Robert K. Wittman & David Kinney: Paholaisen päiväkirja - Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet

Robert K. Wittman & David Kinney: Paholaisen päiväkirja - Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet. 2017. Tammi. The Devil's Diary. Alfred Rosenberg and the Stolen Secrets of the Third Reich. Suomentanut Heikki Eskelinen. 536 sivua.
 
Arvostelukappale kustantajalta

Natsi-Saksa kiinnostaa edelleen. Näin on, ainakin uusia kirjoja Natsi-Saksasta ilmestyy melkoisella vauhdilla. Siitä päätellen toinen maailmansota ja Natsi-Saksa herättävät mielenkiintoa yhä edelleen ja hyvä niin, koska uusien sukupolvien valistaminen on tärkeää, jotta natsien suorittamat kauheudet eivät enää toistuisi. Haasteena uusissa kirjoissa on kuitenkin aina uuden näkökulman löytyminen. Joskus se onnistuu, joskus taas ei.

Olen taas muutaman välivuoden jälkeen kiinnostunut toisen maailmansodan ja Natsi-Saksan tapahtumista. Lähiaikoina olen lukenut mm. Konarin Elävien kirjan, Posnerin & Waren Mengelen, Boynen Poika raidallisessa pyjamassa, Angladan Auschwitzin viulun ja Friedin Kysymyksiä joita minulle on esitetty keskitysleiristä. Alfred Rosenberg on ollut minulle Natsi-Saksan mystinen ja tuntematon  johtaja. Siksi olikin ilo huomata, että Alfred Rosenbergia käsittelevä Paholaisen päiväkirja oli ilmestynyt. Kirjan on kirjoittanut FBI:n taiderikosten tutkimusryhmän perustanut Robert K. Wittman yhdessä toimittaja David Kinneyn kanssa.

Alfred Rosenberg (Wikipedia)

Kirja koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa Katoamisesta löytymiseen 1949-2013 käsitellään viidenkymmenen sivun verran Rosenbergin yksityisen päiväkirjan löytymistä. Päiväkirja oli keskeistä todistusaineistoa Nürnbergin oikeudenkäynnissä v. 1945, kun käsiteltiin Rosenbergin rikoksia. Sotaoikeudenkäynnin jälkeen päiväkirja kuitenkin katosi. Robert K. Wittman, kirjan kirjoittaja, kuuli päiväkirjasta v. 2001. Siitä alkoi pitkä etsintäprosessi täynnä juonittelua, salailua ja hyödyn tavoittelua. Loppujen lopuksi Rosenbergin päiväkirja löytyi v. 2013. 

"Rosenbergin päiväkirja ei ole mikään tavanomainen tuon ajan päiväkirja. Se on natsijohtajan koristelematon kertomus itsestään, ajatuksistaan, filosofisista katsomuksistaan, yhteyksistään muihin natsijohtajiin. Rosenbergin päiväkirjan lukeminen on tuijottamista suoraan pimeän sielun syövereihin." (s. 78)

Toisen osion otsikkona on Moni elämä vaakalaudalla 1918-1939. Rosenberg saapui v. 1918 kotimaastaan Virosta Berliinin kautta Müncheniin. Hän oli silloin 25-vuotias. Rosenbergin elämänkulun muutti Hitler, jonka ensimmäistä puhetta hän kuunteli lumoutuneena. "Tämä veti minut Adolf Hitlerin kannattajaksi ensimmäiset viisitoista minuuttia kuunneltuani." (s. 96) Rosenberg pääsikin pian Hitlerin suosioon vahvan natsilaisen ideologiansa johdosta. Natsilaisen ideologiansa hän kirjoitti auki Der Mythus des 20. Jahrhunderts -kirjaan 1920-loppupuolella. Kirjasta tuli natsien opillinen perusteksti. Luonnollisesti yksi kirjan keskeisistä teemoista oli arjalaisuus: "Ihmiset, joilla ei ole meidän uskoamme tai joilla ei rodullisen alemmuutensa takia voi sitä olla, on eliminoitava." (s. 300) Rosenberg sai kaipaamaansa kunnioitusta: hän oli kirjoittanut natsiliikkelle raamatun. Olikin luontevaa, että Hitler nimitti Rosenbergin johtamaan puolueen ideologista valistustoimintaa ja koulutusta. 

Sodan aikaa käsitellään kolmannessa osiossa Sodan pyörteissä 1939-1946. Sodan alettua Rosenbergin tehtävänä oli organisoida kirjojen ja taideaarteiden ryöstöjä miehitetyssä Euroopassa. Seuraavaksi Rosenberg toimi itäisten miehitysalueiden ministerinä.

Rosenbergin ohella kirjassa seurataan juutalaisen Robert Kempnerin elämänvaiheita, kun hän pakeni Saksasta Italian ja Ranskan kautta Yhdysvaltoihin. Kempnerin linkitys Rosenbergiin ja natsiliikkeeseen oli varsin merkityksellinen, koska Kempner kuului amerikkalaiseen syyttäjistöön Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Kirja päättyy Nürnbergin oikeudenkäyntiin. Rosenberg toisti kerran toisensa jälkeen, että hänellä ei ollut mitään vastuuta natsien tekemistä joukkomurhista. "Tiedän, että omatuntoni on täysin puhdas kaikesta tuollaisesta syyllisyydestä, minkäänlaisesta osallistumisesta kansanmurhiin." (s. 466) "En ole koskaan osallistunut mihinkään keskusteluun juutalaiskysymyksestä." (s. 438) Rosenberg ei tunnustanut mitään. Hänet tuomittiin syylliseksi. Tuomio oli "Tod durch den Strang." Kuolema hirttämällä. (s. 467)

Syytettyjä Nürnbergin oikeudenkäynnissä

 Kirja herättää paljon ajatuksia, kirjan tapahtumat elävät mielessä pitkään. Näin siitäkin huolimatta, että Natsi-Saksan kauheudet ovat entuudestaan tuttuja, mutta kerta kerran jälkeen ne ravistelevat lukijaa. Tässä kirjassa Natsi-Saksan tapahtumien käsittely viedään yhden askeleen eteenpäin, koska kirjassa kuvataan myös Rosenbergia Nürnbergin oikeudenkäynnissä. 

Kirja antaa hyvän kokonaiskuvan natsien joukkomurhista sekä saksalaisten osuudesta toiseen maailmansotaan. Mutta mikä tämän kirjan merkitys on, se jää hämärän peittoon. Valitettavasti Rosenbergin persoona ja ideologia jäävät melko epämääräisiksi, eivätkä päiväkirjamerkinnät valitettavasti anna juurikaan lisävalaistusta. Lukija jää miettimään, oliko Kempnerin osuus kirjassa lainkaan välttämätön. 

Kirjaa oli miellyttävä lukea, kun sitä luki Natsi-Saksan toisen maailmansodan kuvauksena. Kieli on sujuvaa ja kirja on kirjoitettu ammattitaitoisesti. Kirjoittajien laaja taustatyö näkyy kirjan jokaisella sivulla. Erityisplussan kirja saa kolmannen valtakunnan kronologiasta (liite A) sekä henkilöluettelosta (liite B). Lukujen alussa olevat valokuvat tukevat erinomaisesti tekstiä.