Josef ja Maria Moosbrugger asuvat neljän lapsensa kanssa vuoren juurella taaimmaisen laakson varjossa Itävallassa. On vuosi 1914, ensimmäinen maailmansota on alkamassa.
Moosbruggerin perhettä kutsutaan Roskaväeksi. Vaikka Josef on komea ja Maria on kaunis, niin kaunis, että kaikki miehet haluavat häntä, he ovat Roskaväkeä, yhteiskunnan pohjasakkaa. Roskaväkeä olivat olleet jo Josefin isovanhemmat, jotka joutuivat muuttamaan tilalta tilalle, koska heillä ei ollut vakinaista työtä. Kuten monet muutkin miehet, postiadjunkti on ihastunut kauniiseen Mariaan. Tämä tuo Marialle kirjeen, joka on otettava vastaan henkilökohtaisesti. "Ainakin saan tänään katsella häntä, ajatteli postiadjunkti." Kirjeessä on palvelukseenastumismääräys. "Josef Moosbruggerin oli lähdettävä sotaan."
Josefin ainoa tuttava kylässä on pormestari, jonka kanssa Josef käy kauppaa. Millaista kauppaa, se ei selviä, mutta joka tapauksessa kaupanteko on tärkeää, koska siitä Josefin perhe saa elantonsa. Ennen lähtöään rintamalle Josef menee pormestarin luo ja esittää tälle erikoisen pyynnön. "Voisitko pitää silmällä Mariaa, kun olen rintamalla?" Pormestari kyllä ymmärtää, mitä pitää silmällä tarkoittaa. Josef ei voi luottaa vaimoonsa. Pormestari lupaa pitää huolta Mariasta.
Pormestari pyytää Mariaa kanssaan markkinoille. Markkinoilla Maria kohtaa Hannoverista tulleen Georgen. Maria ihastuu ja on iloinen, kun Georg vierailee hänen kodissaan. Maria tulee raskaaksi ja saatuaan vauvan hän ristii tämän Greteksi. Kenen lapsi on, ei ainakaan hänen, ymmärtää Josef. Palattuaan sodasta Josef ei koskaan katso Gretea eikä puhu tälle mitään. Käy ilmi, että Grete on kirjailija Monika Helferin äiti ja kaunis Maria on siis hänen isoäitinsä. Sodan jälkeen perheeseen syntyy vielä kaksi lasta.
Kirjan 185 sivuun on saatu mahtumaan paljon. Tärkeä pala Itävallan historiaa, koskettava faktoihin perustuva tarina kirjailijan perheestä, joka olisi halunnut olla vain tavallinen perhe. "Mutta me olimme jotain erityistä."
Pidin Helferin kerrontatyylistä, teksti on riisuttua ja niukkaa eikä turhia rönsyjä ole. Aikahyppyjä kirjassa on runsaasti. Ne eivät häiritse lukemista, mutta edellyttävät tarkkuutta lukijalta. Asioita katsotaan monen henkilön näkökulmasta ja samakin tilanne tai asia näyttäytyy erilaisena riippuen näkökulmasta.
Se, mikä erottaa Roskaväkeä-romaanin sadoista muista perhetarinoista, on sen erilaisuus. Tarinan kohteena on perhe, jota katsottiin halveksuen ja jonka kunnollisuutta epäiltiin. Kirjan taustalla on riipaiseva sukutarina, jonka kohtalot Monika Helfer monisyisessä romaanissaan avaa. Sukutarina päättyy kappaleeseen, joka liikuttaa ja vetää lukijan hiljaiseksi.
Roskaväkeä on ensimmäinen Helferiltä suomennettu teos. Sen on kustantanut pienkustantamo Huippu, joka keskittyy saksankieliseen kirjallisuuteen. Kustantamo on toiminut kuusi vuotta ja on tuonut Suomen kirjamarkkinoille merkittäviä saksankielisiä kirjoja, jotka ehkä muuten olisivat jääneet suomentamatta. Toimitusjohtaja Anne Kilpi suomentaa itse saksankieliset teokset.
Onpa kiinnostava kirja. Kiitos vinkistä.
VastaaPoistaKiva, kun kiinnostuit Mai. Uskon, että tykkäät tästä.
Poista