Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois. 2018. Atena. Stay with me. Suomentanut Heli Naski. 300 s.
Arvostelukappale kustantajalta
Toivo saa meidät jaksamaan
Joensuun Naisten Pankin Lukevien Leidien syyskuun lukupiirikirjana oli Adebayon Älä mene pois. Syyskuisena tiistai-iltana meitä oli paikalla seitsemän naistenpankkilaista vaihtamassa mielipiteitä tästä kirjasta. Alustusvuorossa oli Anne, joka kertoikin innostavasti kirjan ja kirjailijan taustoista. Ayobami Adebayo on tullut tutuksi suomalaisille lukijoille viime kevään Helsinki Lit -tapahtumasta. Myös maailmanlaajuisesti kirja on saanut tunnettavuutta: kirjan oikeudet on myyty 13 maahan.
Akin ja Yejide ovat menneet naimisiin. Akin rakastaa ja arvostaa kaunista vaimoaan. Yejide luotiin lauantaina. Silloin Jumalalla oli runsaasti aikaa maalata hänet täydellisen mustaksi kuin eebenpuu. Siitä ei ollut epäilystäkään. Valmis työ on elävä todiste. (s. 26). Avioparilla on iso ongelma: lapsettomuus, joka on ongelma Yejidelle ja Akinille ja josta tulee ongelma myös Akinin suvulle.
Upeasti ajateltu kirja
Sitten lukupiirikeskusteluumme. Harvoin lukupiiritapaamisissamme kuulee käytettävän niin paljon myönteisiä adjektiiveja kuin tämän kirjan kohdalla. Kirja koettiin hyvänä, upeana, hienona esikoiskirjana ja jopa ainutlaatuisena lukukokemuksena. Edelleen kirja oli pysäyttävä, voimakas ja kypsä sekä tunnelmaltaan vahvasti afrikkalainen. Mikä teki kirjasta niin antoisan lukukokemuksen? Ei se ollut mikään yksittäinen juttu, vaan kokonaisuus yksinkertaisesti vain toimi.
Koimme, että kirjassa on useita teemoja. Eräs lukijamme summasi kirjan teemat kahteen osioon: avioliitto ongelmineen ja salaisuuksineen sekä menneisyyden ja nykyisyyden kohtaaminen afrikkalaisessa kulttuurissa. Akinin ja Yejiden avioliiton ongelmana on lapsettomuus. Akinin asema perheen vanhimpana poika on raskas, koska eihän se käy, että perheen vanhimmalla pojalla ei ole lasta. Mennyt ja nykyisyys törmäävät, kun etsitään ratkaisua lapsettomuuden ongelmaan. Yhteisön velvollisuutena on olla mukana ratkaisemassa ongelmaa. Akinin äiti rientää apuun ja järjestää Akinille kakkosvaimon. Vaikka Akin j a Yejide ovat koulutettua sukupolvea, heidän on kuitenkin taivuttava vanhoihin traditioihin. Kotona vierailee usein Lagosista käsin Akinin veli Dotun ja tapahtumat saavatkin yllättävän suunnan.
Lapsettomuuden ongelma heijastuu luonnollisesti avioliitossa. Akinin ja Yejiden avioliitossa se näyttäytyy puhumattomuutena. Vaikka kirjan tapahtumat sijoittuvatkin Nigeriaan, puhumattomuuden ongelma voidaan siirtää mihin maailman kolkkaan tahansa.
Kun lähden, asiat voivat muuttua paremmiksi
Lapsettomuus, puhumattomuus ja lapsen kuolema ovat isoja asioita. Niin tässäkin kirjassa. Kun kaikki kietoutuu yhteen eikä poispääsyä ole, ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä. Traagiset, jopa ahdistavat tapahtumat johtavat kuitenkin toiveita antavaan loppuratkaisuun. Näin osuvasti eräs lukijamme kuvasi kirjaa:
Kirja on kuin joki tai virta, sitten vauhti kiihtyy koskeksi. Lopuksi tulee suvantovaihe.
Yksittäisiä huomioita kirjasta:
- Mitä tekee pelko sellaiselle äidille, joka joutuu koko ajan pelkäämään lastensa terveyden puolesta?
- Miehen on vaikea puhua impotenssista.
- Tulin niin vihaiseksi Akinille.
- Oliko Akin roisto vai reppana?
- Vahva valeraskauden kuvaus
- Kirjan tapahtumat sijoittuvat Nigeriaan, eikä kaipailtu USA:han tai Englantiin, kuten yleensä afrikkalaisissa kirjoissa.
- Paikka paikoin ahdistava lukukokemus
- Elämänmakuinen rakkausromaani.
Kirjan rakenne on mielestämme toimiva. Eräs lukijoistamme totesi, että kirjan vahvuutena on "aukkoisuus", kaikkea ei kirjoiteta auki, vaan lukijalle annetaan mahdollisuus tehdä omia päätelmiään. Nykyisyys ja menneisyys vuorottelevat. Kirjailija on itse todennut, että kun asioita katsotaan taaksepäin, on mahdollisuus tarkastella tapahtumia kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Näin näkökulmiin tulee syvyyttä. Kiitosta meiltä saa myös kirjan sujuva ja kuvaileva kieli. Suomentaja Heli Naski on tehnyt erinomaista työtä. Myös kirjan nimestä keskustelimme. Joku odotti nimen perusteella romanttista rakkaustarinaa, joku taas dekkaria (vrt Mackintoshin Annoin sinun mennä ja Minä näen sinut).
Lukupiirissämme olemme lukeneet paljon afrikkalaista kirjallisuutta. Jotakin samaa tunnistettavaa näissä afrikkalaisissa kirjoissa on, ehkä juuri siksi pidämme niistä. Arvioimme lukemamme asteikolla 1-5. Älä mene pois sai arvioksi 4,62, mikä on paras arviointi lukupiirimme 5-vuotisen historian aikana.
Tässä kirjassa tuli hienosti esille afrikkalainen kulttuuri ja naisen asema siinä. Pidin aivan valtavasti tästä kirjasta.
VastaaPoistaSama juttu. Oli kiva lukupiirikirja, kun oli kaikille mieleinen. Näin tapahtuu aika harvoin, että kaikki pitävät kirjasta.
PoistaTämä on luettava. Kiitos kirjan esittelystä Anneli.
VastaaPoistaMinua kiinnostaa afrikkalainen elämänmeno. Sen lisäksi kirjan teemat puhuttelevat.
"Kirja on kuin joki tai virta, sitten vauhti kiihtyy koskeksi. Lopuksi tulee suvantovaihe." Parempaa myyntipuhetta kirjan puolesta ei voisi olla.
Mukavaa loppuviikkoa!
Suosittelen Kirsti. Olen ihan varma, että pidät tästä kirjasta. Mukavaa viikonloppua! Olen nyt lähdössä sieneen.
PoistaMinäkin pidin tästä kirjasta kovasti, mutta en kokenut kirjan ongelma olisi ollut lapsettomuus, vaan kulttuuri (ja anoppi) joka sitä lasta vaatii. Pariskunnalle ei annettu aikaa muodostaa sellaista suhdetta kuin he halusivat, vaan heti olisi pitänyt tehdä lapsia ja olla sitä ja tätä. Minä koin, että suurin ongelma oli kulttuurin ja sukupolvierojen ja niistä kumpuavien odotusten ristipaine.
VastaaPoistaKiva että sinäkin pidit kirjasta Elegia. Paljon mekin ilman muuta kulttuurista keskusteltiin ja ymmärrettiin sen merkitys, mutta myös puhuttiin myös lapsettomuudesta liittyen tähän kirjaan sekä myös yleisellä tasolla.
PoistaMelkoiset pointsit ja hieno esittely! Tämä on tänä vuonna toiseksi paras lukemani romaani, paras oli Jalosen Taivaanpallo, jossa ollaan 1700-luvun Afrikassa. Tällaisten kirjojen jälkeen on vaikea lukea sipsikaljavegaanien parinmuodostusongelmista Kallion Rytmi-baarin nurkilla.
