Trude Teige: Isoäiti tanssi sateessa. WSOY. 2025. Alkuperäisteos Mormor danset i regnet. Suomennos Saara Kurkela. Kansi: Ville Laihonen. 309 sivua.
Teigen Isoäiti tanssi sateessa oli Rauman Naisten Pankin lukupiirin kevään viimeinen kirja. Meitä oli paikalla kahdeksan naistenpankkilaista vaihtamassa ajatuksia tästä kirjasta.
Kirjan tapahtumat liikkuvat kahdella aikatasolla. Nykyaikana Juni rakastuu ihanaan, komeaan Jahniin, mutta Junin on paettava miestä, koska tämä osoittautuu väkivaltaiseksi. Sitten Juni huomaa olevansa raskaana. Junin ajatukset poukkoilevat puolelta toiselle. Hän ei ole varma, haluaako hän pitää lapsen.
Juni muistelee lapsuuttaan, kun hän asui mummin ja vaarin eli Teklan ja Konradin kanssa. Sitten mummi kuoli, ja Junin äiti ja Teklan tytär Lilla muuttaa taloon. Lillan hahmo jää hieman kaukaiseksi. Hän on vähäsanainen, alkoholiin taipuvainen eikä suostu kertomaan mitään Junen isästä.
Löydettyään pari vanhaa valokuvaa Juni päättää lähteä Saksaan selvittämään mummin menneisyyttä. Hänen seurakseen lähtee naapurimökissä asuva Georg. Saako Juni matkalla tietoja mummin menneisyydestä, se jää nähtäväksi, samoin kuin se, millaiseksi kehittyy Junin ja Georgin suhde.
Toisen aikatason päähenkilö on Junin mummi Tekla. Tekla on 19-vuotias nuori neitonen vuonna 1945. Hänellä on suhde saksalaisen sotilaan Otto Adlerin kanssa. Suhteen paljastuttua kaikki paheksuvat Teklaa, niin Teklan perhe kuin ystävätkin. Hän kohtaa samaa kohtelua kuin mm. ranskalaisnaiset, joilla oli ollut suhteita saksalaisten miehityssotilaiden kanssa. Naiset joutuivat julkisen häpeärangaistuksen kohteeksi, jossa heidän hiuksensa ajeltiin pois. Näin tapahtuu myös Teklalle.
Tekla tekee rohkean päätöksen ja lähtee Oton kanssa Saksaan. Sodanjälkeinen Saksa on ankea, kaikki on tuhottu ja pommitettu. Oton kotitalo on paikallaan, mutta millaisessa kunnossa se ja hänen kylänsä onkaan. Otto masentuu, mutta Tekla kokee, että hänen on kestettävä, tulipa eteen millaisia vastoinkäymisiä tahansa. Ja niitähän tulee. Järkyttäviä tapahtumia, jotka osoittavat sodan kauheuden ja tuhoisuuden.
Kirja on ollut hyvin suosittu erityisesti Norjassa. Kirja ilmestyi Norjassa vuonna 2015 ja oli bestseller-listalla peräti seitsemän vuotta. Myös muissa maissa kirja on saanut suuren suosion. Kirja kiinnosti monia lukijoitamme historiallisen taustansa takia. Kirja antaa äänen ryhmälle, josta aiemmin on vaiettu, ts. saksalaisten sotilaiden norjalaisille heiloille. Keskustelumme sivusi vastaavia suhteita Suomessa, vaikkakin tilanne oli erilainen Norjassa, koska Norja oli sodan aikana saksalaisten miehittämä.
Tekla oli rohkea nainen. Hän rakasti Ottoa ja pystyi torjumaan koti-ikävää uskoessaan heidän yhteiseen tulevaisuuteen. Siihen julma sota ei antanut tilaisuutta. "Silloin Otto kuiskasi Teklan nimen ja sanoi, ettei Tekla saanut antaa periksi. Taivu, mutta älä katkea, Otto sanoi, juuri kuten Tekla oli usein patistellut itseään Norjasta lähdettyään. Mutta en tiedä pystynkö ilman sinua, Tekla vastusti. Minä olen edelleen sinun luonasi, Otto vastasi, sillä ihminen lakkaa olemasta vain, jos katoaa kaikkien muiden ihmisten tietoisuudesta." Onneksi kuitenkin aina löytyi ihmisiä, jotka auttoivat ja antoivat vähästään. Niin Tekla selvisi seuraavaan päivään ja siitä taas seuraavaan.
Meidän kaikkien mielestä kirja oli hyvä lukukokemus. Sodan pahuus ja mielettömyys muodostavat kirjan pääteeman, jonka ympärille punoutuvat kirjan muut tapahtumat. Junin osuus tuntui hieman päälleliimatulta, eli juoneksi olisi riittänyt Teklan kiinnostava ja myös koskettava tarina. Jälleen pystyimme toteamaan, että kaunokirjallisuudesta voi oppia. Emme olleet koskaan kuulleet Demminin hirvittävästä verilöylystä. Kirja sai meiltä hyvän arvosanan: 4,3 (asteikko 1-5).
Koska kyseessä oli kevään viimeinen kokoontuminen, päätimme syksyn lukupiirikirjoista. Valituiksi tulivat Juha Hurmeen Suomen nuijituin nainen, Riko Saatsin Yönistujat, Harriet Constablen Viulisti ja Clare Leslie Hallin Missä maa murtuu. Jätimme yhden kirjan valitsematta, koska odotamme mielenkiinnolla tietoa, kuka on Lue Naiselle Ammatti -kampanjan kirjailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti