Lukupiirikirjana Satu Rämön Talo maailman reunalla

 

Satu Rämö: Talo maailman reunalla. WSOY. 2021. Kuvaliitteen kuvat Björnvin Hilmarsson. 294 s.

Lainattu kirjastosta

Lokakuun lukupiirikirjanamme oli Satu Rämön Islantiin sijoittuva Talo maailman reunalla. Satu Rämö oli kirjailijana meille kaikille uusi tuttavuus. Islannissa ryhmästämme oli käynyt vain yksi. Monet meistä olivat kyllä harkinneet Islantiin tutustumista, mutta etelän lämpö oli houkutellut Islantia enemmän. 

Nojatuolimatkalle maailman reunalle

Rämön kirjan myötä oli mukava lähteä tutustumaan Islantiin. Rämö on asunut Islannissa viisitoista vuotta ja on naimisissa islantilaisen kanssa. Avioparilla on kaksi tytärtä. He asuivat Reykjavikissä, mutta halusivat muuttaa jonnekin rauhallisempaan luonnonläheiseen paikkaan. Uusi koti löytyi pienestä kylästä Islannin Länsivuonoilta. 

"Vaatii rohkeutta elää tällaisissä luonnonolosuhteissa."

Huomiota kiinnitti kylän asukkaiden yhteisöllisyys. Kaikista pidettiin huolta, ketään ei jätetty yksin. Varmasti ankarat luonnonolosuhteet edesauttavat yhteisöllisyyttä, luonto on kaikille yhtä armoton. Luonto äärettömän kauniine maisemineen on Länsivuonoilla ehdotus plussa, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Talvisin lumen määrä saattaa estää autolla ajamisen, samoin lentoyhteydet voivat olla poikki. Lumivyöryjen vaara on jokatalvista todellisuutta. Eräs lukijoistamme totesi, että Myrskyluodon Maijasta löytyy yhtäläisyyksia kirjassa kuvattujen ankarien luonnonolosuhteiden suhteen. 

"Kirja imaisi mukaansa ensi sivuista alken."

Rämö kuvaa elävästi ja avoimesti kylän arkielämää. Kirjaa oli helppo lukea, kiitos selkeän rakenteen ja elävän tekstin. Arjen kuvauksen ohella Rämö avaa Islannin historiaa, joka ainakin minulle oli uutta tietoa. Islantilaisten nimien arvoituksellisuus avautui. Lukupiiriläisinä meistä oli mukava lukea, että kylässä toimi kirjallisuuspiiri.  Kiinnostavia olivat myös reseptit. Ehkä kokeilemme niitä vielä jokin päivä. Huomiota kiinnitti kalakeitto, johon ei tule lainkaan perunaa. Miksiköhön? Mietimme, lieneekö se paikallinen tapa vai eikö Islannissa kasvateta lainkaan perunaa.  

Kaikki järjestyy

Kirjan luettuamme ymmärrämme, miksi islantilaisten elämän asenteena on slogan Kaikki järjestyy. Sellaista asennetta tarvitaan maassa, jossa arki ei välttämättä toimi ihan vaivattomasti. Keniassa vastaava termi on Hakuna matata, jota turistit saavat kuulla paikassa kuin paikassa.  

Talo maailman reunalla on luokiteltu matkailukirjaksi. Meidän mielestämme se on enemmänkin kaunokirjallinen teos. Olipa se sitten kumpi vaan, niin kaipasimme kovasti kirjaan Islannin ja mielellään myös kylän karttaa. Monille Islanti on aika tuntematon maa, joten paikkakunnan sijaintia oli vaikea hahmottaa ilman karttaa. Onneksi yksi lukupiiriläisistämme oli tulostanut Islannin kartan. 

Keskustelemme lukupiirissämme myös kirjojen kansista. Tämän kirjan kansi ei mielestämme ollut kovin onnistunut, vaikkakin kirjassa selitettiin kuvan merkitystä. Kuva on kuvana erittäin onnistunut, mutta ei juuri viittaa nimenomaisesti Islantiin.  

Kyllä, kirja herätti matkahaluja. Ehkäpä jokin päivä matkamme suuntautuu Islantiin.

Kirja sai meiltä arvion 4 (asteikko 1-5).