VastaaPoistaMelkoiset pointsit ja hieno esittely! Tämä on tänä vuonna toiseksi paras lukemani romaani, paras oli Jalosen Taivaanpallo, jossa ollaan 1700-luvun Afrikassa. Tällaisten kirjojen jälkeen on vaikea lukea sipsikaljavegaanien parinmuodostusongelmista Kallion Rytmi-baarin nurkilla.
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla, että kirja oli sinullekin mieluisa. Tuota Jalosen Taivaanpalloa en ole lukenut, täytyy laittaa lukulistalle. Hyvä viimeinen lause!
VastaaPoistaLukupiirit ovat ihania! Itse en löytänyt Oulusta yhtään aktiivista ryhmää, niinpä perustin parin ystävän kanssa oman, joka on pyörinyt niin ikään viisi vuotta. Tästä kirjasta on puhuttu paljon. Minulla on onnettoman vähäinen tietämys afrikkalaisesta kirjallisuudesta, muutamia ei-afrikkalaisten kirjailijoiden teoksia lukuun ottamatta. Täytyisi paikata tuo aukko sivistyksestä.
VastaaPoistaKiva kun teilläkin on lukupiiri. Minusta lukupiirit ovat ihania! Kiva jakaa kokemuksia muiden kanssa. Afrikkalaisessa kirjallisuudessa on oma viehätyksensä, joka vetoaa minuun.
PoistaOli mukava lukea mietteitä kirjasta, sillä se löytyy luettavien listaltani. Aihealue on kaiken kaikkiaan kiinnostava. Varsinkin nykyajan ja menneiden tapojen yhteentörmäys.
VastaaPoistaKiva kun kirja kiinnostaa sinua valmiiksi. Uskon, että kirjan on sinullekin mieluinen.
PoistaEhkä tämä on vielä joskus luettava, vaikka jo kerran jätin kesken.
VastaaPoistaKuulostaa kiinnostavalta. Kirjan kansi toi mieleeni Mohammed Umarin Aminan, jonka luin vuosia sitten. Piti ihan tarkistaa, ja sekin sijoittuu Nigeriaan. Siinäkin käsiteltiin uuden ajan ja vanhojen traditioiden yhteentörmäystä ja naisen asemaa. Jos et ole lukenut kyseistä teosta, suosittelen lämpimästi.
VastaaPoistaLuin kirjan keväällä ennen Helsinki Litiä, ja sen vahva ja värikäs kuvaus Afrikasta vaikutti. Miinuksena pidin tiettyä epäuakottavuutta, joka kyllä lisäsi tarinan koukuttavuutta.
VastaaPoistaMinä en ole tätä lukenut, mutta kuulostaa raikkaalta vaihtoehdolta kaikkiin siirtolaisuuden/pakolaisuuden/muualletahtomisen tarinoihin, vaikka lapsettomuuus toki vaikea asia onkin.
VastaaPoistaTämä oli minulle ihan hirveän vaikea ja ahdistava kirja, mutta uskon että lukupiirikirjana tämä toimi oivallisesti. Väkevästi kirjoitettu tämä kyllä oli ja afrikkalaisen kulttuurin kuvaus oli kiinnostavaa, mutta osittain aiheen vuoksi en kyennyt heittäytymään kirjan vietäväksi ja silloin se ei vienyt mukanaan kuten teitä.
VastaaPoistaOlisi niin mukavaa kuulua johonkin lukupiiriin, mutten ole varma, ehtisinkö sellaiseen tällä hetkellä, joten en ole edes yrittänyt selvitellä, millaista tarjonta on.
VastaaPoistaOlen kuullut tästä teoksesta aiemminkin ja se löytyy hyllystäni, mutta kirjoituksesi sai minut kiinnostumaan siitä vieläkin enemmän. Pitää katsoa, jos jossain vaiheessa saisin sopivan raon aikatauluihini lukeakseni sen. :)
Vau, en ole ennen kuullotkaan koko kirjasta tai kirjailijasta, mutta tämä jäi kiinnostamaan! Hauskaa, että otit postaukseen mukaan myös ikään kuin koko lukupiirinne näkemyksen kirjasta. Itsekin aloitin tänä syksynä peräti kaksi lukupiirä, mutta en ole vielä yhtään niistä kirjoista blogiin asti saanut.
VastaaPoista