Denise Rudberg: Salainen koodi

Denise Rudberg: Salainen koodi. Into. 2020. Ruotsinkielinen alkuteos Det första chiffret. Kontrahenterna. Suomentanut Anu Koivunen. 284 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Mikään, mitä tässä rakennuksessa lausutaan tai tehdään, ei missään tapauksessa saa päätyä ulkopuolisten tietoon. Joudutte allekirjoittamaan useita asiakirjoja, joissa vannotte toimivanne Ruotsin valtion ja tämän tehtävän hyväksi." (s. 122)

Denis Rudberg on aloittanut kirjailijauransa chick lit -kirjailijana ja siirtynyt sitten dekkaristiksi. Hänen nk. elegant crimea edustava Marianne Jidhoff -sarja on saavuttanut suuren suosion sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Nyt Rudberg on oman sukuhistoriansa innoittamana ottanut uudeksi haasteekseen historialliset romaanit. Salainen koodi, jonka tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Tukholmaan, aloittaa Liittolaiset-sarjan.

On vuosi 1940. Toinen maailmansota on alkanut. Kolme erilaisista olosuhteista tulevaa nuorta naista, Elisabeth, Signe ja Iris, tapaavat Tukholmassa varsin erikoisessa tilanteessa. Naiset on valittu testiin, jossa testataan matemaattista lahjakkuutta ja ongelmanratkaisukykyä. 

"Te kolme, jotka istutte tässä tänään, olette meidän toivomme." (s. 97) 

Testiin osallistuu suuri joukko lahjakkaita naisia. Lahjakkaat miehet on testattu jo aiemmin. Elisabeth, Signe ja Iris selviytyvät testistä parhaiten. Näin heidän valintaansa perustellaan: "Te kolme erotuitte muista tämänpäiväisistä hakijoista, ja panimme merkille, että ylititte selvästi myös miesten keskiarvon, jonka selvitimme jokin aika sitten. Teillä kaikilla on poikkeuksellisen vahva hahmotuskyky ja erittäin hyvät edellytykset siihen, mitä arkikielessä kutsutaan ongelmanratkaisukyvyksi." (97) Mutta mihin tehtävään heidät valitaan, se tuntuu olevan vielä hyvin salamyhkäistä. Tehtyään tiukat vaitiololupaukset naisille selviää, että he tulevat työskentelemään salaisessa Ruotsin puolustusvoimien työryhmässä, jonka tehtävänä on saksalaisten koodin murtaminen. Kaikki työryhmän jäsenet tietävät, että tehtävä ei ole helppo. Innokkaina ja uteliaina, joskin hieman pelokkaina, naiset ryhtyvät työhön. 

Pikkuhiljaa, päivä päivältä naiset tutustuvat toisiinsa. He huomaavat tulevansa toimeen keskenään, jopa ystävystyvän. Jokainen heistä pohtii, miten paljon toisille voi kertoa, miten paljon toisiin voi luottaa. 

"Hän, Roslags-Kullan mitätön Signe Jansson." (s. 20)

Signe on muuttanut maalta Tukholmaan. Hänen sisarensa oli kuollut ja Signe oli huolehtinut hänen Erik-pojastaan. Sitten pojan isä, siis siskon mies, vaati että Signen tulee mennä hänen kanssaan naimisiin. Siihen Signe ei suostunut. Hän lähtee Tukholmaan. Ei Signe mikään mitätön nainen ole, päinvastoin. Hän on neuvokas, käytännönläheinen, nopeaälyinen, hän osaa huolehtia professorista ja hän osaa tehdä hyvää ruokaa. Signe tuntee jatkuvaa alemmuudentunnetta siitä, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Kouluikäisenä hän halusi kuitenkin oppia ja niinpä hän paneutui innokkaana veljen koulukirjoihin.  

"Esikunnan oma Rita Hayworth" (s. 23) 

Elisabeth on varakkaasta tukholmalaisesta perheestä. Hän on kaunis, viehättävä, räväkkä, suulas ja sanoo, mitä ajattelee. Olipa tilanne mikä tahansa, Elisabeth ei jää sanattomaksi. Hän on perusluonteeltaan iloinen ja on aina valmis kujeisiin. Hänen aiempi työpaikkansa oli ollut Ilmavoimien esikunnassa, missä hänen esimiehensä oli huomannut Elisabethin matemaattisen lahjakkuuden. 


"Äiti, mietitkö sinä äsken isää?" (s. 112)

Sitten on vielä Iris, äiti joka on tullut kahden poikansa kanssa kumiveneellä Virosta Tukholmaan. Mitä Iris on paennut? Miksi aviomies ei ole mukana? Näitä salaisuuksiaan Irish purkaa vähitellen. Vaikkakin vielä on asioita, joista hän ei voi eikä halua puhua kenellekään. Nyt Irisin toiveena on saada aloitetuksi uusi elämä Ruotsissa yhdessä poikiensa kanssa.  

Saksalaisten koodin murtaminen ei ole yksinkertainen tehtävä. On luonnollista, että saksalaiset eivät lähetä ymmärrettäviä viestejä, vaan kaikki on koodattua. Saksalaisilla on mahdollisesti käytössään uusi ja edistyksellinen salauslaite, G-kirjoitin eli Geheimfernschreiber. Naisten työpäivät venyvät pitkiksi, ja kaikilla on tunne, ettei edistymistä tapahdu. 

Oli ilo tarttua tähän kirjaan jo pelkästään kannen vuoksi. Kansi on kaunis ja kuvastaa hyvin tämän historiallisen teoksen tunnelmaa. Rudberg on valinnut historialliselle sarjalleen kiinnostavan ja hieman erilaisen näkökulman toiseen maailmansotaan. Kirjailija kertoo, että kirja pohjautuu todellisiin tapahtumiin, joista hän on kuullut virolaiselta isoäidiltään. 

Rudberg on taitava ja rutinoitunut kirjoittaja. Hänen sujuvasti kirjoitettua tekstiään on ilo lukea. Kiitos sujuvasta tekstistä kuuluu myös kääntäjä Anu Koivuselle. Varmalla otteella Rudberg kuljettaa juonta niin, että lukijan mielenkiinto pysyy yllä läpi kirjan. Rudbergin vahvuus Marianne Jidhoff -dekkarisarjassa on mielestäni ihmissuhteiden taitava kuvaus. Se on vahvuus myös tässä kirjassa. Vahvojen naisten kolmikko tuli minulle tutuksi ja jopa läheiseksi. Erityisen läheinen suhde minulla syntyi Signeen. Signen käytännönläheinen persoona teki minuun suuren vaikutuksen. Ajankuvauksessa päästään hyvin 1940-luvun tunnelmaan. Tukholmaa tunteville kaupunkikuvaus on varmasti kiinnostavaa luettavaa. Huomasin, että 1940-luvulla Tukholmassa kulkivat vielä raitiovaunut. Ne poistettiin Tukholman kaupunkikuvasta vuonna 1967. 

Kirja toimii paljolti esittelyjaksona sarjan jatko-osille. Mietin kirjaa lukiessani, että kirjasta saisi kiinnostavan elokuvan. Luinkin kustantajan sivuilta, että sarja on myyty jo tv-sarjaksi. Odotan kiinnostuneena kirjan jatko-osaa. Niin mielelläni jatkan matkaa Elisabethin, Signen ja Irisin kanssa.