sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Ilkka Luukkonen: Kongolainen kampa




Ilkka Luukkonen: Kongolainen kampa. 2018. Otava. Kannen suunnittelu: Päivi Puustinen. 411 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Luukkosen esikoiskirjan tapahtumat sijoittuvat Belgiaan. Suomalainen lehtitoimittaja Antti on saanut kahden vuoden komennuksen Brysseliin. Mukaan lähtevät vaimo Anna ja kaksi pientä lasta. Antti on koulutukseltaan insinööri, joka on ollut aiemmin toimittajana Insinööriuutisissa. Nyt työpaikka on vaihtunut ja uutispäällikkö Kytäjän toiveena on saada Antilta artikkeleita suomalaisia lukijoita kiinnostavista aiheista. Yhdeksi tällaiseksi aiheeksi hän nimeää pakolaiset, tarkasteltuna mieluiten yksilötasolta. 

"Minua kiinnostaa vain oma selviämiseni." (s. 109)

Ensimmäisellä sadalla sivulla Antti on kirjan minä-kertoja. Brysselissä ollaan, vaikkakaan ei ihan omaehtoisesti. Muuttoon Suomesta Brysseliin Antti suhtautuu hyvin laskelmoivasti. Anttia kiinnostaa lähinnä oma selviytyminen. "En oikeastaan halunnut muuttaa, koska perheen liikuttelu maasta toiseen kysyy voimia, mutta laskin, että parhaiten varmistan työpaikkani hankkimalla aseman, josta on mahdollisimman vaikeaa irtisanoa." (s. 59)  Insinööriasenteet tunkevat esiin sekä työ- että yksityiselämässä. Antin on vaikea kohdata hankalia tilanteita ja välien selvittelyä vaimon kanssa; paljon yksinkertaisempaa on paeta vaikkapa pihatöihin tai muutamaksi päiväksi kauas pois.

Vaikka maata on vaihdettu, kotimaa seuraa mukana. Antin äiti ja sisar Leena ovat taustalla koko ajan luomassa välien kiristymistä Antin ja Annan välillä. Suku tulee vieläkin lähemmäksi, kun käy ilmi, että Antin sisaren tytär Kaisla on tullut Belgiaan au-pairiksi. Antin hieman puuduttavan sadan sivun jälkeen ääneen pääsee Kaisla, jonka kerrontatavan kirjailija hallitsee erinomaisesti ja kiinnostavasti. 

"Pakolaisarvot ovat koholla" (s. 252) 

Kaislan mukana aukeaa pakolaisteema. Kaisla odottaa lasta kongolaiselle Josephille ja Antti saa haluamansa yksilötason tarinan Josephin muusikkoystävä Fresnelin kertomana. Onko kaikki totta, mitä Fresnel kertoo,  sen Antti haluaisi tietää. Toimiiko Joseph ihmissalakuljettajana? Miksi Fresnel on lähtenyt Kongosta? Miten Fresnel on todellisuudessa tullut Eurooppaan? Monet kysymykset jäävät avoimiksi, mutta artikkeli siitä tulee ja hyvä tuleekin. 

"Se on siis tyttö." (s. 358)

Kaislan vauva syntyy ja Kaislan elämään tulee ryhtiä. Kaislan ja Josephin vauvalla saattaa olla rooli suvun erimielisyyksien selvittämisessä. Ja kirjan lopussa selviää myös kongolaisen kamman salaisuus.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Brysseliin, jonka kirjailija tuntee hyvin, niin yksityiskohtaisesti kaikki paikat on kuvattu. Lukujen otsikkoina toimivat Brysselin katujen nimet. Kirjan liepeestä löytyy selitys kirjailijan Brysselin tuntemukselle: hän on työskennellyt Brysselissä politiikan toimittajana. 

Mene ja tiedä, mitä Luukkonen on pohtinut luodessaan Antin henkilökuvaa. Onko tarkoituksena ollut luoda karikatyyppi suomalaisesta perusinsinööristä vaiko  kuvata itsepäistä, omahyväistä suomalaismiestä? Takakannen tekstissä mainitaan, että kirjassa kuvataan suomalaisen miehen sielua. Näinkö tunneköyhä suomalainen mies on?  Toivottavasti ei sentään. Onneksi tarinan pelastajaksi tulee Kaisla, jonka seurassa ei kyllä tule ikävä olo. Kun kirjassa päästään Kaislan osuuteen, tarina nousee uudelle tasolle ja Luukkosen lahjakkuus taitavana kirjoittajana pääsee esille. 


Ilkka Luukkonen (Otavan sivuilta)

6 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa ja uusi nimi, kiitos esittelystä! Pistetään mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä kirja kannattaa lukea. Pidin kovasti Luukkosen tavasta kirjoittaa.

      Poista
  2. Ilkka Luukkosesta en ole aiemmin kuullut, laitetaan hänet ja kirja mieleen.
    Upeaa syyskuun viimeistä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oli minullekin uusi nimi. Tutustun mielelläni esikoiskirjailijoiden kirjoihin. - Mukavaa syyskuun loppua myös sinulle.

      Poista
  3. Uusi tuttavuus minullekin. Laitetaanpa lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Esikoiskirjailijoihin on aina mukava tutustua.

      Poista