkin päähänpistot. Natsipuolueeseen liityttyään Göringin ensimmäinen tehtävä oli organisoida SA, sittemmin hän oli valtiopäivien puhemies, hänestä tuli Preussin pääministeri, Luftwaffen komentaja, ilmailuministeri ja sotamarsalkka, valtakunnan riistapäällikkö ja Saksan ylimetsänhoitaja. Ja kaikkein tärkeintä, hän oli Hitlerin kakkosmies.

"Yhdistin voimani Adolf Hitlerin kanssa." (s. 42)

Kirjassa kuvataan lyhyesti Göringin elämänvaiheita ennen vuotta 1922. Tuo vuosi oli merkityksellinen Göringin elämässä. Alkuvuodesta hän avioitui entisen paronittaren, hurmaavan ruotsalaisen Carinin kanssa. Loppuvuodesta Göring tapasi ensimmäistä kertaa Hitlerin. Karismaattinen Hitler teki välittömästi vaikutuksen Göringiin ja siitä hetkestä alkaen hänestä tuli täysverinen natsi. Göring oli tuolloin 29-vuotias. Hitler ja Göring löysivät välittömästi keskinäisen ymmärryksen. Hitler, jolla vielä tuolloin oli puutetta kyvykkäistä johtajista, tarjosi Göringille asemaa puolueessa. Göring kertoo: "Kerroin hänelle, että ei näyttäisi kovin hyvältä, jos minut nostettaisiin heti alkuunsa johtavaan asemaan, koska se saattaisi osoittaa minun liittyneen mukaan pelkästään tuohon asemaan pääsemiseksi. Pääsimme lopulta sopimukseen: pysyisin kuukauden tai pari virallisesti taka-alalla ja ottaisin vastaan johtotehtävän vasta sen jälkeen, mutta tosiasiassa ryhtyisin vaikuttamaan puolueessa välittömästi." (s. 42) 

"Hitler tervehti marssijoita käsi ojossa." (s. 98)

Tapahtui paljon ennen kuin Hitler sai diktaattorin vallan. Oli neuvotteluja neuvottelujen jälkeen, oli vaaleja ja oli mielenosoituksia. Hitlerin tavoitteena oli kuitenkin päästä valtaan demokraattisin keinoin. Göring auttoi häntä monin tavoin. Loistavana ja innostavana puhujana Göring kiersi vaalitilaisuuksissa ympäri valtakuntaa. Hän tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa, koska hän osasi esittää lupsakkaa kansanmiestä. Vuonna 1933 kaikki palkittiin ja Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri. Näin kirjoitti Goebbels. "Tuolla seisoo maailmanlaajuisessa sodassa mainetta ja kunniaa niittänyt sotamarsalkka vierellään Saksan nuori Johtaja, joka on valmis viemään kansalaiset ja valtakunnan uuteen, parempaan aikaan." (s. 98)

Göring Hitlerin kanssa 19.6.1934. Göring kiinnitti paljon huomiota asepukuihin. Hänellä oli monenlaisia asepukuja, joista muutamat hän oli suunnitellut itse. Kaikki puvut valmisti hänelle berliiniläinen räätäliliike.

 Hitlerin kakkosmies

Göring oli ja pysyi Hitlerin suosikkina. Toisen maailmansodan alkaessa Göringin asema oli vahvimmillaan. Hitler luotti Göringiin ja antoi tälle merkittäviä tehtäviä.  Göringillä oli vahva rooli natsivaltion hallitsemisessa, armeijan rakentamisessa, hyökkäyksien suunnittelussa ja juutalaisiin kohdistuvien julmuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaikkeen uuteen Göring tarttui innolla, vaikkei hänellä olisikaan ollut minkäänlaista osaamista tehtävään. Sodan alkamisvaiheessa ja sodan aikana Göring todellakin oli Hitlerin kakkosmies, joka tiesi, mitä missäkin tapahtui ja mitä oli suunnitteilla. Kaikessa hän pyrki olemaan mukana. Tätä asemaansa Göring hyödynsi häikäilemättömästi, mm. lisäämällä omaisuuttaan monin hämärin keinoin ja kartuttamalla omaisuuttaan juutalaisilta ja vallatuista maista kaapatuilla taideteoksilla. 

