Thua Aalto: Augustan tehtävä

 

Thua Aalto: Augustan tehtävä. Heurlinin koulu I. Bazar. 2026. Kansi: Timo Numminen. 414 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Koska luen mielelläni historiallisia romaaneja, oli selvää, että halusin tutustua Thua Aallon esikoisromaaniin Augustan tehtävä. Kirja aloittaa Heurlinin koulu -sarjan. Kirjan päähenkilö on Augusta Heurlin, joka asuu perheensä kanssa Turussa. Perheeseen kuuluu isä, äiti ja kuusi lasta, neljä tyttöä ja kaksi poikaa. Kun perheen rakas isä kuolee vuonna 1840, Augusta on 14-vuotias. Suru isän kuolemasta on suuri, koska Augusta kokee, että isä ymmärsi häntä ja kannusti häntä lukemaan ja hankkimaan tietoa. Äidistä lukeminen on ajanhukkaa, tärkeintä on olla viehättävä ja hankkia taitoja, joita tarvittaisiin avioliitossa.   

Perheessä on kotiopettajatar Karin, joka opettaa tytöille lukemista, laskemista, katekismusta, käsitöitä, seurustelutaitoja ja ranskan kieltä, kun sen sijaan poikia valmennetaan perusteellisesti ensin lukio- ja sittemmin yliopisto-opintoihin. On tärkeää, että pojat seuraavat suvun miesten perinteitä virkamiesuralla. Tyttöjen on tärkeää käydä tanssiaisissa. Siellä näyttäydytään ja solmitaan suhteita, jotka parhaimmassa tapauksessa johtavat avioliittoon. 

Seipelin salissa pidetyissä tanssiaisissa Augusta kohtaa ensimmäisen kerran R:n, johon Augusta ihastuu ja jolle Augusta rohkenee puhua omista ajatuksistaan ja haaveistaan. Augusta ymmärtää, että suhde ei voi toimia, sillä R on naimisissa. Rohkeaa on R:n kanssa puhuminenkin. "R, tätä kirjoittaessani mietin sinua. Mietin sitä, miten hirveää olisi ollut, jos äiti olisi tiennyt, että olin kääntänyt sydämeni katseen sinun suuntaasi silloin kerran tanssiaisissa. Varattuun mieheen. Minua syytettiin siitä, etten yrittänyt tehdä itseäni tykö kenellekään, mutta miten olisin voinut, kun sinä olit vienyt niin suuren palan sydämestäni jo silloin, noin vain."

Augusta tuntee, että hän haluaa elämältä muutakin kuin vain tanssiaisia ja tulevan aviomiehen etsimistä. Hän näkee, että hän, kuten muutkin hyväosaiset, päästävät itsensä ja toisensa liian helpolla. Tytöille ja naisille tulisi antaa mahdollisuus kouluttautua, jolloin nainen olisi hyödyksi sekä miehelle että koko kansakunnalle. Augusta haluaisi olla nainen, "jolla voisi olla jotain annettavaa muille, lähimmäisille tai jopa kotikaupungille." Hän haaveilee oman koulun perustamisesta ja onnekseen pääsee oppiin Pietarsaareen. Augusta on tuolloin 34-vuotias. 

Tarina lähtee liikkeelle melko hitaasti. Jo puolivälissä kirjaa rupesin odottamaan, milloin Augusta pääsee aloittamaan koulun pitämisen. Mutta sen kirjailija jättää seuraavaan osaan. Parasta kirjassa on hyvä ajankuva. Kirjailija on selvästi tehnyt perusteellista taustatyötä perehtyessään 1800-luvun puolivälin Turun historiaan ja aikakauden tapoihin. Henkilöiden arkipäivän elämä pienine yksityiskohtineen antaa uskottavuutta ajankuvaukselle. Aikakauden yhteiskunnallinen herääminen antaa kehyksen kirjan tapahtumille. 

Turun kartta olisi ollut mukava lisä.