Carin ja Emmy, Göringin naiset

Henkilökohtaisessa elämässään Göring sai kokea epäonnea. Kaunis Carin kuoli v 1931. Göring ikävöi häntä, ikävöi niin, että päätti rakentaa edesmenneelle vaimolleen ainutlaatuisen monumentin, jonka hän nimesi Carinin mukaan Carinhalliksi. Uuden avioliiton Göring solmi vuonna 1935 Emmy Sonnemannin kanssa. Häitä vietettiin keisarilliseen tyyliin. Berliinin Saksalaisessa oopperatalossa oli vastaanotto, sen jälkeen katsottiin Wagnerin Lohengrinia ja seuraavana päivänä oli vihkiminen. Pääsylippu kirkkoon maksoi 20 markkaa.Vuonna 1938 Emmy synnytti tytön, joka sai nimen Edna. Edna jäikin ainoaksi Göringin lapseksi. 

"Hänen syyllisyytensä valtavuus on ainutlaatuista." (s. 451)

Nürnbergin oikeudenkäynnissä, joka alkoi 20.11.1945 ja joka kesti 218 päivää, oli syytettynä 24 Kolmannen valtakunnan merkittävintä natsijohtajaa, joista kaksi - Martin Bormann ja Robert Ley - tuomittiin poissaolevina.  Korkea-arvoisin natsisyytetyistä oli Göring, joka oli päässyt irti huumeriippuvuudestaan ja oli laihtunut useita kymmeniä kiloja. Göring oli elementissään puolustaessaan itseään. Ja sen hän teki taitavasti koko maailman seuratessa herkeämättä hänen esiintymistään. Päinvastoin kuin muut syytetyt, Göring oli koko oikeudenkäynnin ajan uskollinen Hitlerille, omalle johtajalleen. Näin siitäkin huolimatta, että Hitler oli hylännyt hänet sodan loppuvaiheissa. Näin Göring kertoi: "Ainakin vuoden 1941 loppuun tai vuoden 1942 alkuun asti minulla oli Johtajaan suurin vaikutusvalta - jos vaikutusvallasta voidaan ylipäänsä puhua. Siitä lähtien vuoteen 1943 vaikutusvaltani heikkeni vähitellen ja sitten romahti lähes olemattomiin. Kaiken kaikkiaan, en usko kenelläkään olleen lähellekään sellaista vaikutusvaltaa Johtajaan kuin minulla." (s. 311)

"Tod durch den Strang." (s. 452)

Göring tuomittiin hirttokuolemaan. Tuomion täytäntöönpanoa edeltäneenä yönä hän tappoi itsensä syanidilla. Hän oli 53-vuotias.

Fraenkel ja Manvell ovat tehneet merkittävän työn Göringin elämänkerran kirjoittamisessa. Kirjailijat ovat perehtyneet natsismiin perusteellisesti. Lopputuloksena on intiimi muotokuva tästä mahtipontisesta natsijohtajasta. Samalla kirja on tarkkanäköinen kuvaus Kolmannen valtakunnan noususta ja tuhosta. Kirjailijoiden näkökulma Göringiä kohtaan on objektiivinen. Kirjassa tuodaan esille Göringin älykkyys, teräväpäisyys ja oveluus sekä toisaalta myös hänen lyhytjännitteisyytensä, mukavuudenhalunsa, ahneutensa sekä hänen intohimonsa ylenpalttisiin elämäntapoihin ja kalliisiin vaatteisiin. Suosittelen tätä runsassisältöistä tietokirjaa toisesta maailmansodasta ja natsismista kiinnostuneille sekä erityisesti niille, jotka haluavat lisätietoa Göringin ristiriitaisesta henkilöhahmosta.  

Tekstiä täydentävät kiinnostava kuvaliite ja kattava lähdeluettelo. Kirjailijat ovat kirjoittaneet Göringin lisäksi kirjan myös Goebbelsista (Minerva 2012) ja Himmleristä (Minerva 2019).